No 24
Tiistaina kesäk 12 p 1917
SIVU SEITSEMÄN
xmB:a:aHiiiiuuiiiusuitiuuHiui:it3aKiiiiUinH:i:iz(iuainsas
Minkä nuorena oppii
sen vanhana taitaa s
naiiiuninBiKNiiiiiiK
RUUSU
iiiaiEMiiiiiiiei3t£iisi-iii:giHi3!ui:innm
Kinoa jotka istuivat lähellä e- sillä hyvin harvat ihmiset osaa
malla syrjäisellä penkillä hmo vat ajatella etlemma neulan jo-
Oi ruusu lliana ja kaunis
Sii kukkasista muhkein liet
Sä kukkatarhassa varmaan
Voiton kaikilta viet
Oi ruusu kaunis ja ihanainen
Miks' pian kuihdut ja kuolet pois?
Sä tuoksullasi luot uuden taivaan
Ja onneni kuin unta ois
Oi ruusu kaunis ja ihanainen
On onnesi niin lyhyt vain
Ken ties' sä joudut rikkaruohoks'
Matkamiesten ilkeiiin
Ken ties' sun juurta jo mato kalvaa
Ken ties' jo halla huomenna syö
Ken ties' tään maailman synkät varjot
Näyttää sulle jo ensi yö
Ken ties' on kastepisaroissa kyynel
Ja valo auringon sna pelottaa
Ken ties' hän kiroaa syntymääsi
Hän joka nyt sua hellien tuudittaa
Oi ruusu kaunis ja ihanainen
Jos aina luonasi olla vois
Mun sydämeni puhtain tunne
Ja aina kevät viliannois' —
Oi ruusu kaunis ja ihanainen
Tuoksu hetkinen vielä vaan
Ett' matkamiesten pursi saapuis
Kauan toivottuun satamaan
KLAUDIE P
Elämän taisteloon
Kirj Hanna J — son
Minä tahtoisin elämän taisteloon
ja koittaa jos voisin sen kantaa
Minä tahtoisin vuolaalle virralle
joka vauhtia venkoile antaa
Yksin en toki lähtisi
minä pelkään vaaroja noita
Minä pelkään kosken kuohuja
ja kareja kallioita
Sillä kareja varmaan ilmestyis'
joita ei näe salmen suulta
Onhan elämän meri niin myrskyinen
käyhän siinä niin monta tuulta
Vaan ystävä kanssan' jos tahtoisit
elon myrskyjä rantaan soutaa
niin vieläkin onnemme koittaisi
kuin elo iltahan purtemme noutaa
Sinä ohjaisit kanssani purttani
ja peurassa mulla oisit
Minä lauluja sulle laulaisin
auttaisin missä vaan voisin
Elämisen oikeutta
Kirj ANNA
(Jatlt)
JOHDANTO: — Kertomus luomesta
Koivulahden rannalla on toisella puo
len muhkea kartano toisella puolen
köyhän vaimon mökki Kertomuksen
alkaessa tuopi köyhä vaimo vanhinta
tytärtään rikkaaseen kartanoon pai
mentytöksi Kartanossa valmistel
laan häitä Odotetaan emännän si
saren tytärtä Ainaa tulevaksi aut
tamaan häävalmistuksissa Aina on
kaupungissa asuvan muurarin tytär
jonka äiti halveksii miestään sentäh
uen että hän on työmies On juuri
ollut muurarien lakko Aina ym
märtää isäänsä ja työväen asemaa
— Syntymäpäiväkemut rikkaassa per
heessä Rikkaan maatalon poika on
myöskin kutsuttujen joukossa mutta
muu väki pitää hänet halpana Mat
ka kaupungista maalle
Aino saa tietää rikkaiden sukulais
tensa rikoksista
Juhannuspäivä valkeni kauniina ja
kirkkaana Häät olivat jo valmistetut
vieraita varten Morsian oli kuin
niuotiniikke peilaillen ison peilin e
dessä sen jälkeen kun Aino oli hä
net pukenut erään toisen naisen
kanssa Xyt oli Ainolla vielä työtä
oikein hikeen asti pienien korjauksi
en tekemisessä ja valmisteluissa
Aino oli kovin kalpea Viime yölli
set tapahtumat vaivasivat häntä Ja
nyt kaikki tämä ylellisyys näytti
hänestä inhottavalta että oikein
puistatti Aino oli iloinen kun tuo
työläs tehtävä o!i vihdoinkin suoritet
tu ja väsyneille raajoilleen voi päästä
johonkin syrjiipaikkimn istumaan
pois näkemästä tuota kaikkea Var
sinkin teki häneen kipeätä äitinsä
näkeminen täällä joka istui kulu
neessa hameessa mutta silti ylpeä
nä mahtavan sukunsa puolesta Ainoa
suretti äidin ylpeät ja jäykät kasvot
Ke teki niin kipeää aivan sydämen
sopulikaan asti Oi miksikä oli äiti
tuollainen? Hänen oma äitinsä Sa
