Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (June 19, 1917)
No 25 Tiistaina kesäkuun 19 p 1917 SIVU KOLME olisiko Biellä liikoja ryysyjä sillä mi nä niiololläni pidän ukkoni kotona aina sillioin kun hän työnetsinnältä vaan joutaa Kn löytänyt mitään liikaa tavaraa Jumalan ilmaa siellä kyllä oli kun aamusta asti oli sän kyvaatteet olleet auringossa ja ikku nat aivan auki jotka sumun tullen vasta pistän kiinni toisen kokonaan ja toisen puolitiehen jossa se saa olla aamuun sankka Mitä muuhun tavaraan tulee niin saisi sitä siellä "petiruumassa" olla enempikin että näkisi edes kumpiko on ukko ja kumpi akka jos sattuisi itsensä un hottamaan Sitten lähdin tarkastamaan muita huoneita Sama juttu Olin toisena aamuna kuurannut puulattiani oikein suomaaliseen malliin vedellä ja saip pualla sillä "karpettia" ei ole Sohva siellä oli ja kaksi tuolia Ajattelin että ei näistä voi juuri mitään pois panna jos ei oteta lukuun pikku ty tön leikkikaluja jotka ovat: musta taulu nukke pieni piiytä ja tuoli jotka hän kaikki järjestää sievästi nurkkaan Ne ovat tulleet minulle kin siksi rakkaiksi että en niitäkään halusta ulos tahdo työntää Pyykki päivinä katson ovatko nuken vaat teet pesun tarpeessa Enpä siis usko että ukkoni tarvitsee sentähden pois olla että on liikaa tavaraa talossa Kyllähän se perheeniiiitikin tykkää paremmin olla hauskassa kodissa kuin likaisessa riitapesässä joka kyl lä pian sellaiseksi muodostuu kun kaikista mahdottomista asioista ali tuiseen nurisee syyttömille Annu _ Onnellinen avioliitto on vähempi mahdollista tämän kurjan järjestel män aikana vaikkakin siitä voidaan olla erimielisiä minkälainen se onnel linen avioliitto sitten on Kaikkia syi tä onnettomuuteen emme titenkään voi suoranaisesti siirtää yhteiskunnan syyksi Voimme kai sanoa avioliiton siedettäväksi silloin kun aviopuolisot sopivat asiansa jokapäiväisissä pik kutehtävissä ilman rähinää ja tappe lua Avioelämä on sellaista että sii nä kysytään tarmoa ja paljon harkin takykyä Hyvin usein syntyy sanaso ta vain siitä että ei voida toisiaan tyydyttää jokapäiväisissä askareissa ja perhe-elämän käytöksessä Minkälaista oikeen onneton elämä lienee sitä en minä voi kokemusten perusteella kuvata mutta sen minä varmaan tiedän että toistensa oikeen ymmärtäminen on suuri asia Tietä mättömyys se siis tässäkin on suu rin vihollinen Tietämättömyys en nen avioliittoa ja sen jälkeen tees kentely todellisen minänsä peittele minen seurusteluajalla ja sitten 'huo lettomaksi heittäytyminen kun kerran on avioliitto solmittu Sellainen teeskentely tietysti joh tuu siitä että puuttuu tietoa ja taitoa puhua asioita suoraksi ja näyttää pa remmat ominaisuutensa samalla kun kaikki puutteellisuudetkin ovat peit telemättä EMMI RAATIKAINEN sikin Tietysti vaimo siitä huomaut taa miehen tultua sillä eihän se ruokakaan ole aina yhtä hyvää kuin vasta keitetty Mies tavallisesti vas taa siilien että mitäs se nyt on jos sinun on pitänyt odottaa eihän sinulla mihinkään kiirettä ole jms Tämä koskee kipeästi aimoon kun hän huomaa että mies ei sen enempää ajattele vaimoaan ja hä nen mukavuuttaan (Johtunee kai siitä että miehillä ei ole pienintä kään käsitystä taloustöiden laadus ta ja vaikeudesta ja miten paljon voimia huolta ja vaivaa ne kysy vät — Toim — Kylläpä ne miehet ovat tyhmiä — Korj-lukija) Jos mie hellä olisi palvelija vaimonsa tilalla niin varmaan koittaisi hän aina olla ruoka-aikana kotona ettei palvelija "kuittaisi" sillä eihän palvelija py sy sellaisessa paikassa missä isäntä ei pidä sänänöliisyyttä syömisajas saan Mutta vaimoparka on usein palvelijaa halvempi sillä ei ole pel koa että vainio yhtä helposti "kuit taa" Miksikä miehet jotka