Tiistaina toukokuun 15 p
IHHHIlillliilälllHlläimillllSllIlllHIIKUSIlE
No 20
H
Minkä nuorena oppii
K
sen vanhana taitaa s
I nuorten wmmn
Kiiiiiiiiisiiiniisiiysimiiiisiiininiiiiiiiiiim
KONGRESSIN ASIOITA
Huhtikuun 25 p:nä kun kongres
sin edusmieshuoneessa keskusteltiin
sotaväen nostolakiesityksestä lausui
edusmies Huddleston Alabamasta
mm seuraavaa:
"Jos aijomme säätää pakollisen
sotaväen-noston niin säästäkäämme
nuoria poikia säästäkäämme heitä
heidän terveytensä tähden sillä he
ovat ruumiillisesti vielä heikkoja ja
kehittymättömiä ja he ovat kevyt
mielisiä ja ajattelemattomia He
eivät osaa hoitaa ruumiillista ter
veyttään he eivät tiedä mitä syödä
tai niitä juoda ja he tulevat takai
sin murtuneina köyryisinä ja tautien
syöminä rikkoina He tulevat ta
kaisin reumaattisina ja malaarisina
V 1915 kun maamme oli rauhassa
kaikki sotilaamme olivat mukavasti
sijotettuja barrakeilla söivät par
hainta ravintoa saivat parhaimman
lääkärin hoidon ja huolenpidon ja
meillä oli keskim 93262 sotilasta
armeijassa Yksinään mainitun vuo
den aikana 69442 sotilasta vietiin
sairaalaan joko sairauden tai louk
kauksen takia näistä oli 10045 ve
neeristä tautia sairastavia 358 mieli
sairasta 1351 laskettiin pois ruu
miillisesti kyvyttömäksi joutumisen
takia ja 436 kuoli Nämä sotilaat
olivat huolellisesti valikoituja 18 — 35
Ikävuosien väliltä He kävivät läpi
mitä huolellisimman lääkärintar
kastuksen ennenkuin heidät otettiin
armeijaan Kaikki sairaudet saivat
alkunsa sotilaspalveluksessa oloajal
la Erittäinkin pitää tämä paikkan
sa veneerisiin tauteihin nähden
joista yksi jokaisesta yhdeksästä
miehestä kärsi Epäilemättä useat
miehet olivat sairaita sotapalveluk
sesta päästyään vaikka ei siitä ole
mitään tilastoa otettu ja tulevat he
kantamaan merkit sotapalveluksessa
olostaan läpi koko elämänsä
"Ja kuitenkin huolimatta tästä
hirveästä tilastosta väittävät pakol
lisen sotilasnoston puolustajat että
sotilaspalvelus edistää nuorten mies
ten terveyttä ja ruumiillista hyvinvointia"
NE KAKSI
Vanhalle äidilleni
Kirj Helmi M — n
Vielähän muistelet äiti kulta
Tyttöäsi ainuttasi
Armahinta lapsostasi
Vielähän muistat? —
Mä monet vuodet jo maailmalla
Ollut kaukana kaukana pois sun
luotas
Vaan luokses' saavun saavun kun
vuotat —
Ettet ennen jo nukkuisi nurmen alla
Kesä pohjolan armahin lämmitä
Suo voimaa sun suoniis' ja verees'
Että voisit vuottaa sun tyttöäs'
Kerran olla tahtoisin lähelläs' —
Jospa voisit varttoa sitä
En tiedä kun olen köyhä ja kulkuri
Koska toiveeni tiiyttyä voivat
Jospa liian myöhään saaviinkin
Jos ei täyty toiveet kulkurin —
Jo ennen kuolinkellosi soivat
Ne kaksi ne kaksi vannoi
ijät' lempivänsä toisiaan:
Ett' yhdessä purressa uivat
kodin tyynehen lahdelmaan
Ne kaksi ne kaksi vannoi
ja vaipuivat unelmiin
ja huulet huulia vasten
taas painui suudelmiin
Vaan harakka ilkimyslintu
puun oksalla nauroi niin:
— Oi tyttö rintasi lempi
voi joutua unhoksiin
Mutt lemmenhoureessa tyttö
ei naurua kuullut lain
hän variksen valaan uskoi