malla tuli hänen mieleensä isän su
rullinen kuva Oi jospa olisin nyt
häntä ilaliuttamassa siellä kotona
Hän varmaan istuu jossain vanhan
ränsistyneen laatikon päällä ja muis
telee minua ajatteli Aino Ainon
oli niin vaikea pidättää mielenliiku
tustaan että heti työnsä tehtyä hän
riensi makuuhuoneeseensa jossa itki
itki tahtomattaan voimatta hillitä
itseään Kuinka mielellään hän olisi
paennut metsään mutta ei rohjennut
sillä tiesi äidin pitävän häntä sil
mällä Siksi hänen täytyi pukeutua
mutta syrjässä hän kuitenkin päätti
olla niin paljon kuin mahdollista
sillä ylellisyys oli nyt täydessä lois
tossaan Vatsoja pakotti ylensyömises
tä Xyt koettelivat ihraisten vat
sojen' taipuvaisuutta tuvan mah
tavalla permannolla sävelten tah
dissa nuoret ja vanhat Mutta
osa kutsumattomia istui pitkin
aittarakennuksien vierustaa no
jaten seiniin ja ujoina tollistcl
len asianomaisten menoa He
olivat "kuokkavieraita'' Useim
mat kutsumattomista olivat ta
lon alustalaisia siis kaiken sen
rikkauden luojia jota nyi Iässä
häätilaisuudessakin tuhlattiin
josta he eivät itse saaneet naut
tia muuta kuin silmin ja korvin
ja sitäkin vaan loitoka vilauksen
silloin tällöin
Ainon silmä äkkäsi heti tuon
raatajoukon Hänen tuli sääli
heidän kumaraisia hartioitaan
ryppyisiä laihoja kasvojaan Mi
kä vastakohta ! Xuo nälän nääu
nvttämät heikot rukoilevat sil
mäykset sanoivat: pisara meille
kin' Xiin miksikä ei myöskin
heille? ajatteli Aino Hehän kai
ken tvöu tekevät talon pelloilla
ja niityillä Oi miksikä he ovat
noin rukoilevia? Miksikä eivät
he vaadi miksikä eivät he tee
lakkoa miksikä eivät äänestä o
maksi edukseen? Mutta heillä on
niin vähän valtaa Vain yksi pa
hainen ääni ja nuo rikkaat ää
nestävät varojensa mukaan Sii
nä pulma Oi eivätkö he voisi
sitä auttaa eivätkö voisi muut
taa Aino seisoi nojaten erääseen
tuuheaan pihlajaan puiston reu
nustalla josta oli hyvä näköala
aittarakennukselle missä tuo
raatajaparvi istui Xäissä miet
teissään unhotti hän tykkänään
ylöllisen ympäristönsä Hän ei
invöskään huomannut Olavia ja
mka stirul-
olivat alas
tarkasteli Ainoa ihailevin sil
mäyksin puhellessaan Olavin
kanssa puoliääneen ji
liset siniset silmät
luodut
Tällävälin Väinö
sa mukaan taaskin'
noa e:sien seisoi
joka
puf
tapan
iksi Ai-lokävtä-
HENKISTEN POLIISIEMME
UHRIT
(Jatkoa kuudennelta sivutta)
Vastauksen näihin kyselyihin
voisi kyllä löytää jo niistä arvos
teluista mitä meidän taholtam
me tehdään nykyisestä yhteis
kunnasta ja sosialistisesta kirjal
lisuudesta Mutta siihen tarvitaan kuiten
kin yhteiskunnallisen ajatteluun
tottuneet aivot joilla voidaan
selville saada arvosteluista kysy
myksen rrtka:su Valitettavasti
niitä ihmisiä on vähän jotka o
vat harjaantuneet ajattelemaan
yhteiskunnallisesti jntka voivat
katsella asioita yhteiskunnallisel
ta kannalta ja voivat punnita a
sioita laajemmalta näkökannalta
Siitä saamme kiittää henkisesti
ruhjovaa koulujärjestelmäämme
kapäiväisen elämiinsä pikkuasi
oita
( Edelläoleva on ote O 'et' sos
puolueen sihteerin puheesta pi
detty 1'ortlandin yleisen kirjas
ton salissa kunnallisvaalien edel
lisenä sunnuntaina 1917)
van paussi katsellen mustasuk
kaisin silmin Kinoa jonka ihai
levat silmäykset' eivät luoneet
häneen suopeita tunteita Kinoa
kohtaan Tanssin sävelten kii
hottava tahti oli omiaan lisää
mään tuota vihan tunnetta Kino
näki kyllä Väinön vaan ei ollut
huomaavinaan Hetken kuluttua
nousi Kino ja kuiskasi Olaville
jotain samalla lähestyen Ainoa
— Suvaitselteko neiti tanssia
valssin kanssanne vaikka olem
mekin vieraat?
