Painos nn n vt 7412
R1
Amerikan snoma-aistsn työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of tns Finnish Working Women In America
No 16
TIISTAINA HUHTIK 24 — TUESDAY APRIL 24
1917 — Seitsemäs vuosik
Kansainvälinen
työnjuhla 1917
Miten paljon merkitsee Vappujuh
lamme meille tiimi vuonna! Miten
suuri onkaan yhteisymmärrys kaik
liion maitten työläisten välillä!
Kaksi Vappua on vietetty sen jäl
keen kuli puhkesi maailman suurin
verisin ja kauhein sota Nyt kolman
tena Vappuna sodan syttymisen jäl
keen tunnemme jo kaikkialla todelli
sen yhteistunteen Se kansallisuus
tunne mikä joissakin työläisryhmissä
mahdollisesti jossakin määrin vallitsi
sodan alussa on jo tyyten haihtunut
ja työväestö selvään tajuaa tehtävän
sä ja luokka-asemansa
Venäjän työväestö parhaillaan kat
koo kahleitansa Suomen työväestö
jo niittää voittojaan Saksan työväes
tö kohottaa jo nyrkkiään tyrannival
taa vastaan kotimaassaan samalla
kuin se yhtyy toisten maitten työläi
siin maailman rauhan palauttamisek
si Skandinaavian maissa jotka ovat
säilyneet sotaan sekaantumatta mut
ta silti kärsivät sodan tuottamaa kur
juutta taistelevat työläiset voitok
kaasti nylkyrikapitalisteja vastaan
samalla kun antavat auttavan käten
sä sotivien maitten työläisille rauhan
palauttamiseksi Irlannin työläiset
toimivat tarmokkaasti vapauden puo
lesta Englannin järjestynyt työväki
on myöskin valmis Etelä Amerikan
maissa työläiset nousevat kapinaan
sodan vastustamiseksi Ja Pohjois
Amerikan työväestön tietoisin edus
tajaryhmä äskeisessä kokouksessaan
juuri' vahvisti uskollisuusliittonsa
kaikkien maitten työläisten kanssa
ainakin noin julkisesti näyttääkin
olevan arvokasta Opetustehtävis
sään lie esiintyvät päättäväisen tar
mokkaasti Lapset ovat oppineet
luottamaan heihin sillä opettajat
näyttävät aina olevan varmoja siitä
mitä opettavat No niin ovathan
he opettajatutkinnon suorittaneita
joten voivat tehtävänsä täyttääkin
— Sitten heillä ainakin suurella
osallti on se hyvä ominaisuus että
osaavat asettua lasten tasolle Sitä
todistaa sekin että lapset suurissa
joukoissa menevät opettajia vastaan
Opettaja puhelee heille niin lapselli
sen kauniisti että lapset ymmärtä
vät ja se miellyttää lapsia He leik
kivät joskus lasten kanssa joka on
lapsista niin kovin hauskaa Sellai
sen opettajan opetuskin on olevinaan
parempaa sitten tunnilla Toivotaan
että kyllä hän sitten taas joskus
leikkii meidän kanssamme kunhan
teemme oikein hyvää työtä jne
Satuin kerran näkemään kun jouk-
Erokettu huolimatta siitä vaikka
hän muuten olisi parhaita opettajia
Siis porvarillisella maailmankatso
muksella varustetut voivat sanoa et
tä amerikalaisten koulujen opettajat
ovat kilikin puolin mallikelpoisia
Sitä todistavat no lapset ja se ylei
sö joka on ollut' yksin noiden kou
lujen vaikutuksen alaisina He ovat
kiihkeitä tämän järjestelmän kannat
tajia huolimatta siitä vaikka se on
heidän eduilleen niin vastakkaista
Katsokaammepa nyt vähän meidän
sosialistisia sunnuntai- kesä- eli ihan
neliittokoulujemme toimintaa ja tar
koitustaan vastaavaisuutta Jokai
nen ken on seurannut opetusta näis
sä kouluissa ja nähnyt niissä vallit
sevaa opetusta täytyy sanoa että
useissa tapauksissa ei meillä ole on
nistuttu opettajain valinnassa Ope
tusta on vaikeuttamassa yhtenäisen
sääntömääräisen järjestyksen puute
Toiseksi ettei ole useinkaan tarkoi
tustaan vastaavia kouluhuoneita eikä
LASTEN OPETTAJAT
Kirj S°lma B— L
Jokaisen ken on seurannut vähän
kin opetusta amerikalaisissa kouluis
sa täytyy tunnustaa että niissä o
vat opettajat paikallaan Kouluissa
on tarkka sääntömääräinen järjestys
sillä ilman sitä ei opetuksesta min
käänlaisissa kotilaissa tule mitään
Ja hyvän järjestyksen pitoa auttaa
suuresti myöskin tarkoitustaan vas
taavat opetusvälineet jne Rangais
tussäännöt ovat mielestäni hieman
liian ankarat vaikka tiedänkin koke
muksestani ettei kaikkia lapsia saa
kovin lievillä keinoilla pidetyksi ku
rissa ja seuraamaan opetusta Kui
tenkaan en hyväksy kouluissa ruu
miillisen rangaistuksen' käyttöä jota
