No 25
Tiistaina kesäkuun 19 p 1917
SIVU KOLME
olisiko Biellä liikoja ryysyjä sillä mi
nä niiololläni pidän ukkoni kotona
aina sillioin kun hän työnetsinnältä
vaan joutaa Kn löytänyt mitään
liikaa tavaraa Jumalan ilmaa siellä
kyllä oli kun aamusta asti oli sän
kyvaatteet olleet auringossa ja ikku
nat aivan auki jotka sumun tullen
vasta pistän kiinni toisen kokonaan
ja toisen puolitiehen jossa se saa
olla aamuun sankka Mitä muuhun
tavaraan tulee niin saisi sitä siellä
"petiruumassa" olla enempikin että
näkisi edes kumpiko on ukko ja
kumpi akka jos sattuisi itsensä un
hottamaan Sitten lähdin tarkastamaan muita
huoneita Sama juttu Olin toisena
aamuna kuurannut puulattiani oikein
suomaaliseen malliin vedellä ja saip
pualla sillä "karpettia" ei ole Sohva
siellä oli ja kaksi tuolia Ajattelin
että ei näistä voi juuri mitään pois
panna jos ei oteta lukuun pikku ty
tön leikkikaluja jotka ovat: musta
taulu nukke pieni piiytä ja tuoli
jotka hän kaikki järjestää sievästi
nurkkaan Ne ovat tulleet minulle
kin siksi rakkaiksi että en niitäkään
halusta ulos tahdo työntää Pyykki
päivinä katson ovatko nuken vaat
teet pesun tarpeessa Enpä siis usko
että ukkoni tarvitsee sentähden pois
olla että on liikaa tavaraa talossa
Kyllähän se perheeniiiitikin tykkää
paremmin olla hauskassa kodissa
kuin likaisessa riitapesässä joka kyl
lä pian sellaiseksi muodostuu kun
kaikista mahdottomista asioista ali
tuiseen nurisee syyttömille
Annu
_
Onnellinen avioliitto on vähempi
mahdollista tämän kurjan järjestel
män aikana vaikkakin siitä voidaan
olla erimielisiä minkälainen se onnel
linen avioliitto sitten on Kaikkia syi
tä onnettomuuteen emme titenkään
voi suoranaisesti siirtää yhteiskunnan
syyksi Voimme kai sanoa avioliiton
siedettäväksi silloin kun aviopuolisot
sopivat asiansa jokapäiväisissä pik
kutehtävissä ilman rähinää ja tappe
lua Avioelämä on sellaista että sii
nä kysytään tarmoa ja paljon harkin
takykyä Hyvin usein syntyy sanaso
ta vain siitä että ei voida toisiaan
tyydyttää jokapäiväisissä askareissa
ja perhe-elämän käytöksessä
Minkälaista oikeen onneton elämä
lienee sitä en minä voi kokemusten
perusteella kuvata mutta sen minä
varmaan tiedän että toistensa oikeen
ymmärtäminen on suuri asia Tietä
mättömyys se siis tässäkin on suu
rin vihollinen Tietämättömyys en
nen avioliittoa ja sen jälkeen tees
kentely todellisen minänsä peittele
minen seurusteluajalla ja sitten 'huo
lettomaksi heittäytyminen kun kerran
on avioliitto solmittu
Sellainen teeskentely tietysti joh
tuu siitä että puuttuu tietoa ja taitoa
puhua asioita suoraksi ja näyttää pa
remmat ominaisuutensa samalla kun
kaikki puutteellisuudetkin ovat peit
telemättä EMMI RAATIKAINEN
sikin Tietysti vaimo siitä huomaut
taa miehen tultua sillä eihän se
ruokakaan ole aina yhtä hyvää kuin
vasta keitetty Mies tavallisesti vas
taa siilien että mitäs se nyt on
jos sinun on pitänyt odottaa eihän
sinulla mihinkään kiirettä ole jms
Tämä koskee kipeästi aimoon
kun hän huomaa että mies ei sen
enempää ajattele vaimoaan ja hä
nen mukavuuttaan (Johtunee kai
siitä että miehillä ei ole pienintä
kään käsitystä taloustöiden laadus
ta ja vaikeudesta ja miten paljon
voimia huolta ja vaivaa ne kysy
vät — Toim — Kylläpä ne miehet
ovat tyhmiä — Korj-lukija) Jos mie
hellä olisi palvelija vaimonsa tilalla
niin varmaan koittaisi hän aina olla
ruoka-aikana kotona ettei palvelija
"kuittaisi" sillä eihän palvelija py
sy sellaisessa paikassa missä isäntä
ei pidä sänänöliisyyttä syömisajas
saan Mutta vaimoparka on usein
palvelijaa halvempi sillä ei ole pel
koa että vainio yhtä helposti "kuit
taa" Miksikä miehet jotka ovat
jo tietoisiakin joissakin asioissa