Samalla hän esitti itsensä häm
mästyneelle Ainolle joka ei voi
nut kieltää vaan seurasi Kinoa
Väinön suureksi harmiksi tanssi
tupaan Väinön seuratessa heitä
loitommalla
Tuvasta oli vanhempi väki
siirtynyt juominkeihinsa jättäen
tilaa nuorille Kinon ja Ainon
sisään astuessa kaikuivat juuri
alotetut valssin säveleet ja he
yhtyivät tanssivaan joukkoon
nokeasti pyörähdelleii Heidän
tanssiessaan herätti Ainon huo
miota punaseen silkkihameeseen
puettu tummine silmineen heitä
tähystelevä Siiri joka tanssi tii
ran heidän edellään
Kun valssin säveleet lakkasi
vat istui Aino Kinon seurassa
tuvan sivupenkille ja sattuivat
he vastapäätä Siiriä joka näytti
luovan heihin läpitunkevia sil
mäyksiä katseensa -osuttaen her
mostuneisuutta Ta heidän kes
kustellessaan tuli Aino tahtomat
taan luoneeksi Kinoon kysyvän
katseen syntyen se tuosta omi
tuisesta silkkihameisen tytöm
katseesta Kino arvasi heti Ainon
katseen ja pyysi Ainoa kanssaan
puistoon jossa aikoi hänet esit
tää ystävälleen Olaville
(Jatk)
Leskien leipätaistelu
(Suomen Työläisnaisten päivä"
julkaisusta) Toimeentulomahdollisuus tänä
poikkeuksellisena aikana on kai
kille työläisille käynyt entistä ki
reäniinäksi Mutta varsinkin sel
laisille kotityöntekijöille kuten
pesijöille ompelijattarille ja sii
voojille joiden työtulot ei ole
juuri ollenkaan nousseet ja joilla
on useita lapsia yksin elätettävä
nä on leipäkysymys käynyt val
lan peloiltavaksi Kaikki välttä
mättömimmät elintarpeet ovat
hinnassa nousseet 2 — 3 jopa 4:n
kertaisiksi Jos toiset työläisistä
ovat onnistuneet saamaan palk
kojaan hieman kohotettua niin
löytyy toisia sellaisia joiden pal
kat ei juuri ollenkaan ole kohon
neet 1 'orissakin tehdään 12-tun-tisia
pesupäiviä 2 markalla Ja
kumminkin pitäisi yksinäisen äi
din kyetä hankkimaan nykyisillä
hinnoilla ravintoa vaatteita ja
lämpöä lapsilleen ja itselleen
Jos kenelle niin juuri yksinäi
selle äidille tämä kapitalistinen
yhteiskunta kaikkine laitoksilleen
sälyttää raskaimman taakan kan
nettavaksi Ja niin mitättömän
vähäpätöisiä ovat keinot joilla
yhteiskunta auttaa meitä näitä
"velvollisuuksia täyttämään Xiin
kauvan kun työläisperheessä isä
on työvoimanien ja työtä saata
vissa on useilla työläistenkin
lapsilla tilaisuus saamaan äidin
hoitoa ja jonkinlaista kasvatusta
kodissaan silloin nimittäin jos
isän ansio yksin riittää perheen
ylläpitoon Multa niin pian kun
"tämä mahdollisuus loppuu ja isä
kuolee — se voi tapahtua kenelle
hyvänsä — niin silloin katsotaan
että työläisten lapset eivät tar
vitse iiidin hoivaa vaan tämän
ui astuttava isän tilalle elatusta
hankkimaan ja lapset saavat jää
dä oman onnensa nojaan katu
jen kasvateiksi Parempiosaisten
lapset tarvitsevat paitsi äitiään
vielä useita muitakin hoitajia
mutta työläislapsilta riistää yh
teiskunta äidinkin hoidon Ja sit
ten maksetaan naisille vielä pal
jon pienempiä palkkoja kun mie
hille joten palkattu-! hoitajaa
kaan sellaisilla palkoilla ei voi
edes ajatella Onko siis ihme
minkälaisia olijoita yhteiskunta
saa näin laiminlyömistään työ
läislapsista? — Kuin tässä taan
noin "Xaisten äänestä" erästä
polemiikkia — naisien opettajak
si pystymisestä — siinä maini
taan eräiden herrojen väittävän
(J-ilkna kahdeksannella sivulla)