ja suuteli suuteli vain
Mies joka valan vannoi
ei ottanut täyttääkseen
Hän surujen syitä ahtoi
sen tyttösen sydämeen
Ja harakka ilkimyslintu
puun oksalla nauroi niin:
Se tyttö tyttö se tyttö
jo vaipuu — kyyneliin
Nyt tyttö harakan naurun
jo tarkoin ymmärsi niin:
Ei konsaan luottamista
ole lii'oiu variksiin
M Rutanen
UNELMIA
Kirj Femia
Unelmia ihania niin
usein hiipii aatoksiin
Ne tuhansin tein lumoansa luo
ja mielihin tulisen tenhon tuo
Niin 'kaunis on taivas
ei pilveä näy
Unelmissani kun tietä käyn
Näen toivon tähtiä tuhansin
kaikki kaikkialla onnea lupaa niin
#
Puut pensaat kukkaset
ne nyökkää päätä hymyillen
Oi kevät sulo toivehin
sun vertaistas mä löydä en
Mut' saapuu talvi pakkaset
syys illat kosteat tuuliset
ne elosi tietä jäähdyttää
Uneksijan silmää jo kostuttaa
Jo alkaa sydäntä vilustaa
Tunne unelmat vaikertaa
Hakkaus lempi kätkeytyy
Sydän komeroihin väristen lymyy
Joskus sentään esiin hiipii unelmat
Aatokset etsii uudelleen siirtää
kaikki
Sinne tänne kiertää kukka —
Hakee entiset ja nykyiset julkee
Alkaa ristiriidat uuden ajan
Selvitellen pulmaa rakentaa uutta —
Sitä jatkaa ahkerasti kunnes
saapuu elon ilta päättyy päivän työ
Naiset mukaan osuuskauppaliikkeeseen!
LUONNOLLINEN ASIA
Pikkupoika kysyi äidiltänsä:
— Äiti sanoppa minulle kummas
ta sinä pidät enemmän minusta
vai isästä?
Äiti vähän epäröi sillä kysymys
tuli niin äkkiä ja odottamatta mut
ta poika vastasi kysymykseen itse
ennenkuin äiti ehti mitään sanoa
— Kyllä äiti minä arvaan itse
kummasta sinä enemmän pidät Sinä
pidät enemmän minusta
— Miksikä sinä niin luulet? kysyi
äiti
— Siksi kun minä olen sinun
ihan oma vastasi poika
(Suonien "Työläisnaisten päivä"
julkasusta)
Osuuskauppatoiminta elää meidän
maassamme nykyään taiteaikoja On
omituista että juuri tällaisena aika
na jolloin koko maailma on suurten
kysymysten suurten tapahtumain
kynnyksellä olemme me tiällä pie
nessä maassamme joutuneet keskel
le mitä kiihkeintä osuustoiminnallis
ta taistelua taistelua joka jo osalta
on ja tulee lopullisesti vaikuttamaan
koko maamme osuuskauppatoimin
taan Jo useita vuosia on nämät
riitaisuudet olleet olemassa mutta
niitä on koetettu sovitella on koe
tettu tehdä myönnytyksiä sosialide
mokratienkin taholta mutta kaikki
turhaan Sovitteluista ei ole tullut
mitään Nyt viime vuoden lopulla
kyllästyttiin jo vihdoin työväestön
taholta ainaiseen luovimiseen Teiniin
loppu myönnytyksistä ja erottiin eri
näiseksi ryhmäksi — vasta tosin va
listustyön alalla Tavaraliike näet
on vielä yhdessä porvarillisten kans
sa mutta todennäköistä ehkä on
että tämäkin tulee eriämään
On kuitenkin vielä suuri osa osuus
toimintaväkeä joka ei asiaa sen pi
temmälle ajattele vaan ollaanpa var
sin arkojakin itsenäisesti ajattele
maan ja toimimaan Varsinkin on
suuri joukko näitä arkoja ns edis
tysmielisen osuuskauppaväen joukos
sa On osuuskauppoja joissa jäsen
ten enemmistö on työväenluokkaan
kuuluvaa vieläpä omaavat sosialide
mokraattisia mielipiteitäkin mutta
kuitenkin he ovat arkoja tuota hei