vielä ovat niin tietämättömiä näissä
asioissa? Toivoisin että te aviomie
het hankkisitte tietoa tälläkin alalla
tulisitte enemmän huomaavaisiksi
ja ajatteleviksi ja kohtelisitte vai
mojanne ihmisinä
Toveruudella FANNIE N
XII
Tuo kysymys on niin monimutkai
nen kysymys nykyisen maailmanjär
jestyksen aikana että siitä saa jää
dä sana onni melkeinpä tykkänään
pois Ei sitä onnellisuutta minua
kohtaan ainakaan ole tullut vaikka
mieheni ei oiekaan koskaan kuulu
nut niiden joukkoon jotka humalai
sena esiintyvät ja rahapeleissä kul
kevat Mutta kun' ummessa silmin
tietämättöminä avioliittoon men
nään lapsia lisääntyy vuosi vuoden
perään niin suuren lapsilauman
keskellä joutuu äiti mitä tukalim
paan asemaan Raskain taakka jos
se lienee raskas isällekin on äidillä
suuressa perheessä kun pitää pitää
lapset pukineissa ja samalla hoitaa
muu "huusholli" eikä terveys kestä
ylenmääräisiä ponnisteluja Aina on
kipua jossakin jäsenessä Usein käy
niinkin että jos kipujaan valittaa
niin saa mieheltänsä luvan "mennä
vanhaan maahan" siinä kaikki loh
dutus II P
(Jatk)
Vieläkin lastesi
kasvatuksesta
Kirj Mary Ranta
XI
Minun mielipiteeni on se että en
nen kaikkea täytyy yhdenvartaisuus
vallita aviopuolisoiden välillä ja koit
taa kummankin puolestaan ymmärtää
toisiansa Meidän miehemme yleen
sä jotka raatavat itse kovassa työs
sä eivät huomaa vaimojensa työtä
ja toimialaa miksikään Esim kun
vaimo koettaa parhaansa saadakseen
miehelleen kaikki miellyttäväksi kun
hän tulee työstä kotiin pitää hyvän
huolen vaatteistaan koittaa aina keit
tää maukasta ruokaa ja kaikinpuolin
koettaa olla huomaavainen hänen
tarpeistaan ajatellen aina että kun
tämä tulisi tehdyksi nyt niin että
se olisi mieliksi miehelleni vaan
siitä huolimatta ei mies huomaa tätä
vaimonsa hellää huolenpitoa että
tahtoisi myöskin puolestaan olla
huomaavainen vaimoaan kohtaan
Se varmaan vaimoa ilahduttaisi jos
tietäisi edes että hänen työlleen
huomio ja arvo annetaan
Toisinaan kun mies lähtee ulos
luvaten palata määrättyyn aikaan
takaisin ja vaimo laittaa ruuan val
miiksi siksi määrätyksi ajaksi mut
ta sattuukin niin että vaimo saa
odottaa ruuan kanssa tunnin kak-
Olen nähnyt monen olevan eri
mieltä kanssani lasten kasvatus
kysymyksessä Niinhän sitä sa
notaan sananlaskussakin että yh
tä monta mieltä kuin on päätä
kin Minä vaan olen vielä sitä
meiltä että meillä vanhemmilla
ei ole oikeutta lyömisen ja piek
sämisen muodossa kurittaa lap
sia Suomessa on jo kirkoistakin
poisteltu jalkapuut ja muut ku
ritusvehkeet' niin miksikä pitäisi
meidän aina vaan käyttää tuota
vanhaa ja rumaa lasten piiskaus
tapaa ja tukkapöllyä Minua vie
läkin oikein karmii oma lapsutis
aikani sillä se oli hyvin surul
linen Aina oli meitä lapsia var
ten vitsat ja muut kepit varat
tuna jos vaan pienenkin "pahan"
teki niin sai sitä maistaa Ja lap
sena jo tein sen päätöksen että
jos minä joskus olen äiti niin
en vannaankaan lyö) lapsiani Se
näytti niin kovin kamalalta kun
aina yhden sisaruksista piti olla
surullise!la mielellä kun oli saa
nut vitsaa jostain lapsellisesta
teosta ja piiskattu aina uhkaili
että odottakaapas kun tulen suu
reksi niin kyllä minä näytän
Isä tapasi sanoa veljeni lap
sista että ne ovat kuin musta
laisia kun niitä ei koskaan piis
kata Veli tuumaili vaan että ei
pä hänestäkään ole tämän parem
pi tullut vaikka on ainakin koe
tettu piiskata kylliksi vielä vii
dentoista vuotiaanakin
Olen itse kuuden lapsen äiti
ja aijon varmaan tulla toimeen
ilman piiskaamatta kipsiäni Kyl
lä ne saapi tottelemaan muuten
kin kuin hömällä Eikähän nii
den tarvitse olla kuin orjat tai
rikolliset' tuomiolla Taitavat ne
näyttää myöskin mustalaisilta
sillä hyvästi vallattomia ne ovat
