No 24
Tiistaina kesäk 12 p 1917
SIVU KOLME
Mitä kongressinai
semme puuhaa
Yhdysvaltain kongressissa on
yksi nainen Hänet valittiin sin
ne republikaanipuolucen ehdok
kaana yleis-edustajana Monta
nan valtiosta Siitä huolimatta
sopii meidän katsoa mitä tämä
nainen kongressissa tekee mit
kä hänen mielipiteensä ovat jnc
Kongressi-nainen Jeaimette
Rankin sc oli joka ehdotti että
maan ravintovarastojen kartut
tamisessa ja säilyttämisessä otet
taisiin naiset huomioon ja an
neltaisiin naisten ottaa osaa tä
hän työhön "Menneisyydessä o
vat naiset toimineet ravinnon
valmistajina mutta heidän aja
tuksensa olleet kiintyneinä vaan
yhdestä ateriasta toiseen Nyt
heidän täytyy oppia ajattelemaan
ruoka varastoi aan vuosimääriksi
"Naisten täytyy oppia ajatte
lemaan ruokavaroista vaunulas
tittani ruokatarpeiden kulctuk
sesta säilyttämisestä niiden
kaupasta yhtä hyvin kuin vaan
oman perheensä aterioista"
Äskettäin julaistiin neiti Ran
kinin kirjoittama artikkeli jossa
hän analyseeraa työläisnaisten
asemaa Englannissa miten nai
set ovat astuneet miesten tilalle
teollisuudessa kun miehet ovat
viedyt sotarintamaan
Myöhäisimpien tietojen mu
kaan Englannissa nykyään yksi
nainen jokaisesta seitsemästä te
kee työtä miehen tilalla teolli
suudessa Sen jälkeen kun sota
alkoi on Europassa teollisuus
naistyöläisten luku lisääntynyt
neljännesmiljoonalla
Neiti Rankin sanoo että Eng
lannissa on hallitus määrännyt
alimman palkkatason naisille so
tatärvetehtaissa josta on ollut
seurauksena se että naisten pal
kat ovat jonkunverran kohon
neet myöskin muissa toimissa
sentähden että halvemptpalkkai
sissa töissä tuli työvoiman puu
te ja työnantajat olivat pakote
tut korottamaan palkkoja Palkat
eivät tosin ole kohonneet niin
korkealle kuin ne ovat ammatti
järjestöjen turvaamilla toimi
aloilla Tästä on odotettavissa sc että
sodan päätyttyä kun hallituksen
asettaman alinpalkkamäärä pois
tetaan tulevat naisten palkat y
leensä laskemaan
"Minkälaiset työsuhteet sodan
jälkeen tulevat vallitsemaan on
vaikea sanoa Voi ainoastaan ar
vailla Kun miehet palaavat
vallihaudoista löytävät he armei
jan naisia jotka ovat tottuneet
työhön ja jotka tulevat taistele
maan pitääkseen paikkansa teolli
suudessa Ja samalla kun miehet
palaavat sodasta tullaan sulke
maan sotatarvetehtaita ja suuri
joukko naisia joutuu työttömäksi
kilpailemaan kotiin palanneiden
miesten kanssa työmarkkinoilla
"Seurauksena uusien koneiden
käytäntöönottaniisesta ja teolli
suuden uudesta järjestämisestä
ovat monet naiset Englannissa
saavuttaneet korkean ammattitai
don ja ovat kykeneviä syrjäyttä
mään miehet takoa kysyvistä
ammateista Uusia keksintöjä on
tehty jotka tulevat pidättämään
työnantajat ottamasta vanhoja
tuotantotapoja uudelleen käytän
töön sodan jälkeen Naiset jotka
ovat saaneet jotakuinkin korkeita
palkkoja miesten töissä eivät ha
lua palata takaisin niin kutsuttui
hin naisten töihin missä makse
taan pienempiä palkkoja"
Tämän sanoo neiti Rankin o-
levan mielenkiintoisen kysymyk
sen yhtä paljon merkitsevän
meille täällä kuin Englannissa
kin fa siksipä olisi täällä oietta
va oppia jo siitä mitä Englannis
sa on tapahtunut sillä sota tulee
synnyttämään samat olosuhteet
tämänkin maan (teollisuudessa ja
ryhdyttävä ajattelemaan niitä o
losuhteita mitkä seuraavat so
dan jälkeen tässä maassa ja suun
nittelemaan niiden ratkaisua
Ja tässä hän sanoo tarvittavan
maan etevinnnät yhteiskuntatie
teilijät apuna ja ennen kaikkea
niiden työläisten neuvonanto
jotka ovat tähän saakka kanta
neet teollisen edistyksen taakan
ja joiden tehtäväksi lankeaa teol
lisuuden uudelleen rakentami
nen Mutta sitten lisää hän tähän
että täytyy saada koko kansan
uskollinen kannatus ja yhteis
toiminta että voidaan järkevästi
nämä asiat ohjata ja perustaa
pysyväinen hyvinvointi
Siis hän näkee tapahtumat sel
laisenaan kuin ne tapahtuvat
osittain käsittää myöskin että
työväenluokan täytyy olla kysy
mysten ratkaisijoina mutta hän
joko ei näe Itai ei tahdo sanoa
sitä että näitä asioita ei voida
ennen tyydyttävästi ratkaista en
nenkuin elinehtojen s o kaikki
en koko ihmiskunnalle tarpeellis
ten tuotantovälineiden yksityis
omistus on poistettu ja tilalle on
astunut yhteiskunnallinen omis
tus ja yhteiskunnallinen tuotan
totapa Minkäverran neiti Rankin tulee
työläisnaisten etuja kongressissa
ajamaan sen tulee tulevaisuus
meille näyttämään Tuleeko hän
ajamaan näitä edellä mainitussa
artikkelissa esitettyjä mielipiteitä
ja missä määrin?