dän omaa kauppaansa itselleen edes
omaksi kaupaksi omaksumaan Ei
silloin voi olla puhettakaan siitä että
he ajattelisivat tarvitsevansa tuota
kauppaansa sen asian hyväksi jonka
puolesta he ovat vannoutuneet tais
teluun toisin sanoen koko työväen
luokan elinehtojen puolesta
Näin on asiat suurimmalta osalta
vielä nykyään tuon varsinaisen työ
väenluokan toimivan osuustoiminta
väen miesten keskuudessa Multa
entäs naisten? Meidän joista on
sanottu olevan suurempi hyöty o
suuskauppatoiminnalle kuin miehis
tä Meidän joiden pitäisi olla run
kona tuossa liikkeessä? Olemmeko
me olleet arkoja tahdommeko me
kin olla vaan tuollaisena suurena
massajoukkona jotka miehiemme
kanssa yhdessä tyydymme noiden
harvojen hoitoon ja komentoon o
suuskauppaliikkeessämme Olemme
ko me ikäänkuin muitten määrättä
vät koneet itse tarttumalla asioihin
itse ajattelematta Ikävä sanoa että
työläisluokan naiset osuuskauppatoi
mintaan nähden ovat olleet vielä
arempia kuin miehet Ovatpa olleet
ihan surkuteltavan välinpitämättö
miä koko tälle liikkeelle Heistä
on ollut yhdentekevää ovatko teh
neet ostoksensa osuuskaupasta tai
yksityisliikkeestä Ei ole viitsitty
vaivautua edes ajattelemaan sitä
Niinpä kun usein perheen isä on pa
koittanut vaimon osuuskauppaan sa
noo tämä: "niin olenhan minä siellä
ollut pakoitettu käymään" Mitä
taas tulee suuntariitoihin osuuskaup
paliikkeessämme on se ollut suu
rimmalle osalle naisia niin ikään
käsittämätöntä
Nykyään alkavat kuitenkin asiat
olla1 toisin Tämä aika joka on niin
kovakouraisesti järkyttävät työläis
kotien taloutta on lähentänyt meitä
välttämättömyyden pakolla kulutus
osuuskuntia osuuskauppoja likem
mäksi Se on opettanut suuret jou
kot naisia näkemään siinä jotain
muutakin ei ainoastaan kaupan hei
dän ostoksiensa tekopaikan johonka
"tuo äijä minua pakoittaa mene
mään" Sillä kun tämä nykymen
pulakausi ensin alkoi ja hinnat ko
hosivat tavarat alkoivat hävitä mark
kinoilta ei osuuskaupatkaan meillä
paremmin kuin muuallakaan olleet
valmiit asiain menoa vastaanotta
maan Mutta kuitenkin ovat ne
paikkakunnilla joissa ovat vaikutta
neet olleet suurina tekijöinä tasaa
massa tavarain hintoja sodan alku
aikoina sekä muutamissa paikoin
myynnin järjestäjänä siten että ne
ovat voineet koko tämän tilanteen
ajan tarjota jäsenilleen kulutusta
varoita niitäkin joista on ollut suur
ta puutetta Ja vielä enemmän ne
olisivat olleet osuuskaupan ympäril
le ryhmittyneinä jos osuuskauppain
suuri ostajapiiri joka etupäässä muo
dostuu naisista perheen äideistä ja
tyttösistä olisivat jo ennen tämän
kalliin opetuksen tultua ryhtynyt a
sina todenteolla ajattelemaan olisi
vat jo ennen avoimin silmin ja kor
vin ottaneet ajasta vaari Silloin
olisi osuuskauppatoimintakin vasta
voinut näyttää mihinkä oman hyvin
järjestetyn kaupan avulla pystytään
vaikeinakin aikoina
Me olemme saaneet nyt havaita
mikä valtava voima meille työläisillo
on muodostumassa osuustoiminnasta
kun me vaan jaksamme tai kun me
vaan tahdomme saada sen palvele
