Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, April 17, 1917, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos on nyt 7385
Amerikan suomalaistun työläisnaisten äänenkannattaja Xjpjp orpn
of ftia finnish fforking Womcn In America
No 16
TIISTAINA IIUIITIK 17 — TUESUAY APRIL 17
1917 — Seitsemäs vuosik
eriKan s
säilyttää so
siaiisfipuolue
tavasfaisen
kantansa
Sosialistipuoltieen edustajako
kous St Louis'issa Mo on hy
väksynyt 140 äänellä 36 vastaan
jyrkän sotavastaisen kannan jos
ita voimme olla iloisia sillä se
tulee yhdistämään meidät lähem
min K uropa n toverien kanssa
jotka parhaillaan toimivat kaikin
voimin rauhan palauttamiseksi
Meillä ei ole vielä kaikkia tie
toja kokouksesta mutta tähän
asti saapuneista poimimme tä
hän lukijoillemme mielenkiintoi
simpia kohtia
Lauanlai-iltana tk 7 p pidet
tiin täällä SoEialictjptioKiooia yli
määräisen konventsionin yhtey
dessä suuri työläisten joukkoko
kous suurin työväenkokous tä
män kaupungin historiassa Ode
on teatteri joka on kaupungin
suurimpia oli täynnä ja suuret
joukot saivat palata takaisin o
velta Saapuvilla oli tuhansia
Rahallinen tulos oli sisäänpää
syistä $516 ja kolehdista ?20
Järjestys oli mainio
Sosialistipuolueen kansallissih
teeri Gcrmer alotti puheensa lau
sumalla: "Toverit ystävät ja sa
lapoliisit'' Hän selitti että niitä
lähemmäksi Wall katua joutuu
sitä enemmän näkee lippuja ja
patrioottista innostusta Hän ker
toi miten 12000 työläistä Chica
gossa kokoontui ilmaisemaan
vastalauseensa sotaa vastaan ja
kuinka sanomalehdet nimittivät
heitä "kuparipäiksi" (eräs käär
melaji) Hän sanoi että vasta
lauseiden aika on nyt ohi ja
työläisten on liityttävä yhteen
suojellakseen oikeuksiaan ja etu
jaan "Sen jälkeen kun sanomaleh
det alkoivat huolehtia että keisa
ri Pili hyökkää meidän maaham
me on isänmaallisuus lisäänty
nyt Minulla ci ole mitään riitaa
lipun kanssa ja jos minä riite
len niin se tapahtuu niistä vää
ristä teollisuusoloista jotka val
litsevat lipun suojassa" lausui
Germer
Anna Maley Minneapolisista
kehotti erikoisesti naisia vastus
tamaan sodan jatkamista
Job ITarriman Los Angelesista
selitteli lyhyesti sosialismin peri
aatteita ja ennusti nälänhätää
tässä maassa ellei jyrkkää kieltoa
ruokatarpeiden ulkomaille lähet
tämiselle aseteta 1 Tän ehdotti
kaikki vleisct liikennelaitokset
otettavaksi valtion haltuun ja
kehotti jokaisen eekkerin maata
Amerikassa viljeltäväksi että
voitaisiin hankkia ruokatarpeita
omalle väestölle
Sosialistipuolueen konventsioo
nin edustajat olivat istumassa
puhujalavalla
Sunnuntaina toveritar Kate O'
llaren toimiessa puheenjohtajana
ja iän edustajakokous
ollessa huomattavasti
kuumeen vallassa siitäkin huo
limatta että hallituksen salapo
liisit ovat saapuvilla ja luonnul-
ItoOöii Hui I t tri-r vii 1 i-tt J i i J „ M
lapoliisille ominaisella "tarkkuu
della'' jokaisen hallitusvastaisen
lausunnon varustaen ne tarko
tuksen mukaisilla reunamuistu
tuksilla Seuraavat viisitoista edustajaa
valittiin laatimaan lausuntoa puo
lueen suhtautumisesta sotakysy
mykseen: Kate (TJIare Hillquit
Sadler Ouinlan Ruthenberg
Hogan Iec Roudin Harriman
'Spargo
I icrger
saama äänimäärä samassa jär
jestyksessä kuin nimet ovat iäs
sä julaistut
Perustuslakivaliokuntaan valit
tiin seuraa vt yhdeksän edusta
jaa: Anna Maley J C Ken
nedy U Solomon W T Mills
Thos Williams L K Katter
R-hi r — Henry G Goebel ja
W Gaylord
Päättäen siitä että kokoukselle
on tullut lukuisia sähkösanomia
seurataan sen toimintaa mielen
kiinnolla kaikkialla Ja kaikissa
sähkösanomissa on melkein poik
keuksetta painostettu sitä että
puolueen on asetuttava sotaa
vastustavalle kannalle tavalla
joka ei anna aihetta väärinkäsi
tyksiin Aamupäivän istunto maanan
taina joka pidettiinkin vain muo-
edustajieu dollisuuden vuoksi tarkotuksella
puhuma- koota edustajat jotta valiokun
nat saavat tarpeelliset tiedot ja
evästykset kesti ainoastaan tun
nin jonka jälkeen kokous hajaan-
m muh' ii -- vmvriMiimii iv '11-
laisuuden valmistaa mietintöjään
lltapäiv kokoontui edustajat llo
2:30 kuulemaan kokoukselle saa
puneita sähkösanomia joita oli
kin saapunut lukuisia M m
sähkösanoma Toverittaren toi
mitukselta joka sai voimakkaan
suosionosotuksen Niinikään esi
tettiin kokoukselle nuorisoliiton
toimeenpanevan komitean ja
vieraskielisten järjestöjen kerto-
johdonmukaisia?
