Painos on nyt 7370
tejy
i
1
IA
Amerikan suonia'oisfsn työläisnaisten äänRnkannuttaja
Organ ot the Finnish Working Womon in America
No 23
TIISTAINA KESÄKUUN 5 P— TUESDAY JUNE S
1917 — Seitsemäs vuosik
AJAT MUUTTUVAT JA
ME AJAN MUKANA
Joka tekee vaikkapa vaan pienen
kin katsauksen ympärilleen tänään
tarkastaa hiukankin maailman me
noa ei voi olla huomaamatta sitä to
siasiaa etlä maailma muuttuu no
peaan että yhteiskunnalliset muutok
set ovat tapahtumassa aivan silmi
emme edessä pikaisesti perusteelli
sesti Vanhat elintavat vanhat käsit
teet jopa ikuisina totuuksina pidetyt
uskotkin luhistuvat häviävät ole
mattomiin ja ne häviävät sen yh
teiskunnallisen hallintotavan kautta
jota nuo käsitteet ja uskonnolliset
"totuudet" ovat kannattaneet tuke
neet ja puolustaneet ja yhä vielä
puolustavat
Kehityksen kulkua ei voi mikään
voima maailmassa pysäyttää Jos ei
taloudellinen kehitys mene eteenpäin
rinnan henkisen ja moraalisen kehi
tyksen kanssa kuten me sosialistit
haluaisimme menee se kuitenkin e
teenpäin raa'an ihmisteurastuksen ja
hävityksen keskes-ä
Ei tarvitse enää katsoa sitä niitä
Europassa on tapahtunut ia tapah
tuu Samat yhteiskunnalliset muutok
set ovat käynnissä jo tässäkin maas
sa -Esimerkkinä vaan otamme tässä
yhden meille naisMln tutun asian
katseilaksemme Tuuri äskettäin on
hallituksemme suunnitellut ja tehnyt
päätöksiä tämän maan ravintovaras
tojen kartuttamiseksi ja ravintojaon
kontrolloeraainiseksi Eikä hallitus
pysähdv vielä siihen Se tulee nyt
Tekemään sen mitä fen olisi pitänyt
tehdä jo kauan siten He tulee opet
tamaan ravintnnhmilton kemialliset
arvot kaiutan nnisi'le Hallitus tulee
opettamaan kansan nai-ille mitä mi
kin ruokalaji sisältää mitä ja kuinka
paljon ihminen ravinnoksensa tar
vitsee j n e
Ja vaikkakin nämä ovat sota-ajan
toimenpiteitä niin siitä huolimatta
tulevat ne aikaan saamaan pysyväi
sen yhteiskunnallisen muutoksen
muutoksen joka osaltaan monien
muitten — nyt käynnissä olevien
yhteiskunnallisten muutosten muka
na — valmistaa sosialistisen yhteis
kunnan tuloa
Suuri ja hirveä maailman sota jon
ka koneteollisuus toisin sanoen teol
linen kehitys on tehnyt suuremmak
si tuhoavammaksi kauheammaksi
moninkertaisesti kiivittä vämmäksl
kaikkia edellisiä sotia mitä maailmas
sa vielä koskaan on ollut tämä sota
on pakottanut kapitalistiset hallituk
set ryhtymään sosiaalisiin loisin sa
noen sosialistisiin toimenpiteisiin ku
kin oman etunsa turvaamiseksi Ja
tässä menettelyssään ovat hallitse
vat olleet monessa maassa pakotetut
turvaantumaan etovien sosialistien
neuvonatitoon kykyyn ja apuun So
sialistit osaavat pelastaa ihmiskun
nan turmiosta paremmin kuin kut
kaan muut Ja siksipä tämä kapi
talististen hallitusten oman edun tur
vaaminen lopullisesti kääntyy siksi
välineeksi joka tulee pelastamaan
mitä ihmiskunnasta ja sivistyksestä
vielä pelastettavissa on maailman
sodan hävittävästä kidasta ja loppu
jen lopuksi tulee t?mä kehityksen
kulku hävittämään kapitalistiset hal
litukset maailmasta (kuinka pian si
tä emme osaa ennustaa mutta var
masti se tapahtuu) ja tilaile astuu
kansan hallitus kansanvalta
Mitä on sota?