mutta sanaa ne sentään tottele
vat joka onkin pääasia minun
kasvatusteorioissani
Mitä ruokkimiseen tulee niin
meillä lapset syövät vain kerran
päivässä Aamulla ne alkavat ja
illalla lopettavat Ei miilulla ole
heille aina voileipää varattuna
enkä itse jouda heitä passata
On kylmää aamupuuroa
ja vähän muita ruokia mitä voi
vat lämmittää ja vanhemmat
lapset voivat auttaa nuorempia
Eihän se auttaminen hääviä ole
mutta päivästä toiseen sitä sen
tään -mennään Oikein minua a
jatuttaa se että niitä me sillä
tarkoitamme jos annamme lap
sille vain kolmasti päivässä ruo
kaa Muistan itsekin kuinka olin
'pikkutyttönä tärkeä leivälle ja
mei jeripiimää särpelin oikein
nautinnolla aterian viilissä ja
nytkin vanhana on oikein hyvä
että saan pureksimista useam
masti kuin kolmasti päivässä
Joskus kun en jouda tai ci ole
tilaisuutta syödä kuin aamiainen
aikasecn aamulla tai ei ollen
kaan aamiaista niin sitten myn
hcnimin täytyy syödä että vat
saa pakottaa ja se ei ainakaan
ole terveellistä
Olin Suomessa palveluksessa
sekä talonpojilla cttii herrasväel
lä ja kummassakin oli lapsia se-
ka annettiin lapsille ruokaa ate
rian välissä eikä siellä ollut
omenia tarjolla varsinkaan ta
lonjusseilla Ja siksi olenkin an
tanut lapsille syömistä aina sil
loin kun niillä on nälkä koska
ci se mielestäni ole muuta kuin
turhaa kiusaajnista että kieltää
lapsilta välipalat kun emme it
sekään ole niitä nauttimatta
(Tässä täytyy ensiksi sanoa
että "järki hoi" Ennenkuin läh
demme selittämään tätä lasten
ruokkimiskysymystä täytyy nii
den joille selitetään varustautua
järjellisesti punnitsemaan asiaa
ja jättää kaikki tunnesyyt syr
jään Ensiksi muutamia esimerkke
jä asian valaisemiseksi Elävä
kone ei voi jatkuvasti tehdä työ
tä väsymättä ja sitten kun se
väsvy ei se voi tehdä työtään
niin hyvin kuin se voisi tehdä
levänneenä Tämän me työläiset
itsekukin kockmtiksesta tiedäm
me Ihmisen vatsalla on vissi työ
tehtävänä 'Se työ on sulattaa
ruoka minkä mc sinne syydäm
me erottaa siitä pois kaikki ros
ka ja siirtää ravinto ruumiiseem
me Jos vatsaan työnnetään jo
tain alituiseen niin se ensiksin
vaikeuttaa ja häiritsee ruuan su
latustoimintaa ja toiseksi se vä
syttää vatsan kun sen pitää ali
tuisesti olla toiminnassa saa
matta tilaisuutta vähääkään le
vähtää välissä Kolmanneksi jos
vatsa ci saa tilaisuutta tyhjetä
koko päivänä niin uusi ruoka
sekotettuna vanhan kanssa saa
aikaan sen että ruoka happanee
vatsassa ja synnyttää kaasuja ja
ajanoloon heikontuu ihmisen ko
ko elimistö niin että hän on pal
jon alttiimpi taudeille kuin sel
lainen ihminen jonka ruokkimi
cssa on ollut järki mukana
Mutta ruokkimisessa on vielä
toinenkin seikka joka on tärkeä
Se on ruokien ravintoarvon tun
teminen Ei se auta jos syö vat
san täyteen jos ruoka ei sisällä
tarpeeksi paljon ravintoaineita
tyydyttämään ruumiin tarpeita
Siksipä äidin olisi tärkeä tietää
minkälaista ja kuinka paljon ra
vintoa lapsi tarvitsee Jos lapsi
saa riittävän ravintomäärän ei
se tarvitse ruokaa useammin
kuin kolme kertaa päivässä kah
den ja puolen vuoden ikäisestä
asti
Olisi hyvä lukea tässä lehdessä
jukiistu tohtori Harvey AVileyn '
kirjoitus lasten ruokkimisesta
jossa selitetään ruokien ravinto
arvoja — Toim)
Jotkut ovat sitä mieltä että
lapsia ci saa mitenkään kehua
sillä se muka kasvattaa lapsiin
(Jatkoa kuudennelta sivutin)
NAISTEN OSUUSKOTI 2185 — 15th
St San Francisco Telet' Market
3958
NAISTEN OSUUSKOTI
2185— 15th St
SAN FRANCISCO CAL
Telefooni: Market 3958
SAN FRANCISCO
Juhannus-vieton
- toimeenpanee -
Juanit an Ompeluseura
MATTILAN MAALLA
Kesäk
24 p
alkaen kello 10 aamupäivällä
HYVÄ RAVI NTOLAI
TANSSIA LÄMPIMEKSI
— Toimikunta
III