Nupley -Miciuey Dillon inuksct pitkä jätettiin asianomai
ja Spiess ollen kunkin sille valiokunnille
r i in imi Eiiiini utiaii tifiuiitri Mimiiitiuiiiji ifijfijtutjiiiLiiifriiiiiiiiiFiiurjim iijitilliiiiiiiiiitupiiiii itinirri 1 1 iiiitricJfiiiiiaiiittciiiimJi4ititii iiiinttBitrs minuun
KANSAIN SORTAJILLE ji
Mi!imiimmiiiiitiiiiiji!jiiimmiiiiimii!iiiimiiiiiiiii[iiiii!iiii!fiii!in
(Venäjän vallankiinioiismitisia ajatellessa)
Kirj REGINA H— S
1 huimaaKeko verikoirat
Kansakuntain sortajat
Ruhtinaat ja kruunupäiset
Keisarit ja kuninkaat:
Fttä teidän mahtivalta
Lähestyypi loppuaan !
Kuuletteko kuinka vöissä
1'hman äänet kajahtaa!
Kun kansajoukot orjantyössä
Katkovat jo kahleitaan !
Ja vapauden aamun rusko
Yalaiseepi maailmaa !
1 hiomaatteko ettji teitä
Tuho turma odottaa?
Kun orjalauniat miljoonaiset
Vapautensa valloittaa
Sääli ei ne teitä silloin
Palkkanne kun maksetaan
Kurjat luokaa katsehenne
Kohti idän anemiaa
X iin näätte kuinka sorron yöstä
Orjat nousta uskaltaa
Siell" vangit käy jo vapahina
Xyt kruunupäitä vangitaan
Myös palatsien harjanteilla
Siell' liehuu liput ]mnaiset
Joissa pimeyden peikot
Fnnen oli saastaiset
Ja hirmuvallan vcrihurtat
Ihmispedot alhaiset
1 ruomaatteko ett' ajan kello
Koilta kakMtoista lyö?
Vain hetkuen jo valkencepi
Karfsain synkkä' sorron yö
Ja hiiksi kohoo kansan tahto
Valtiaaksi yhteistyö
Huomaatteko kuinka joukot
Nukkuvatkin jo valveutuu?
Ja vapauden taisteloissaan
Sankareina suoritun
Verestäkin vaiuoomanne
Punalippu kohoutuu !
Työläissiskot sekä -veljet
Kaikkialla kautta maan :
Xvt yhteistyöhön ylevimpään
Kiirehesti joutukaa!
Ett' ihmiskunnin ikikeväf
Voitais' pian saavuttaa!
Kieltämätön tosiasia on se et
tä sodan aikana on taloudellinen
pakko vienyt yhteiskunnallista
kehitystä eteenpäin suurin aske
lin elintarvikkeiden yhteikunnal
listuttamiscbsa Sellaiset rn uu
tokset jotka rauhan aikana olisi
vat ottaneet aikaa vuosikymme
niä mahdollisesti satojakin ovat
nyt -tapahtuneet väheni miss-i
kuin kolmessa vuodessa
Tästäpä sotakiihkoiset porva
rilliset taloustieteilijät ovat' huo
mautelleet että sosialistit ovat
epäjohdonmukaisia vastustaes
saan solaa kun se nyt nähdään
ettii sota saa aikaan taloudelliset
muutokset sellaiset mitä sosia
listit vaativat Ovatpa jotkut so
sialisteistakin jo cksvnect anta
maan siveellisen tuilnnsiifKscnSa -
sodalle samoista syistä — -
Olemmeko siis todellakin epä
johdonmukaisia vastustaessam
me sotaa? Kunne ole Mutta
ne jotka antavat talousopin ek
syttää itsensä sotaa kannalta
maan ovat epäjohdonmukaisia
On totta että taloudelliset o
lot ja teollinen kehitys on alku
tekijänä yhteiskunnallisessa ke
hityksessä ja että henkinen eli
selvemmin sanoen järjelli
nen toiminta on sen hioma
Mutta se ei ole ainoastaan "hei
jastus" taloudellisista oloista
kuten niin monet sitä pyrkivät
tulkitsemaan vaan on järjellisel
lä ihmisten toiminnalla rryovkin
vuorovaikutuksensa taloudelli
seen elämään ja kehitykseen jär
jellinen toiminta on se puntari
joka pitää taloudellisen kchrtyk
fen tasapainossa ja estää sen
syöksemästä itsensä turmioon
Me sosialistit' tiedämme eitä
sota ei ollut välttämätön näiden
yhteiskunnallisten muutosten ai
kaansaamiseksi M tiedämme
että ne olisi voitu aikaan saada
rauhallista tietä Me sosialistit'
tiedämme myöskin että sota
huolimatta kaikista sen tuomista
"eduista" tuo myöskin 'muuta
vähemmän edullista Me tie
dämme että se raaistaa että se
syöksee suuren joukon ihmis
kunnasta takaisin raakalaisiiu
teen tietämättömyyteen ja taika
uskoon ja että ottaa taas pitkän
aikaa ennenkuin ihmisten henki
nen toisin sanoen järjellinen si
vistys yleensä on edes entisel
lään Ale tiedämme myöskin et
tä työläisten täytyy vcrellään ja
kärsimyksillään maksaa se hir
veä hinta minkä nämä sodan