maan työväenluokan etuja Jos o
suuskauppatoiminta saadaan palve
lemaan tyystin vain suuren kulutta
jajoukon etuja niin tulee siitä turva
joka voi tarpeen vaatiessa ojentaa
auttavan käden työväenluokalle sen
raskaassa taistelussa olemassaolos
taan Vielä se ajan mittaan voi luo
vuttaa suurempia summia kun mitä
osuuskaupat nykyään ovat myöntä
neet työväen valistusharrastuksiin ja
niin edistää työväenluokan parasta
puhumattakaan monista muista hy
vistä puolista mitä sillä on työväen
luokalle suoranaisesti luokkataiste
lun hyväksi tarjottavana
Mutta se ei voi tehdä sitä silloin
kun me työläiset suurimmalta osalta
olemme arkoja noita omia kauppo
jamme kohtaan Se ei voi sitä tehdä
silloin kun mekin työläisnaiset py
syttelemme osuuskauppaan nähden
välinpitämättöminä Meidän on itse
kohdastamme astuttava osuustoimin
taliikkeen mukana kulkemaan Mei
dän on tutustuttava kunkin paikka
kunnallaan osuuskauppaamme Eikä
vaan puolinaisesti vaan otettava tuo
kysymys omaksemme syvennyttävä
siihen ja taisteltava sen puolesta
kuten me teemme muissakin järjes
töissä Ja erittäin juuri nyt jolloin
kauppamme ovat niinkin kohtalok
kaassa ajan kohdassa kun mitä ne
ovat Näin on tehtävä huolimatta
siitä että meillä on koko paljon
patentti puolue- ja osunstoimintamie
hiä jotka käsittävät että se riittää
naisille kun vaan ostaa sieltä mistä
käskee Meillä ei muka tarvitse
olla osuutta meidän ei tarvitse vä
littää kokouksista kyllä he ne asiat
hoitavat Ikävä kyllä että me naiset
itse tässä niinkuin yleensä järjestö
toiminnassa olemme antaneet siihen
aihetta arkuudellamme ja välinpitä
mättömyydellämme Mutta kuten ko
ko yhteiskunnallinen toiminta vaatii
työläismiehen ja -naisen yhteistyötä
vaatii sitä myös osuuskauppatoimin
ta ja meillä nykyisin enemmän kuin
koskaan Siksi meidän on kiinnyttä
vä osuuskauppaan ostokset sinne
keskitettävä käytävä kauppamme ko
kouksissa koettamalla vaikuttaa edis
tävästi sen toimintaan Ennen kaik
kea valvokaamme että se osuus
kauppa jossa olomme jäsenenä to
della toiminnallaan palvelee kulutta
jani etuja kääntäkäämme selkämme
jo "puolueettomuus"-aposteleille Äl
köön päästäkii sanomaan että tär
keänä ajankohtana me Suomen työ
läisnaiset olimme välinpitämättömiä
t iiii e sen paremmin kuin muillekaan
suurille ja pienille kysymyksille jot
ka tulevat vaatimaan työväen suo
tuisaa ratkaisua
Aino Eorsten
Jos olette
Mpeä
Pyytäkää VAPA LAA K E KIRJA Nm S
Jossa yli 25 erilaisin miesten ja unisten tantta
om selitetty sekii täydellinen luottolo suoma
laisista liiilkkoista "[Uinottiikäii taudin uuni
cli taudin oireet ja mo esitiimme töille mii
liiUkci olisi tilattava liiiikkcen hinnan y m
(Läilkkeet eivät olo patenttHäakkeitit vaan
tosi suomalaisia litilkkoitU)
(Tiimiin kirjan snatto vapaasti ja pitälioJ oli
iokaseu suomalison kodissa aillu otto ttenL
oska tarvitsette sitil Varokaa uunibuukj
lääkkeitä ja humbuuki tohtoria
Lipnnll'in Apteoki on suurin— -
suom Apteeki Yhdysvalloissa —
P A LIGNELL CO Superior Wlt
! (