Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 22, 1917)
CALPELLA CAL lapset rokotettu joita ei ole ennen Haloo Selma-täti:— rokotettu Tämä on ensi kerta kun kirjotan Meillä ei täällä ole ihanneliittoa Toverittareen Meillä on kaunis ilma Sunnuntaikoulu täällä on vaan se täällä farmilla Meidän koulu loppuu ei ole työväen vaan uskovaisten ja kesäkuun viidestoista päivä Minä minä en käy siellä Olen viidennessä olen yhdentoista vuoden vanlia käyn luokassa kansakoulussa Ensi vuoden koulua ja olen viidennessä luokassa opettaian mmi on Max Wilson Minulla on yksi stsko ja yksi veli He käyvät koulita myöskin Minun siskoni on ensimäisessä luokassa ja veljeni ensimäisessä luokassa Meidän pitää kävellä yksi maili kouluun Toivon hauskaa kesää kaikille lapsil le ETHEL LAMPI Toveruudella H M MIKKOLA VVOODLAND VVASH ASTORIA ORE Halloo Selma-täti: Tämä on toinen kerta kun 'kirjotan Toverittareen Täällä on oikein satei nen kevät eikä aijo tulla kesää ol lenkaan Minulla on neljä siskoa ja vanhin on jo mennyt maailmalle Halloo Selma-täti! Vaikka täällä melkein vuosi sitten Me asumme Astoriassa on paljon suomalaisia lap- farmilla Täällä on elämä kovin yksi sia niin ei milloinkaan näy täältä toikkoista Täällä ei ole mitään vil kirjeitä Toverittaren lasten osas- kasta toimintaa Nyt sentään alkaa tossa tulemaan enemmän asukkaita tänne Ei tällä Astorian osastolla olo metsän korpeen niin tulee enemmän tällä kertaa ihanneliittoa eikä sun- hupia Meillä oli koulu joka oli kuin nuntaikoulua Minä toivoisin että lato mutta nyt olemme jo yhden tal meillä olisi niinkuin muuallakin ven saaneet käydä paremmassa kou ihanneliitto tai sunnuntaikoulu jois- lussa Meillä oli hauskat koulun lo- sa 'meille puhuttaisiin sosialismista pettajaiset Minä opin neulomaan ja opetettaisiin lukemaan ja kirjoit- viime talvena Meillä oli hyvä opet tamaan suomenkieltä ja laulamaan taja joka opetti monenlaisia aineita Ja minä toivoisin että me saisimme Hän oli paras opettaja mitä meillä pitää lasten iltamia joihin lapset0" ollut Minkälaisen opettajan saa harjottelisivat pieniä näytöskappa- nemme ensi talvena? Minä tykkään leita ja suorittaisivat siellä kaiken käydä koulua kun on hyvä opettaja muunkin ohjelman Silloin olisi lap- Hauskaa kesää toivon kaikille suu- sillakin sellaista touhua josta olisi rille ja pienille huvia ja oppimistakin Eikö Selma- tati voisi olla hyvä ja kirjottaa oi kein Toverittaren ensisivulle ihanne liittojen ja sunnuntaikoulujen tärke ydestä? Ehkä sitten meidänkin osasto SENIA HILL PAYNE MINN Halloo Selma-täti! Tämä on ensi ottaisi sen huomioonsa ja rupeaisi kerta kun minä kirjoitan Toveritta- meille niitä hommaamaan reen ja minä luen aina sitä kun se Kirjoitan taas toistekin jos näen tulee äidille Olen 8 vuoden vanha tämän päässeeksi lehteen Ei tämä ja kolmannessa luokassa koulussa minunkaan suomenkieleni ole virhee- Opettajamme nimi on Miss Sadie I töntä että olisi sitä opettelemista Guelff Minulla on kaksi veikkoa ja vaikka olen jo Suomessa oppinut toinen kulkee jo koulussa ja on 6 lukemaan suomenkieltä Veljeni Ola- vuoden vanha Me asumme farmilla vi joka on kolmannessa luokassa ja Isällä on postikonttori En osaa koulussa osaa myöskin lukea suo- vielä oikein hyvästi suomenkieltä menkieltä Hän oppi viime kesänä mutta nyt tänä kesänä minä opette- sunnuntaikoulussa Minä olen neljän- Ien nessä luokassa ja olen nyt yhdennel- Miksi ei Bivablkista ja Gilbertistä lätoista ikävuodella Kyllä meillä on koskaan näy lasten kirjotuksia me koulussa paljon hauskaa mutta k o- olemme asuneet kummassakin ja tona meillä on ollut Ikävää kun äiti minulla on niissä paljon tuttavia Jos on ollut sairaana mutta nyt hän on tämä painetaan niin sitten kirjotan jo vähän parempi toistekin Hauskaa kesää toivoo Toivoisin että