amerikalaisissa kouluissa käytetään
joskus hyvinkin kovasti — Siinä se
litys miksi amerikalaisissa kouluissa
saadaan vallaltomammatkin lapset
kuuliaisiksi Felko se on joka siellä
masentaa Kun vielä lisäksi koulun
käynti on pakollista ettei pois jäämi
nenkään auta niin täytyy sitä istua
siellä hiljaa välttyäkseen selkäsau
noilta Pahimmissa tapauksissa on
vielä pelko joutua kasvatuslaitokseen
eikä sinnekään ole mieluista mennä
Yleensä ei voida sanoa että opet
tajat noissa kouluissa olisivat pa
hoja vaikka he ovat useasti pako
tettuja rankaisemaan tottelematta-'
mia Jos kysymme melkein poikke
uksetta keneltä pojalta täi tytöltä
tahansa pitääkö hän opettajastaan
niin he vastaavat pitävänsä Lasten
keskusteluista myöskin voi päättää
että heillä on hyvin suurikin kun
nioituksen tunne noita opettajiansa
kohtaan Opettajien käytös ja tavat
liliLliiiitiiitltltllilLilci4liliiaitir]iiliiiliiililslliiriitiaiiitiiiiiiiiciiEri tilliiriifiiittri' llll itllisrii im irirm itliiritiitfrrri 1 1 ililxiajuiciliiriaiiitiLiiiiiiii i miiiitilt ien liijtlt
TYÖMIEHEN LAULU j
ttcjiiiijiii ijlliaiiilli3llijll]lll9iijMitltitiiiliiEiBiisiiiiij[iiiriiititi4riijiiitiiiiiiiriliiriflillilfllirilllrlFirliiiMiiiirl3rJiiriiiiiiii4iiittiiriiiitiiitiijiij[iiiiuiiiiiFiiii9tijMLitiijiiii i
Työnritari mä olen halpa en
vaikk' arvottomaks' mua sanotaan
Mä pystypäänä käydä rohkenen
ja korkealle aina katselen
kun työ luo yksin rikkaudet maan
On mulla koti lapset puoliso
mä niiden eduks' tahdon ahertaa
ett' riittäis' heillä syödä puhdas leipä
ei jätä työmies rakkaitansa eipä
vaan heille heille kaiken uhroaa
Mä olen köyhä tuskin leipä riittää
ja koti pieni halpa koruton
Vähäänhän työmies kautta aikojen
on saanut tyytyä ja käydä kärsien
vaikk' ahkera ja valpas aina on!
Vaan kerran kerran sen mä uskon
voi työmies nousta alta sorron yön!
Viel' kerran koittaa uuden ajan koitto
jolloin katoo puutteen synkkä soitto
ja kunniaan tie kulkee kautta työn!
MIKA KL RUTAXKX
ko pieniä poikia meni kelkan kera
opettajaansa vastaan Joku ensin
kainosti kysyi eikö opettaja istu
kelkkaan? Opettaja istui lasten suu
reksi riemuksi Pojat vetivät niin
moni kuin vain nuoraan käsiä mah
tui toiset takaa lykäten Oli siinä
riemua lapsilla ja nauramaan se sai
toisetkin opettajat Olen varma että
tuo samainen opettaja oli sen kou
lun yksi parhaista opettajista Kaik
ki lapset hänestä pitävät ja hiin saa
lapset oppimaan jos kukaan Eikä
hänen kuulojeni mukaan tarvitse u
sein lapsia rangaistakaan
Siis voimme sanoa että vallassa
oleva luokka on pitänyt hyvän huo
len siitä että kouluissa on hyvät
opettajat He ovat ennen kaikkea
huolehtineet siitä että muiden hy
vien opettaja-ominaisuuksien ollessa
he ovat kiihkoisia porvarillisen maail
mankatsomuksen kannattajia Jos
joskus on käynyt niin että jossakin
on ollut opettaja jolla on huomattu
olevan jotain vapaampia ajatusvir
tauksia jota on oppilaisiin juurrut
tanut on sellainen opettaja jonkun
tekosyyn nojalla eroitettu toimestaan
muitakaan opetusvälineitä Yksi o
pettäjä voi sentään pitää samanlai
sissa oloissa parempaa järjestystä
kuin toinen riippuen se luonteesta
ja kokemuksista On oteltava huo
mioon ettei kaikenlaisilla luonteilla
ole opettajan edellytyksiä Ilman
minkäänlaisia rangaistus sääntöjä on
opettajille hyvin vaikea pitää lapsia
kurissa Häntä voidaan syyttää mie
livaltaisuudesta jne Vaan kun ne
olisi jokaisella osastolla osaston hy
väksymänä ja velvoitettaisiin opetta
jat ja oppilaat niitä noudattamaan
niin olisi opetus helpompaa
Onko meidän taholtamme sitlen
tehty kaikki mitä on voitu saadak
semme kunnollisia opettajia noihin
kouluihin Minä puolestani vastai
sia ettei ole Olen ollut monessa
kokouksessa kun on valittu esim
sunnuntaikoulun opettajia ja kuullut
monenlaisia mielipiteitä lausuttavan
Hyvin yleensä on ilmennyt että on
ajateltu tuon tehtävän olevan hyvin
vähäpätöisen johon kykenee kuka
vaan joka osaa vähänkin lukea ja
kirjoittaa suomenkieltä Niinpä on-
(Jatkoa toisella sivulla)
Palvelijattaret
työväkeä vai herrasväkeä?
