Tiistaina kesäk 5 päivä 1917
SIVU KOLME
No 23
dit jotka joka hetki kauhulla odot
tavat rakkaimpiensa kuolonsanomaa
Sen ennen pienen kirkas-silmäisen
kultakutrisen joka oli kaikki kaikes
sa koko elämänsä päivät mie
lessä yöt unelmissa jota hän
ei mistään hinnasta olisi tahtonut
synnyttää ja kasvattaa murhaajaksi
Ja nyt hän on pilkotettu murhaamaan
ja itse tullut murhatuksi Niin! Äi
dit myös tietävät mitä on sota
Työväenluokka jolta riistetään rip
peetkin niistä oikeuksista joita se
on vuosikymmenien taisteluilla voit
tanut alistetaan sietämättömään or
juuteen Sitä vaatii maan edut muka
Se on työväenluokka joka joutuu
maksamaan sodanliustannukset rahas
sa ja ihmishongissä
Mutta mitä se siitä hyötyy?
Ken mittaa äitien leskien ja or
pojen kärsimykset ja kyyneleet? Ken
laskee ne uhrit jotka nääntyvät tais
telutantereitten ulkopuolella? Hän
tietää mitä on sota
Käsittämättömät ovat ne numerot
joissa sotamiljoonat lasketaan Käsit
tämätön on myös se hävityksen sum
ma jonka sota mukanaan tuo Sota
on murhaa laittomuutta kärsimyksiä
kyyneleitä kurjuutta hävitystä seka
sortoa Sota on helvettiä pahempaa
Sillä sinne haudantakaiseen oletet
tuun helvettiin tuomitaan uskonnon
mukaan vaan syylliset mutta sodan
helvettiin työnnetään viattomat eli
syyttömät ja syylliset korotetaan kun
nian kukkuloille Niin! Sitä on sota
työväenluokalle Mutta kapitalisti
luokalle sota merkitsee kultaa satu
maisia rikkauksia joka humaltunee
na suunnattomista voitoista yhä e
nemmän vaatii Kapitalistiluokka
myös tietää mitä on sota Kapitalis
mi korjaa sadon kullassa ja kunnias
sa Työväenluokka puutteessa ja
orjuudessa
Sota on kautta aikojen ollut ryös
töä ja tappelua riistosaaliista ja ai
noastaan harvojen eduksi Ennen
muinoin on työväenluokkaa houkutel
tu sotaan kunnialla ja rikkaudella
joita jaettiin urhoollisimmille s o
onnistuneimmille murhaajille Mutta
nykyisessä maailmansodassa ovat
urhot aina turvallisen välimatkan
päässä rintamasta josta antavat mää
räyksiä joukoille tuossa hirvittävässä
kuoleman tanssissa Sota on kapitalis
tiluokan sotaa työväenluokan kustan
nuksella Ainoa mitä työväenluokka
hyötyy on se opetus minkä se saa
vastaisen varalle Mutta hinta minkä
se joutuu maksamaan on kallis niin
hirveän kallis Tätä kaikkea ajatel
lessa tulee kysyneeksi: Kuinka kau
an? niittäköön tämä tästä kamalasta
todellisuudesta Tulee muistaa että
on olemassa toiseilaistakin sotaa
Sotaa jota käydään rauhankin aikana
ja jota me voimme käydä omaksi hyö
dyksemme koko maailman hyödyksi
Sotaa jota me sodimme niin kauan
kunnes voitamme ja jota seuraa ikui
nen rauha Ja me varmasti voitamme
sillä meillä on aseinamme totuus ja
oikeus voimanamme yksimielisyys ja
oppaanamme lieto
Se on luokkasotaa Meillä ei ole
muuta vihollisia kuin kapitalistinen
yhteiskuntajärjestelmä ja sen me löy
dämme omasta maastamme tarvitse
matta lähteä sitä muualla hakemaan
Se on meitä vastassa kaikkialla Se
on sotaa jota meidän kannattaa tais
tella Siinä meillä ei ole menetettä
vää mimla kuin kahleemme mutta
voitettavanamme koko maailma To
sin sekin vaalii uhreja mutta em
mekö paljon mieluummin uhraa o
man asiamme eteen koska meidät
pakotetaan niin suunnattomasti uh
raamaan vihollisemme hyväksi Kuin
ka toisellaista kieltä puhuakaan ne
kyyneleet joita vuodatamme silloin
tovereittemme muistolle Silloin mc
tunnemme olevamme omalla asiallam
me Siis työläiset kaikkialla rintamaan
ja taisteluun ei sorron ja vääryyden
puolesta mutta sitä vastaan! Eikä
murhan vaan tiedon aseilla
E MATTILA
tisen niahtivallan keinottelua työ
läisten hengellä ja verellä saada
itselleen enemmän valtaa kontrollee
rata kauppaa liikennettä ynnä muita
tuotantovälineitä Siis kilpailua kapi
talistisen tuotannon välillä eri mait
ten kapitalistien välillä
Ja meille työläisille se merkitsee
yhä enemmän kurjuutta Saamme
elää nälkäkuoleman partaalla sillit
aikaa kun kapitalistinen ryöstövalta
mitä raaimmalla tavalla murhaa o
maisiamme voitonhimon saaliiksi
AINI LEHTO
MITÄ ON SOTA?