serkkuni Canadassa ESTHER PÄIVÄRINTA (A Jarvinin perhe) näkisivät tämän minun kirjeeni ja että hekin kirjoit taisivat joskus lasten osastoon Hauskaa kesää Selma-tädille ja kaikille Toverittaren pikkulukijoille! IRJA JÄRVIN Kirjota musteella ensi kerralla niin säästät minulta tvötä — Selma-täti pienille askareille kyökkiin kutsui äiti meitä kamariin sanoen: — Hannes lähtee pian laskemaan pitkän mäen Voi kuinka se teki minuun kipe ää En tahtonut uskoa että hän voisi kuolla Eihän toki Riensim me häntä hyvästelemään äidin ke hotuksesta Kuinka kylmä oli käsi jota puristin ja silmät niin hakevat katseessaan Se sai ruumiini itkusta värähtelemään ja riensin heti keit tiöön takaisin itkuani pidättämään sillä tiesin että äidin oli muutenkin jo vaikea kestää — Lapset menkää hetkeksi ulos — Anna vie noita pienempiä etteivät hälise että Hannes voisi hetken nukkua Minä ja siskoni vedimme pienempiä laivatelakoille päin mutta aina seu rasi minua pikku Hanneksen kai hoava katse Kun tulimme takaisin tuli isä juuri pajasta Aavistin jo tain tapahtuneen Kun menin ka mariin niin seisoi äiti pyyhkien sil miään lähellä vuodetta ja näin Han neksen elottomin puoliavoimin silmin makaavan liikkumattomana Oliko hän kuollut tuo herttainen ja sievä lapsi? En tahtonut uskoa silmiäni Miksikä jumala salli ajattelin Oh se oli väärin jumalalta tehty ja minä purskahdin itkemään Viikon kuluttua suljettiin pieni Hannes arkkuun ja vietiin kauas hautausmaalle Itkin katkerasti pie nen veljeni kuoleman johdospa ja seppelöin hänen hautansa vapauden punakukilla jotka marttyyrien hau toja kaunistavat sillä marttyyri oli Hanneskin Hän kuoli ennenaikai seen ja vältettävään kulkutautiin tarpeettomasti Mutta köyhät eivät voi tautia torjua kun yhteiskunta ei torju eikä anna työläisille mah dollisuutta sen torjumiseen enempi kotirauhan säilyttäneitä per heitä meidän sosialistein keskuudes sa on sitä enempi ja parempia talou dellisen ja politillisen taistelun taiste lijoita meillä on Myöskin voimme jälkeläisistämme kasvattaa suuren työmme innokkaita ja tietoisia jatka jia Siihen meidän tulisi miehissä ja naisissa pyrkiä! Sotilasnainen Minkätähden onni ei aina viihdy työläisten kodissa PIKKU YELI Kirj ANNA DEEP RIVER VVASH Oh kun olisi iloista! Laskiainen oli jo kauan väikkynyt mielessäni ja — mutta kun se saapui — missä oli ilo jota olin niin kauan odottanut ja kuvaillut mielessäni Laskiaisnul- Päivää kaikki Toverittaren lukijat lat ja -rieskat olivat leipomatta Itseni ja erittäinkin Selma-täti Ei näytä tapasin istumassa lähellä vuodetta tulevan kesää Aina vaan sataa ja sen sijaan että olisin ollut mäkeä tuulee Hyvin harvoin aurinko pais- laskemassa iloiten toverieni kanssa taa Se olikin surun päivä Tuo veli Nyt ollaan taas kesälomalla kou- pienoinen iiän poloinen oli niin ko- lusta Kyllä olenkin väsynyt tuohon vin sairas oli jo useamman päivän koulussa käyntiin Meillä oli koulun- sairastanut hirmuista tulirokkoa lopettajaiset ja siellä annettiin jää- Hän raukka valitti ääneen Aja- kermaa ja keekiä telkaa kuinka se koski minuun Niin Äiti tilasi minulle Lasten Kevään kaunis ja herttainen hiin oli aina ja olen kovin iloinen siitä että sen ollut ennen sairauttaan sain Ja äiti hän oli valvomisesta ja Täällä kuoli Aina Bakklla viime surusta väsynyt ja murtunut Nyt kuun lopussa Hän oli yksi minun hän katseli pienokaistaan kyynelsil- koulutovereistani Hän oli 19 vuo- min den vanha Hänen haudalleen lasket- — Hän on tänään kivuttomampi tiin sieviä seppeleitä Lepää rauhassa pelkään ettei hän elä enää monta toverini! tuntia Pieni Hannes raukka Hän Minut on rokotettu mutta siskoni katselee niin oudosti sanoi äiti eivät ole Täällä on melkein kaikki Hetken kuluttua kun olin mennvt (Jatkoa kuudennelta sivulta) ukot ja akat saisimme hyvin