Naisten työpalkka
ja elintaso
(Suomen 'Työläisnaisten päivän'
julkaisusta)
Kapitalistisessa taloudessa val
litsee semmoinen nurinkurinen
järjestelmä että työläiselle ei
makseta palkkaa hänen työstän
sä sen mukaan kuinka paljon hän
on ityöllänsä hyödyttänyt yhteis
kuntaa vaan työläisen palkan
suuruus riippuu kokonaan muista
seikoista Niinpä esim vaikuttaa
se palkkaan millaiset työläisen
elämänvaatimukset ovat onko
hän ammatillisesti järjestynyt s
o onko hän puolustuskykyinen
ja onko missä määrin työttö
myyttä ja niin ollen kilpailua
työnsaannin ja palkkojen polke
misesta j n e
Taloustieteilijät kvllä määrit
televät että työmiehen palkan
täytyy vähintäin olla niin suu
ren että hän saa välttämättömät
tarpeensa tyydytettyä ja kykenee
sukuansa jatkamaan
Tämä määritelmä pitäneekin
paikkansa suurin piirtein katsot
tuna
Suuri joukko työmiehiä ei voi'
perustaa perhettä eikä niin ol
len jatkaa sukuaan ellei hän saa
"lisätuloja" vaimonsa ja myö
hemmin lastensa ansiosta Entis
ajan työmiehen palkkaa vastaa
van palkan muodostavat siis ny
kyaikana mies vaimo ja lapset
yhdessä
Joskin siis miestenkin palkat
yleensä ovat alhaiset niin nais
ten palkat ovat vieläkin alhai
semmat Naisten palkkain alhaisuus on
historiallinen seuraus taloudelli
sesta kehityksestä Kotitarvetuo
tannon aikana on naisen työllä
ollut suurempi merkitys kuin nyt
ja naisen taloudellinen asemakin
oli sen mukaan parempi Olihan
nainen kotitarvetuotannon aikana
— ja on kehittymättömissä ta
loudellisissa oloissa vieläkin —
monien välttämättömien tarveai
neitten miltei yksinomainen tuot
taja Kehittynyt kapitalistinen kone
teollisuus on nyt kumminkin jo
vallannut perheenemännältä kan
kaan ja sukkien kudonnan lci
vänpaiston j n e s
Edelleen vuosi vuodelta vähe
nee naisen työ perheessä vesijoh
don sähkövalon ja kskuslämmi
tyslaitosten y m uudistuksien
edistyessä
Kotitaloudessa on siten tapah
tunut suuri muutos Naisen työ
perheessä on niin ollen menettä
nyt suuren osan entistä merki
tystään koska konetyö on ihmis
voimaista työtä halvempaa
Samaan aikaan kuin taloudelli
nen kehitys on naiselta vähentä
nyt entisiä välttämättömiä teh
täviä perhetaloudessa on kehitty
nyt kapitalismi antanut naiselle
palkkatyön joko kotona suoritet
tavaksi tai vetänyt hänet tehtaa
seen Vaikkakin kuten edellä on
mainittu on nykyisessä perheta
loudessa — entiseen verraten ta
loustyöt vähentyneet niin ei ne
kumminkaan ole loppuneet
Edelleen on perheen äidin an
siotyönsä lomassa hoidettava lap
sensa (kun ei ole lasten seimiä)
puhdistettava asuntonsa ja vaat
teensa sekä laitettava lämpimät
ruoka-ateriansa Niin on nainen
saanut kaksinkertaisen tehtävän
suoritetta vakseen perheenemän-
nän ja palkkatyöläisen tehtävät
Naisen palkkatyöllä on ollut ja
on vieläkin osaksi toisenlainen
luonne kuin miehen työllä Mie
hen palkan täytyy vastata joten
kuten hänen välttämättömiä tar
peitaan naisen ansiotyö sensi
jaan on ikäänkuin "sivutuloja'
isän tai aviomiehen tulojen lisäk
si Jos samasta perheestä käy sa
man ikäinen poika ja tyttö työs
sä — oletamme että molemmat
ovat aikuisia — niin poika saa
tavallisesti 1 tai 2 mk enempi
Tytön arvellaan tulevan vähem