(Kilpakirjoituksia)
Pulmakseni vertauksellisesfi on
sota älyttömän kauhua tuottavan
pedon k? Itäinen Pedon joka veri
seen kitaansa nielee tuhansia ja taa
sen tuhansia terveitä elämänhaluisia
ihmisiä muuttaen lainehtivat vilja
pellot pahalle löyhkääviksi hautaus
maiksi Missä se kulkee sinne se
jättiiä hätää syvintä epätoivoa ja
muslinta murhetta Kodit se rikki
repii kaiken kauniin ja yleviin likaan
raastaa — Ja kuitenkin kuinka kum
mallista että koko tässä suunnatto
man suuressa maailmassa vain pieni
osa ihmisistä käsittää sen tosiasian
etlä onni ja rauha saavutetaan vasta
silloin kun tuo peto ja sen vaalijat
ovat kukistetut ja voimattomiksi pies
ty Tahi jos käsittävätkin ei heillä
ole rohkeutta eikä innostusta nousta
julkiseen valistustyöhön sitä vastaan
ja taivuttamaan kaiken sen neron ja
energian mikä nyt keskitetään yhä
uusien murha välineiden valmistuk
siin palvelemaan ihmiskuntaa siu
nausta tuottavana
Kapitalistit kuvaavat sotaa mie
huuden ja urhoollisuuden kunnia
kentäksi Mitä kavalampia juonia
keksit lähimmäisesi tulluksi kuta u
seaniman ihmishengen hukkaat sitä
ylemmäksi arvossasi kohoat sitä u
seampi kunniamerkki rintaasi liite
tään Kuinka katkeralta t nutunkaan
ajatus että vielä tänäkin päivänä
suuri joukko työläis-äiteiä istuttavat
pienokaistensa mieliin sitä nurinku
rista käsitettä että sola on välttä
mätön ilmiö kansojen välillä lie
sanovat etlä "isänmaata" pitää puo
lustaa — — isänmaata jota eivät
omista kämmenen levyistä palaa
Sota ftiopi tulleessaan laantumista
niin aineellisesti kuin henkisestikin
maan parhaimmat voimakkaimmat
miehet otetaan pois hyödyllisestä
työstä ja viedään murhaamaan toisia
yhtä nuoria ja terveitä Jäielle jää
orpoja leskiä ja raajarikkoja So
dassa on kaikki luvallista siellä rie
huu alhaisimmat ja raaimmat intohi
mot Siellä raaistuu ja kovenee hel
linkin mieli tylsistyy ja heikkenee
fyysillinen sekä henkinen elinvoima
Sellaista on sota!
Minä kärsin siitä etten omista
tulista hengen ruoskaa millä voisin
suomia ummessasilmin-kävijöitä nä
kemään mitä on sota
A M— n
MITÄ ON SOTA?
Se on sitä kapitalismin viimeisiä
myrkkyjuomaa jota se ylistellen
isänmaanrakkauden nimessä koettaa
juottaa ja on jo lähes kolme vuotia
tuota kauheaa tuhoaan harjoittanut
ja aina vaan useammat kansakunnat
syiistään tuohon kauheaan verileik
kiin Me olemme seuranneet tuota kau
heaa solaa sivusta katsojina mutta
nyt on se iskenyt armotta kyntensä
meihinkin Meille laaditaan lakeja
toinen toisen perään kunnes me o
lemme samassa asemassa kuin soti
vien maitten toverimme Eikö tuo
kolmen vuoden teurastus ole meille
mitään opettanut vaan olemmeko
yhtä voimattomia estämään kotiem
me hävitystä? Me työläisäidit onko
meidän avuttomana kärsittävä nuo
tuskat joita miljoonat työläisäidit
nykyään kärsivät Ei tuhat kertaa ei
Jos meillä on keinoa estää tuon hir
mupedon kynnet raatelemasta rakkai
tamme niin me emme saa olla toime
lonna meidän on tehtävä voitavam
me Kylväkäämme tiedon siementä kes
kuudessamme Meidän täytyy puo
lustaa' tnvereitamnie ja pyhittää
luokkamme eduksi kaikki mitä voim
me Meidän täytyy järjestyä ymmär
tämään toisiamme Me voimme olla
hetken erimielisiä joissakin asioissa
mutta silti olkaamme rehellisiä oman
luokkamme asialle
Työläisäidit pysähtykää ja ajatel
kaa kuinka kauan on meitä lietetty
Me synnytämme lapsia vaan voim
meko kasvattaa heitä oman iuok-
Mnlkol tohdin siviill-i)
TULENKANTAJA
MIKAEL
RUTANEN
Kaksi lautaa porraspuuna
A'inoon aseteltu niitä myöten
Rientää ylös läähättäen
Tiili inakkoinensa nainen
Taasen juosten saapuu alas
Täyttää kantopaarit taasen ylös
Ylös alas näin käy ravi
Kaiken päivää aamust' iltaan
Muistaa nainen
Muistamaan jos joutaa
Pellavaista kutripäälä
Jok' on liotellessa vieraan
Ilta saapuu päättyy päivän touhu
Kotikin taas alkaa matkan suunta
Äiti kuomiksensa noutaa
Suruhuulin tervein 1: vi lastaan
Tarjotessaan väsynyttä rintaa
"äi:i kuoloon sorl
Hiin uhrattihin r
Yön tummat varjot saartaa maailmaa
Ja unen helmaan vaipuu inehmoiset
Vaan ei uni saavu
Luokse vnsynohen äitiparan
Surullinen silmä yössä valvoo
Vaivaloinen aatos niissä liitää?