ovat jo tietoisiakin joissakin asioissa vielä ovat niin tietämättömiä näissä asioissa? Toivoisin että te aviomie het hankkisitte tietoa tälläkin alalla tulisitte enemmän huomaavaisiksi ja ajatteleviksi ja kohtelisitte vai mojanne ihmisinä Toveruudella FANNIE N XII Tuo kysymys on niin monimutkai nen kysymys nykyisen maailmanjär jestyksen aikana että siitä saa jää dä sana onni melkeinpä tykkänään pois Ei sitä onnellisuutta minua kohtaan ainakaan ole tullut vaikka mieheni ei oiekaan koskaan kuulu nut niiden joukkoon jotka humalai sena esiintyvät ja rahapeleissä kul kevat Mutta kun' ummessa silmin tietämättöminä avioliittoon men nään lapsia lisääntyy vuosi vuoden perään niin suuren lapsilauman keskellä joutuu äiti mitä tukalim paan asemaan Raskain taakka jos se lienee raskas isällekin on äidillä suuressa perheessä kun pitää pitää lapset pukineissa ja samalla hoitaa muu "huusholli" eikä terveys kestä ylenmääräisiä ponnisteluja Aina on kipua jossakin jäsenessä Usein käy niinkin että jos kipujaan valittaa niin saa mieheltänsä luvan "mennä vanhaan maahan" siinä kaikki loh dutus II P (Jatk) Vieläkin lastesi kasvatuksesta Kirj Mary Ranta XI Minun mielipiteeni on se että en nen kaikkea täytyy yhdenvartaisuus vallita aviopuolisoiden välillä ja koit taa kummankin puolestaan ymmärtää toisiansa Meidän miehemme yleen sä jotka raatavat itse kovassa työs sä eivät huomaa vaimojensa työtä ja toimialaa miksikään Esim kun vaimo koettaa parhaansa saadakseen miehelleen kaikki miellyttäväksi kun hän tulee työstä kotiin pitää hyvän huolen vaatteistaan koittaa aina keit tää maukasta ruokaa ja kaikinpuolin koettaa olla huomaavainen hänen tarpeistaan ajatellen aina että kun tämä tulisi tehdyksi nyt niin että se olisi mieliksi miehelleni vaan siitä huolimatta ei mies huomaa tätä vaimonsa hellää huolenpitoa että tahtoisi myöskin puolestaan olla huomaavainen vaimoaan kohtaan Se varmaan vaimoa ilahduttaisi jos tietäisi edes että hänen työlleen huomio ja arvo annetaan Toisinaan kun mies lähtee ulos luvaten palata määrättyyn aikaan takaisin ja vaimo laittaa ruuan val miiksi siksi määrätyksi ajaksi mut ta sattuukin niin että vaimo saa odottaa ruuan kanssa tunnin kak- Olen nähnyt monen olevan eri mieltä kanssani lasten kasvatus kysymyksessä Niinhän sitä sa notaan sananlaskussakin että yh tä monta mieltä kuin on päätä kin Minä vaan olen vielä sitä meiltä että meillä vanhemmilla ei ole oikeutta lyömisen ja piek sämisen muodossa kurittaa lap sia Suomessa on jo kirkoistakin poisteltu jalkapuut ja muut ku ritusvehkeet' niin miksikä pitäisi meidän aina vaan käyttää tuota vanhaa ja rumaa lasten piiskaus tapaa ja tukkapöllyä Minua vie läkin oikein karmii oma lapsutis aikani sillä se oli hyvin surul linen Aina oli meitä lapsia var ten vitsat ja muut kepit varat tuna jos vaan pienenkin "pahan" teki niin sai sitä maistaa Ja lap sena jo tein sen päätöksen että jos minä joskus olen äiti niin en vannaankaan lyö) lapsiani Se näytti niin kovin kamalalta kun aina yhden sisaruksista piti olla surullise!la mielellä kun oli saa nut vitsaa jostain lapsellisesta teosta ja piiskattu aina uhkaili että odottakaapas kun tulen suu reksi niin kyllä minä näytän Isä tapasi sanoa veljeni lap sista että ne ovat kuin musta laisia kun niitä ei koskaan piis kata Veli tuumaili vaan että ei pä hänestäkään ole tämän parem pi tullut vaikka on ainakin koe tettu piiskata kylliksi vielä vii dentoista vuotiaanakin Olen itse kuuden lapsen äiti ja aijon varmaan tulla toimeen ilman piiskaamatta kipsiäni Kyl lä ne saapi tottelemaan muuten kin kuin hömällä Eikähän nii den tarvitse olla kuin orjat tai rikolliset' tuomiolla Taitavat ne näyttää myöskin mustalaisilta