Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, February 27, 1917, Page PAGE SEVEN, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Utm- f
No 9
Tiistaina helmik 27 p:nä 1917
SIVU SEITSEMÄN
iuiuncmiiiiiiiisiiKniaiiiHisuiinmuisBamiiuBiNaiiiiKiu:i:uiiuu
Minkä nuorena oppii §
sen vanhana taitaa i
HIKiIi!II3IiIMliIiIIIlKläl5(iIll!iEii
n
gi!u
iiiHiinmiiiiiisiii
JULISTUS
Nuoret toverit ja toverittaret! E
lämme kristillistä aikaa Mikä hetki
tahansa voi syöstä maamme sotaan
Sellaiseen verilöylyyn joka on ollut
käynnissä Europassa jo kolmatta
vuotta Verilöy!vn! Raakaan! Kau
heaan! Ja ensiksi vietäisi meidät nuoret
miehet 18 — 20 vuotiaat Meidät käs
ketään murhaamaan ja murhattavak
si! Miksi?
Siksi kun meidät käsketään kun
kourallinen ristäjiä niin haluaa!
Toverit toverittaret! Meidän on
ryhdyttävä toimeen! Aikamme sitä
vaatii! Meidän on ryhdyttävä toi
meen tarmolla! Heti!
Me emme halua murhata Me em
me halua tulla murhatuksi Siksipä
julistakaamme että tapelkoot ne
jotka hyötyvät sodasta Tapelkoot
ne jotka haluavat sotaa!
Me emme hyödy sodasta siksi me
emme halua sotaa Alas sota! Alas
raaka kauhea sota!
ALLA 20-VUOTIAS NUORUKAINEN
VVOODLAND WASH
Niin enhän minä olekaan pitkään
aikaan muistanut nuorten osastoa kir
jotuksella Siis velvollisuus on tullut
laiminlyödyksi Täytyy nyt vähän
kirjotella että fiaailma näkee että
onhan se "poika" vielä elossa
Osastomme toimesta tehtiin risti
retki tk 11 p:uä Kalamau Hiilille
Väkeä oli siltä seudulta paljon ja
tilaisuudessa puhui toveri Kähkönen
Syömistäkin olivat laittaneet niin pal
jon ettei tyhjin vatsoin tarvinnut
olla Ja me söimme söimme kuin
kantofarmarit ainakin sillä kävely
täältä sinne antaa erinomaisen ruo
kahalun Kiitos teille kalamanhilliläi
set! Tervehdys kaikille teille nuorille
lukijoille! POIKA
HELMIKUUN HELMI
Kirj Victor Jokela
Heleän valkoinen helmikuun Helmi
01' viaton ja puhdas kun kanssani
telmi
Helmikuun pakkaset rajusäät —
Kylmästä jäytyy lapsosten päät
Mutt' mun Heini eni pystyssä seiso
van näät
Hällä niieless' vaan tenhojen kultai
set häät
Säteile loista mun helmikuun kukka
Jos kuihdut se minunkin on elämän
hukka
Kehuvat mun helmeni kuihtuvan
vielä
Sanovat sen sortuvan kapealla tiellä
Anteeksi luoja jos öisin mä siellä
Hänet säästäisin maksaisin verellä
ja hiellä
Voi laki helvetti taivas ja muut —
Pirstokaa repikää mun raihnaiset
luut
Mun vereni on helmikuun Helmeni
hinta
Hänet säästän sen ei saa kuihtua
rinta!