P e r h e p a 1 velijat kapitalistisessa
maailmassa muodostavat sangen suu
ren armeijan Perhepalvelijaluokka
on tavallaan nykyajan sivistyksen y
lellisyystavara Useissa tapauksissa
palvelijain luku on tarpeettoman suu
ri sekä toisissa tapauksissa niitä ei
tarvittaisi ollenkaan Mutta "rouvat"
ovat liian ylhäisiä tekemään varsi
naisia taloustöitä ja hoitamaan lap
siaan Siksi pitää joku vieras pai
nata niitä töitä tekemään ja luke
mattomissa tapauksissa se tapahtuu
niin niukalla palkalla että ei kelpoon
pysy kunnon vaatetuksessa Kuiten
kin "hallitusväki" haluaa palvelijansa
aina esiintyvän mahdollisimman hy
västi puettuna kotona ja ulkona
Paitsi sitä — sanottakoon se vielä
kerran — on kultiiri-ihmisellä muitakin
menoja kuin vaatetuskustanntikset
Nykyaikaisen luokkataistelun eri
koisen huomattavan osan muodostaa
järjestyneen työväen taloudellinen
taistelu cli niin kuin Amerikassa sa
notaan unionismi
Nyt tullaan kysymykseen: kuinka
suurissa määrin palvelijat ovat tai
puvaisia ja halukkaita ottamaan osaa
unionistiseen liikkeeseen ?
Vai eivätkö he kuulukaan työväen
luokkaan? Ovatko he "hiukan ylem
pänä" tavallista työläisarmeijaa ?
Oli aika jolloin palvelijamaailmassn
oli vallalla luulo että palvelija kuu
luu jäsenenä perheeseen jossa hän
tekee työtä Ja kun mitättömästä
paikastaan sai vielä säästymäänkin —
käytettyään "herrasväeltä'1 saamiaan
vanhoja vaatteita — niin luuli olevansa
rahakkaampi kuin tavallinen kanssa
ihmisensä Ja rahakkaampana hän
tietysti oli hieman "parempi" ihmi
nenkin Näin vanhassa maassa
Amerikassa hiukan toisin Jos
missään niin täällä yksilöllinen pyr
kimys palvelijuinkin keskuudessa n
niin vallalla että palvelijain järjes
täminen unioiliin on melkeinpä ihan
toivotonta työtä
Tänne vanhasta maasta saapuvan
valtaa heti erikoinen rahankokoamis
kuume "Jaa'a kunhan olen täällä
noin ja noin monta vuotta niin olen
koonnut niin ja niin monta dollaria
joka vanhanmaan rahassa tekee v'e
liikin enemmän Ja sitten menen
vanhaan maahan jossa rupean har
joittamaan jonkunlaista kauppaliiket
tä tai muuta helppoa elinkeinoa"
Iieneepä toisten päässä ajatuksia
"hyvästä" s o rahakkaasta aviolii
tostakin Pää-ajalus suurimmalle o
salle palvelijoita on että kunhan
vain minä saan tarpeeksi paljon ko
koon yrittäkööt sitten muutkin omal
ta kohdaltaan
Tuo on mitä poroporvarillisin
maailmankatsomus ja vielä ahlaintji
lajia sitäkin sillä se ei hiukkaakaan
ulotu sitä "minun ininääni" kauvem
juaksi Koeta sitlen järjestää taloudelli
siin järjestöihin niitä joilla on noin
alkuperäinen surullisen keskinkertai
nen käsitys elämästä Koeta yksilöl
lisen maailmankatsomuksen voisipa
sanoa elinkautisia orjia saada jär
jestetyksi taistelemaan yksi kaikkien
ja kaikki yhden puolesta työn riis
täjiä vastaan
Se on hidasta työtä ja siinä koh
taavat vastukset ovat masentavia
Ja palvelijoita on tässä maassa