sillä hyvästi vallattomia ne ovat mutta sanaa ne sentään tottele vat joka onkin pääasia minun kasvatusteorioissani Mitä ruokkimiseen tulee niin meillä lapset syövät vain kerran päivässä Aamulla ne alkavat ja illalla lopettavat Ei miilulla ole heille aina voileipää varattuna enkä itse jouda heitä passata On kylmää aamupuuroa ja vähän muita ruokia mitä voi vat lämmittää ja vanhemmat lapset voivat auttaa nuorempia Eihän se auttaminen hääviä ole mutta päivästä toiseen sitä sen tään -mennään Oikein minua a jatuttaa se että niitä me sillä tarkoitamme jos annamme lap sille vain kolmasti päivässä ruo kaa Muistan itsekin kuinka olin 'pikkutyttönä tärkeä leivälle ja mei jeripiimää särpelin oikein nautinnolla aterian viilissä ja nytkin vanhana on oikein hyvä että saan pureksimista useam masti kuin kolmasti päivässä Joskus kun en jouda tai ci ole tilaisuutta syödä kuin aamiainen aikasecn aamulla tai ei ollen kaan aamiaista niin sitten myn hcnimin täytyy syödä että vat saa pakottaa ja se ei ainakaan ole terveellistä Olin Suomessa palveluksessa sekä talonpojilla cttii herrasväel lä ja kummassakin oli lapsia se- ka annettiin lapsille ruokaa ate rian välissä eikä siellä ollut omenia tarjolla varsinkaan ta lonjusseilla Ja siksi olenkin an tanut lapsille syömistä aina sil loin kun niillä on nälkä koska ci se mielestäni ole muuta kuin turhaa kiusaajnista että kieltää lapsilta välipalat kun emme it sekään ole niitä nauttimatta (Tässä täytyy ensiksi sanoa että "järki hoi" Ennenkuin läh demme selittämään tätä lasten ruokkimiskysymystä täytyy nii den joille selitetään varustautua järjellisesti punnitsemaan asiaa ja jättää kaikki tunnesyyt syr jään Ensiksi muutamia esimerkke jä asian valaisemiseksi Elävä kone ei voi jatkuvasti tehdä työ tä väsymättä ja sitten kun se väsvy ei se voi tehdä työtään niin hyvin kuin se voisi tehdä levänneenä Tämän me työläiset itsekukin kockmtiksesta tiedäm me Ihmisen vatsalla on vissi työ tehtävänä 'Se työ on sulattaa ruoka minkä mc sinne syydäm me erottaa siitä pois kaikki ros ka ja siirtää ravinto ruumiiseem me Jos vatsaan työnnetään jo tain alituiseen niin se ensiksin vaikeuttaa ja häiritsee ruuan su latustoimintaa ja toiseksi se vä syttää vatsan kun sen pitää ali tuisesti olla toiminnassa saa matta tilaisuutta vähääkään le vähtää välissä Kolmanneksi jos vatsa ci saa tilaisuutta tyhjetä koko päivänä niin uusi ruoka sekotettuna vanhan kanssa saa aikaan sen että ruoka happanee vatsassa ja synnyttää kaasuja ja ajanoloon heikontuu ihmisen ko ko elimistö niin että hän on pal jon alttiimpi taudeille kuin sel lainen ihminen jonka ruokkimi cssa on ollut järki mukana Mutta ruokkimisessa on vielä toinenkin seikka joka on tärkeä Se on ruokien ravintoarvon tun teminen Ei se auta jos syö vat san täyteen jos ruoka ei sisällä tarpeeksi paljon ravintoaineita tyydyttämään ruumiin tarpeita Siksipä äidin olisi tärkeä tietää minkälaista ja kuinka paljon ra vintoa lapsi tarvitsee Jos lapsi saa riittävän ravintomäärän ei se tarvitse ruokaa useammin kuin kolme kertaa päivässä kah den ja puolen vuoden ikäisestä asti Olisi hyvä lukea tässä lehdessä jukiistu tohtori Harvey AVileyn ' kirjoitus lasten ruokkimisesta jossa selitetään ruokien ravinto arvoja — Toim) Jotkut ovat sitä mieltä että lapsia ci saa mitenkään kehua sillä se muka kasvattaa lapsiin (Jatkoa kuudennelta sivutin) NAISTEN OSUUSKOTI 2185 — 15th St San Francisco Telet' Market 3958 NAISTEN OSUUSKOTI 2185— 15th St SAN FRANCISCO CAL Telefooni: Market 3958 SAN FRANCISCO Juhannus-vieton - toimeenpanee - Juanit an Ompeluseura MATTILAN MAALLA Kesäk 24 p alkaen kello 10 aamupäivällä HYVÄ RAVI NTOLAI TANSSIA LÄMPIMEKSI — Toimikunta III