Sota on- kapitalistien vallassa oli
ja in vallanhimo saada suuria etuja
liikenne- ja tuotantomahdollisuuksia
Siis sota ei ole muuta kuin kapitalis-
MITÄ ON SOTA?
Meitä työläisäitejä tyttäriä ja y
leensä kaikkia työläisnaisia on ke
hotettu kirjoittamaan tähän omaan
lehteemme vastauksia ja mielipitei
tämme kysymykseen: mitä on sota?
Ajatelkaa voimmeko me tehdä sitä?
Me emme voi niin kuvata sotaa kuin
se todella on Saamillehan lukea joka
päivä nykyisin sodan kauhuista so
dan jota juuri meidän aikana käy
dään aikana jolloin on sivistys kor
keimmillaan Sillä nyt alkaa ihmisten
tiedossa olla melkein uskomattomalta
tuntuvat ihmeelliset keksinnöt joten
tämä maailma on ollut niinkuin sa
notaan pian valmis
Mutta miten väärin käyttää nyky
ajan ihmiskunta tätä valmista kau
nista maailmaa jonka kauneuden ja
merkillisyydet ovat työläisten kädet
luoneet Kuinka monta hikihelmeä
siinä on vuotanut työläisten otsalta
kuinka moni ihmishenki on menetetty
keksinnöissä ja vaikeissa tietoa ja
taitoa kysyvissä rakennuksissa Kou
lut ja kirkot ovat opettaneet meitä
ja meidän lapsiamme sillä nyt on
koitettu köyhimmäällekin saada ope
tusta Mutta siinä on kohta jota työ
läiset emme ole ottaneet huomioon
Olemme luottaneet hallitsevaan luok
kaan olemme antaneet lastemme
sielut myrkyttää kouluissa kaikilla
entisajan sotatarinoilla Opettajat
ovat kuvanneet urhoista suurista
armeijoista kuinka ne ovat päällik
köinsä avulla voittaneet silloisen
maailman osan Olemme antaneet
lapsiimme istuttaa rotuvihan karsia
niiden mielestä kaikki säälin ja rak
kauden tunteen toisia ihmisiä ja kan
sakuntia kohtaan Kirkoissa on ru
koiltu ruhtinaitten ja itsevaltiaitten
puolesta ja suojelemaan sotajoukkoja
maalia ja merellä Ja mitä nämä so
tajoukot ovat? Juuri meidän työläis
ten lapsia ja samoin on toisissa
maissa ja sivistys siellä on sama ja
rukoukset samat Nyt sitten sodan
jumala tahtoo ne jotka ovat hänen
uhrikseen valmistettu On julistettu
sota uhrauspäivä on alkanut jo jota
me työläiset jotka rukoilimme hy
vien hallituksien puolesta emme voi
neet uskoa koskaan todella tulevan
Sillä nykypäivänä Europa on kuin
suuren suuri uhrialttari johon moni
rikas panee paljon mutta työväen
luokka panee kaikki mitä hänellä on
Se uhraa terveen ja parhaassa nuo
ruusijässä olevat miehensä
Työläisäidit ne ovat jotka saavat
enimmän kärsiä he saavat jäädä yk
sin huolehtimaan kaikista silloin
kuin miehensä viedään uhriksi sil
loin hän myös uhraa pienillä lapsil
taan ruuan suusta sillä sota tuo
tullessaan nälän ja kaiken kurjuu
den Pienet lapset siten joutuvat
kun äidit eivät jaksa heistä yksin
huolehtia pois kouluista he eivät
saa edes sitäkään opetusta joka
heidän osakseen on tullut Tehtaan
kammottavat ovet avataan heille he
saavat mennä sinne hankkimaan lei
pää sitä niukkaa ravintoa minkä
heidän heikot ruumiinsa voi ansaita
He saavat valmistaa sotatarpeita
niitä joilla räjäytetään la silvotaan
toisten kansain lasten isiä ja vel
jiä kuoliaaksi Sota vaatii uhrinsa
kaikkialla Se hävittää kauniit maise
mat viljavat pellot käyttökunnotto
maksi ihanat kaupungit kaikki tie
teet ja taiteet Me emme voi ku