mällä toimeen "kun asuu koto
na" Naisen palkkatyö ei missään
kapitalistisessa maassa olekaan
enään mitään "lisä- tai sivutyö
tä" vaan sen siksi leimaaminen
on työnantajalle edullista koska
sen varjolla näyttää "siivommal
le" naisten palkkain polkeminen
Enimmät kumminkin palkka
työtätekevistä naisista kuvittele
vat ansiotyönsä "sivuansiokseen"
— erittäinkin jos asuvat vanhem
painsa luona — tai muutoin pi
tävät ammattiansa tilapäisenä
toivoen pääsevänsä toisille "paremmille-'
ammattialoille
Palvelijatar toivoo pääsevänsä
ompeliaksi tai hierojaksi ompeli
ja "puotineitiksi" "puotineiti"
konttoristiksi liikkeenhoitajaksi
tai opettajaksi ja kaikki yhdessä
toivovat avioliittoa taloudellisen
onnettomuutensa "vapahtajaksi"
ja useinkin pettyvät he kaikissa
näissä toiveissaan Ammatista
toiseen muuttaminen on hapuile
mista ja tavallisesti sokean sil
mäpuoleen vaihtamista Avioliit
to — eikä edes siihenkään kaikki
pääse — ei useinkaan enään pe
lasta naista palkkatyöstä vaan
useinkin lisää hänen entistäänkin
raskasta työtänsä Nainen kum
minkin paljon harvemmin kuin
mies ottaa jonkun ammatin ai
van nuoruudestaan elämänsä tehtäväksi
Tästä kaikesta onkin seurauk
sena että naiset eivät samalla
tarmolla kuin miehet pyri hank
kimaan ammatissaan mahdolli
simman suurta ammattitaitoa n
s ammattisivistystä Samoin
naiset paljon heikommin kuin
miehet yhteistoiminnan kautta
ammatillisella :tai valtiollisella
järjestäytymisellä pyrkivät työ
ja palkkaolojansa korjaamaan
kapitalistinen riistojärjestelmä
käyttää tätä naisten yhteiskun
nallisen ja taloudellisen kehityk
sen puutetta hyväksensä kiristä
mällä naisten palkat nälkärajan
kin alapuolelle josta on :tuhoisia
seurauksia koko palkkatyöväen
luokalle Nainen palkkojen polki
jana ja pienillä elämän vaatimuk
sillaan alentaa miestenkin palk
koja ja huonontaa siten ennes
täänkin huonoa työläisten elin
tasoa Naisten palkat ovat niin alhai
set että ei ole ihme jos yhä
lisääntyvät naisarmeijat vajoavat
nmstitntsiooniin ia ennen aikai
sen kuoleman uhriksi keuhko- y
m köyhäintauteihin Tai voi-
daanko edellyttää että 1 :50 2 :—
tai edes 3: — päiväpalkalla pys
tvy tämmöisenä aikana elämään
siedettävää elämää Ja kuitenkin
tullannet naiset ovat nytkin pa
koitefut elämään tämmöisillä pal
koilla Miten se on mahdollista
ollenkaan on arvoituksellista
Selityksensä saa kumminkin se
joka elää tämän joukon keskuu
dessa tai likellä sitä Ensimäi
nen ehto on se että ruokajärjes
telmä supistetaan alhaisintakm
ravintoarvoa vastaamattomaksi
Esimerkiksi erään tehtaan tytön
päivällisestä: Pala hapanta lei
pää (ehkä kumminkin riittämään
asti) teelusikallinen voita ja 15
minuutissa kylmistä keitoksista
keitettyä kairavelliä johon pan
tiin vähän enempi kuin puoli la
sia kermottua maitoa sekaan
Velli niin raakaa että vesi ja ryy
nit olivat aivan erillänsä Niin
se oli päivällinen eikä aivan huo
nointa lajia jonka piti vahvistaa
ruumista 5-tuntisen raadannan
jälkeen kestämään seuraavaa S
tuntia Ymmärtää täytyy että
1 :50 eipä edes 2: — päiväpalkasta
syödä paremmin Entä muut me
not? Asunto semmoisessa työläis
(Jatkoa kuudennella sivulla)
e
!-
ä
)
la
n
ia
an
Dli
ja
o s
isi
ilo
in
iiii-oil-
I