Aamun auer siintää idän puolta
Alkaa taasen päivän Ioniin Ilelle
"Kiiruhusti!'' kaikuu voudin ääni
Kiroukset seuraa kirousta
Vainon väsyneenä valvottuaan yönsä
Porraspuita ylös alas ravaa
Polvet vapisevat jalat nuutuu
Ruumis heikko tuntee raukeutta
— "Auttakaa ystävät auttakaa!"
Xäin kuuluu pyyntö suusta kuolevan
Mi taakkoinensa telineiltä luisui alas
Ja verissänsii maassa lepäjää
"Auttakaa!" Nyt kuuluu heikommin
Ja nöyrä avunpyyntö — sammuu
Jäi jäielle vaan ruumis tajuton
ui tiilenkanfonainen
iiston alttarille
Toveritarta
levittämään
Olisi luullakseni hyvin helppo asia
saada Toverittarelle yli kymmenen
tuhatta tilaajaa jos vain lehdellä
olisi oikein innokkaita tilausten otta
jia suurimmilla suomalaisasutuksina
Minä olen vakavasti sitä mieltä ettei
asiamiesten taholta ole oikein toden
perään yritettykään lehteä levittää
Harvemmin kuin miehet toimivat
naiset lehtien levittäjinä Miehillä on
ainakin näihin asti ollut jonkunlaista
halveksumisen tapaista Toveritarta
kohtaan Niinpä miehiset asioitsijat
jotka tavallisemmin hankkivat tila
uksia kaikille puoluelehdillemme ovat
jättäneet Toverittaren tilausten oton
sivuasiaksi On otettu tilaus kun on
sattunut ja uudistettu joskus kun joku
on pyytänyt tai on sattunut tulemaan
puhe lehdestä ja muistettu että sitä
kin lehteä voisi kaupata koska ei
muu kauppa käy j n e Tuon edel
lisen voisin todistaa todeksi niiden
monien kyselyjen johdosta että onko
täällä ollenkaan Toverittaren asia-"
miehiä kun ei kukaan ole koskaan
käynyt kysymässä lehden uudistusta
K iin ' liyoksri- sitten eikö Raivaajan
asiamies tapaa teillä käydä vasta
taan tavallisemmin: kyllä se käy ja
uudistaa Raivaajan ja Siikenelkin
aina niin ettei niiden tilaus ole pftäs
syt katkeamaan linilla Toverittaren
tilaus saa niiden asiamiesten puoles
ta usein katketa ellei itse uudista
tai kauppaa uudistusta asiamiehelle
Viime aikoina tosin on osastojen
taholta muistutettu ja kehoilettu asia
miehiä mainit usta asiasta ja liene
vät io tehneetkin viillän enempi To
verittaren hyväksi Kuitenkaan ei
ole vieläkään tehty lehden levit tiimi
seksi yhtä paljon työtä kuin isom
pien lehtiömme levittämiseksi Us
kaliainpa melkein väittääkin ettei
Toveritarta saadakaan levenemään
niin paljon kuin olisi mahdollista ja
toivottavaa niin kauan kuin luotam
me miehisiin tilausleii ottajiin Olet
tehan niin usein kuulleet miesten
pilkkaavan Toveritarta tavalla jos
loisellakin Usein nivan sopimat to
mastikin Sanotaan kyllä etlä leikki
ähän sitä vain on puhuttu No niin
leikin ininäkin ymmärrän mutta kä
sitän silläkin olevan rajansa Har
vemmin saa kuulla Toveritarta arvos
teltavan vakavasti joka muuten elisi
suotavampaa Moitteet silloin kuin
ne ovat asialliset oval aina eduksi
ja sellaisena arvostelut ovat paikal
laan Tuo miehille lavaksi tullut
naisten toiminnan pilkkaaniishaln en
osaksi tehnyt haittaa Toverittaren
kin levenemiselle Ikävä tosiasia on
etlä me naiset liian usein otamme
miesten arvostelut niin täysipainoi
sina että katsomme parhaaksi toimia
niiden mukaisesti Niinpä on suuri
joukko naisia jotka eivät tilaa Tove
ritarta koska ovat kuulleet miesten
arvostelevan sitä niin keveästi Ei
hän sitä viitsi tunnustaa miehille
haluavansa lukea sellaista keveäsisät
tiiistä lehteä koska niitä on parem
piakin Tahdofaan näyttää miehille
ettei silii olla onään niin tietämättö
miä että kaivattaisiin Toverittaren
valistusta Ei ajatella ollenkaan etlä
jokaisen naisen valistuneisuudesta
'Huilimatta olisi annettava kannatuk
sensa lehdelle silfä ilman valistu
:'i'inipainkin naisten ja miesten kan
natusta ei voida lehteä kustantaa vie
lä tietämättömiä varten On ynnnär-