vailla kaikkea sitä hävityksen jäl
keä jossa sotajoukot ovat kulkeneet
Ihminen lunnnonherra on menettänyt
järkensä Kaikki eläimellisyys on
päässyt valtaan Mikään ei ole py
hää hänen edessään Siveys on ka
donnut nuoret kauniit naiset joutu
vat raaistuneiden sotilaitten raiskat
taviksi Ei edes vanhatkaan ole tur
vattu Nämä rakkaat puolisot veljet
ja sulhot jotka lähtevät rintamaan
Itkien eroavat he omaisistaan Voi
kuinka hyvä on hän silloin vaan
hänestä on sota tehnyt julmurin Hän
voi toisen kansan naisen raiskata ja
rääkätä Onhan sotauutisissa sellaisia
kerrottu
Milloin loppuu tämä? Sitten vasta
kun työväenluokka herää ja huomaa
oman arvonsa ja voimansa eikä pa
ne itseänsä eläintä alemmaksi hallit
sevan luokan käskystä ja heidän e
duilleen hyödyksi ryhdy surmaamaan
kaikilla omilla keksimillään murha
aseilla vaan että kaikki kansat ojen
taisivat sovinnon käden toisilleen ja
kaikki kansainväliset asiat ratkaistai
siin rauhallista tietä Tähän suun
taan jo kuletaan Merkit jo osalta
ovat näkyvissä Äidit työläisnaiset
myös kaikki mukaan Teille se kuu
luu enemmän Teidän ne ovat lapsia
teidän kärsimysten tuloksia jotta tu
hansia murhataan joka päivä nykyi
sin Herätkää toimimaan että tällai
nen murhaus loppuisi ainaiseksi
maan päältä
AINA HUSA
MITÄ ON SOTA?
Sota on uskonnon levittämistä)
) Edelläoleva on nimetön joten
ei voida ottaa huomioon kilpailussa
— Toini
Kymmenvuotismuisto
Suomen vaaleista
Kirj Mari Haapala
Vaalit joita tässä aijon muistella
pidettiin Suomessa vuonna 1907 maa
lisk 15 ja 16 p Eitit nämä vaalit
painuivat niin elävästi mieleeni joh
tui siitä että se vaalitouhu oli niin
erilaista kuin mitä ennen olin näh
nyt Vähän ennen näitä vaaleja saa
pui tieto Helsingistä että Suomen
naiset ovat voittaneet äänioikeuden
Naapurin tytär joka oli juuri tullut
New Yorkista kohta tiedon saatu
aan tuli niin iloiseksi että riensi he
ti laittamaan Suomen lipun pitkän
tangon päähän Katsoin ulos ikku
nasta ja tuon lipun näkeminen teki
minuun niin juhlallisen vaikutuksen
Tuo sinivalkoinen Suomen lippu lie
hui niin herttaisesti ja voitokkaasti
kevät-tuulessa
Samassa tuli isä toisten miesten
kanssa syömään' Ile nauroivat ivalli
sesti ja kysyivät että "onko naapu
rin Hilda tullut hulluksi vai mitä
se 'flanuttaa?' "
Hilda kuuli sen ja sanoi:
"En ole hullu vaan te Suonien
kansa olette hulluja kun ette anna
arvoa sellaisille asioille jotka arvon
ansaitsevat Jospa nyt jokainen nai
nen ymmärtäisi tämän asian suuren
merkityksen niin kohottaisi joka yk
si heistä Suomen lipun liehumaan
mutta he eivät vielä asian merki
tystä käsitä"
Nämä vaalit olivat vielä senkin
puolesta erilaiset entisistä että mei
dänkin kylässämme saatiin ensiker
ran kuulla sosialismista puhuttavan
Meidän pitäjässä oli eräs seppä
joka tunsi naapurimme isännän joka
oli vähän vapaamielisempi muita ja
tämä seppä pyysi että jos hän an
taisi talonsa puhetilaisuutta värien
ja tiedottaisi siitä kyläläisille Ja hän
lupasi
Kun tuli määrätty ilta niin sinne
sitä riennettiin muitten mukana isii
ni ja meitä kolme sisarusta Puhuja
oli Janne Hautala Vaasasta Kun
hän oli lopettanut puheensa niin ky
syi josko jotkut jotka mahdollisesti