suuresti hävetä sitä että kulutamme vähäisen vapaa-aikamme ja jälellä olevat voi mamme kotiriitaisuuksiin silloin kuin me tarvitsisimme sen parem paan Tarvitsisimme koko voimamme ja tarmomme kapitalistista sortojär jestelmää vastaan taistellessamme Heittäkäämme pois toinen toisemme syytteleminen sillä on alhaista hyö kätä aina heikompiensa päälle Liika työllä ja huolilla rasitettuja ja tyl sistettyjä kaksinkertaisilla orjan kahleilla kidutettuja äitejä pitäisi kehoittaen ja neuvoen herättää tie tämättömyyden unesta ja saada ta loudellisen ja poliittisen taisteluiär jestön riveihin Muistakaa miehet että teistä teidän tietoisuudestanne ja huomaavaisuudestanne hyvin suu resti riippuu kotionni! Samoin se riippuu naisistakin Molemmissa miehissä ja naisissa on mahdotto miakin luonteita kotielämän onnelli seksi tekemiseen Tulisi tarkoin aja tella ja tutustua toisiinsa ennen kuin ottaa perhe-elämän velvollisuudet päällensä Vasta sitten kun me joukolla jär jestymme korjaamaan olomme sie dettävimmiksi kuin mitä ne nyt ovat voivat miehet vaatia vaimoiltaan kunnollista kotitalouden hoitoa Kui tenkin tulisi koettaa sikäli kuin mah dollista näissäkin puutteellisissa o loissa säilyttää kotirauha eikä vaa tia toisiltamme jounin joutavia Mitä MITEN LINNAN RAKENTAJALLE KÄVI (Arabialainen satu) Keskiajalla oli Arabiassa kuningas joka halusi rakentaa kaksi loistavaa linnaa jotka tekisivät hänet tunne tuksi ja kuuluisaksi Mutta hän ei it se luonnollisesti osannut rakentaa nii tä yhtä vähän kuin suunnitella nii den piirustuksia Hän sai silloin kuulla puhuttavan eräästä arkkitehdistä jonka nimi oli Samnar ja joka asui jossain kaukai sessa maassa ja oli maailman kuulu taitavuudestaan Kuningas lähetti hä nelle pyynnön saapua luokseen luva-t-yi runsaan hyvityksen Samnar tuli ja alkoi työtään Vähän ajan kulut tua oli hau rakentanut kaksi linnaa Toista kutsuttiin nimeltä Sadir ja siinä oli kolme kupoolia Toisen nimi oli Havarnak ja siilien kuului mah tava pitosali Sadiriu linna oli valkea ja kuvastelihe päivän värejä niin että se oli sinertävä päivän koittaes sa valkea keskipäivällä ja keltanen Halla auringon laskiessa Kuningas oli ihastunut ja antoi Samnarille kau niita vaatteita paljon rahaa kultia hopeita ja jalokiviä — No hyvä sanoi Samnar kun nä ki kuninkaan lahjan Jospa olisin tie tänyt että kiningas minut noin hy vin palkitsee olisinipa pystyttänyt hänelle vielä ihmeellisemmän lin nan — linnan joka pyörisi myötä päivää aamusta iltaan! Nämä fanat saapuivat kuninkaan korviin Hitu alkoi peljätä että Sam nar todellakin tekee vielä sellaisen linnan ja niin muodoin ei hänen oma Ha arnakinsa kauvemmin olisikaan ihmeellisin palatsi Arabiassa Mitä luä tehdä? Hän ei tahtonut kadottaa ihanuuttaan Hän teki suunnitelman käskien ku lettaa arkkitehti Samnarinin korke alla Havariakiin ja sitten heittää hä net muurien yli Niin onnettomasti kävi Samnarille Hän lepäsi kuolleena ja Havarnak oli kopein linna minkä hän konsa naan oli rakentanut Kuninkaalla ei ollut kuten huo maamme mitään kiitollisuuden tun teita arkkitehtiä kohtaan Hän huo lehti ainoastaan omasta kunniastaan ja maineestaan ja oli valmis ijäksi tuhoamaan Samnarin tuon nerok kaan miehen Sinä lukijani tiedät myöskin että meidänkin aikanamme heitetään mie hiä muurien ylitse Työnantajat koh televat suurta työläisjoukkoaan mi tä itsekkäämmiUlä tavalla Palkkaorjia pannaan usein töihin pimeihin ja epäterveellisiin huonei siin He ahertavat toimissa joissa heidän verensä myrkyttyy Syövät huonoa ruokaa ja ovat pakotetut pu keutumaan rääsyihin Koko heidän elämänsä on alituista vaivaloista e teennäin raahaamista Eikö tämä ole yli i epäinhimillistä kuin tulla muurin yL heitetyksi LEIMASIMIA (Rubbfer Stamps) kaikesta laadusta saa tilata ToveriD Kirjakaupasta