ovat asiassa erimieliä hänen kans
saan tahkeat tehdä kysymyksiä niin
voidaan tiisfä avoimesti asiasta kes
kustella ja viiitelläkin
Kuulijat olivat enimmäkseen kylän
isä n Iiii ja he sanoivat olevansa puhu
jaa kanssa erimieliä siinä että pu
huja sanoi että ei Suonien kansa
kouluissa la: vitsisi tästäpuoleen o
pettaa uskontoa vaan on kunnan
lahottava silii varten eri kansakoulut
ja opettajat niille jotka haluavat
uskontoa lapillensa opettaa Siitä
keskusteltiin puoleen ja toiseen
Kun sitten tulimme kotiin oli äiti
puolemme sulaa kyyneleiliin Tuskin
hän sai sanotuksi:
"Voi väivparat kun te olette teh
neet suure: synnin Koko ajan olen
ilkenyt ja rukoillut Olen polvistunut
kymmeniä kertoja kaikkivaltiaan e
dcssä ja pyytänyt teidän syntejänne
anleeksi"
Minä joka olin aina paha naura
maan olin vähällä pyrskähtää nau
ruun ja oikeni teki kipeätä kun oli
niin vaikeata nauruni pidättäminen
Selkäsaunan pelosta sain sen kum
minkin pidätetyksi
Vanhemmillani oli aina raamattu
taskussa Seurakunnan pastorin piti
käydä sitä hyvin usein selittämässä
Nvt hän tuli taas vähän ennen vaa
leja sen puhetilaisuuden jälkeen
Kun vein pastorille kahvia oli hän
mpäröitynä kristillisillä akoilla jot
ka olivat ottamassa selvää siitä ketä
rovasti aikoo äänestää vaaleissa Kuu
lia pastorin sanovan
"Lapuan rovastia William Malmi
vaaraa" "No sitä mekin äänestämme Sen
kautta se tajtaakln olla suorin tie
taivaan iloihin" intoilivat akat
Se merkillinen vaalipäivä läheni
Nlio samat akat taas tulivat kotiini
vaalipäivänä Heille annettiin nyt
"pokiraittia" Siinä he taas intoilivat
että jos vaan rovasti Malmivaara
tulee valituksi Suomen eduskuntaan
niin he varmasti pääsevät taivaa
seen Kun olin hetken aikaa kuunnellut
niin sanoin sekaan:
"Jos minäkin pääsisin äänestämään
niin tietäisin minä ketä minä äänes
täisin" "Suus kiinni! Mitähän tässä kaka
ratkin puhuvat aikuisten asioihin
jos tuommoiset kersatkin pääsisi ää
nestämään olisi pian koko maailma
nurin" huusivat akat
(Jatk)
ALIN RAPPIOTILA
(Jnlkoa s-itscniänncllä sivulta)
van likomärkänä sekä puoltittain
tukehtuneena Isä lähetti van
himman lapsista hakemaan apua
naapurista
Toinen naisista oli kerinnyt
sillävälin tiehensä Lapset ryömi
vät esiin piilostaan pöydän alta
Pelko oli ohi Mies raaliasi_ juo
puneen vaimonsa vuoteelle ja al
koi valmistaa illallista
Ja hetken kuluttua kuului pe
räkamarista raskas kuorsaus las
ten syödessä illallisia likaiselta
keittiön pöydältä
e o
Kenkiä
jotka tyydyttävät kaikkia
Jos haluatte sopivia kes
täviä ja samalla aistikkaita
KENKIÄ tulkaa katso
maan meidän jalkinevaras
toamme Me voimine tyy
dyttä teitä
Bee Hive
' ASTORIA OREGON
YVAUKEGANIIV ILL S S O VI
RALLISET KOKOUKSET pidetään
joka kuukauden ensimäisenä ja kol
mantena sunnuntaina alkaen kello
2 ip — Osaston ompeluseuran kokouk
set ovat joka kuukauden toisena tors
taina alkaen kello 2 ip Kahvia ko
kouksen loputtua
STOCKETTIN S S O OMPELU
SEURAN KOKOUKSIA pidetään joka
torstai-ilta kello 7 Saapukaa kalkin
"TlÄNNÄN S S ÖTÖFPELTjSEU
RAN KOKOUKSET pidetään jokai
sen viikon torstaina kello 8 jpp
Huom! Kahvia saatavana joka ko
kouksen loputtua
s i
l 3