Ei kiitosta soi Helmeni suu —
Mutt' kiitosta veisaa sä helmikuu
INDUSTRIALISMI JA PERHE
ELÄMÄ Ei kukaan kenellä on ollut etu
saada onnellinen koti voine pitää
vähäisenä sen merkitystä yksilölle
ja yhteiskunnalle vaikkapa avoimes
ti tunnustammekin että kotielämän
muodotkin ovat yhteiskunnan jatku
van taloudellisen ja henkisen kehi
tyksen alaisia Jos koti on hyvä niin
se muodostaa lujan tukikohdan jo
kaisen elämässä Sen piirissä per
heen jäsenet jakavat surunsa ja ilon
sa vastoin- ja myötäkäymisensä Hy
vä koti on voiman ja lämmön lähde
elämän kovassa ja katkerassa taiste
lussa Se mies tai nainen jonka on
ollut pakko olla ilman koti- ja perhe
elämää tulee lopulta usein juuretto
maksi olennoksi Ja vielä suurem
massa määrässä tämä pitää paikkan
sa lapsiin nähden Koti on lapsen
luonnollinen ympäristö Surkuteltavia
ovat ne joiden on täytynyt jo lap
suudesta olla ilman isän ja äidin
rakkautta Miehen tahdon ja naisen
hellyyden tulee vaikuttaa kasvatuk
sessa käsi kädessä Ainoastaan si
ten se on täysin sopusointuisaa
Hyvä perhe-elämä ei ole minkään
erityisen yhteiskuntaluokan etuoike
us Ne siveelliset siteet jotka pitä
vät koossa hyvää kotia ovat ehkä
useimmiten löydettävissä sieltä mis
sä ei sukuperä eikä rikkaus ole mää
räävinä Mutta keskelle nykyistä yhteiskun
taa on kehitys luonut luokan jolta
sc melkein tykkänään riistää kaiken
perhe- ja kotionnen mahdollisuuden
Tietämättömyys tai ilkeämielisyys
syyttää usein sosialidemokratiaa että
se tahtoo hajottaa kodin Tämä väite
on kuten niin monet muutkin so
sialismia vastustavat aivan perätön
Ne ovat aivan toiset tekijät jotka
monella taholla jo ovat järkyttäneet
kansan syvien rivien kerrosten perhe-elämää
perusteellisesti
Millaista on se elämä jota teolli
suustyöläisen on pakko elää?
Aikaisin aamulla häiritsee teolli
suuskaupunkiemme hyviä porvareita
monien tehtaitten vastenmieliset vi
hellykset Silloin on teollisuustyöläi
sen täytynyt jo aikoja olla ylhäällä
mahdollisesti ahmia suurimmassa kii
reessä hiukan ruokaa rientääkseen
sitten työhön jossa hänen täytyy olla
täysin valmiina kun pilli on lopetta
nut vihellyksensä
Teollisuustyöläiset olisivat enem
män kuin ihmisiä jos he varhaisesta
aamusta iltamyöhäiseen kestäneen
työpäivän jälkeen vielä voisivat ke
hittää perhe- tai kotielämää syvem
mässä merkityksessä Ei industria
lismi on tehnyt sen mahdottomaksi
Se on muuttanut työläisen eläväksi
koneeksi jonka on jaettava aikansa
työn syömisen ja nukkumisen kes
ken Kun hänelle joskus sattuu het
kinen virkir tykseen käyttää hän u
sein sen sillä tavalla että se ei
vaikuta jalostavasti eikä kohotta
vasti Vielä pahemmiksi muuttuvat olot
milloin ylityö on käytännössä ja kaik
kein pahimmaksi jos työ jatkuu yö
tä päivää pyhät ja aret Ne teollisuus-alat
jotka vetävät äidit ja lap
setkin kodeista ovat hajottaneet se
kä kotielämän että itse koditkin
Tämä teollisuustyöläisen elämän
kuvaus on kieltämättä synkkä Mutta
nykyinen työväenliike tarjoaa myös-
kin loistavia näytteitä taipumatto
masta sitkeydestä ja tarmosta millä
työväen parhaisto voittaa vaikeudet
ja kaikista epäsuol nisistä ulkonaisis-"
ta oloista huolimatta ottaa osaa luok
kansa vapautumis- ja sivistyspyrki
myksiin Tämä oaottaa että vielä on
hyvääkin ihmisainesta Mutta kiel
tämätöntä on että monille tuhansille
teollisuustyöläisille on todellisuus
paljon synkempää kuin ylläoleva ku
vaus Niinpä sille suurelle joukolle
jolta kaikki perhe-eilämä on hävin
nyt Aamulla tai päivällä ei voi olla
mitään seurustelua perheen jäsenten
kesken ja illalla ollaan päivän työs
tä uuvuksissa Silloin ruumiillisen
levon tarve pyrkii oikeuksiinsa mil
loin ei elämän onnen särkymisestä
aiheutuva epätoivo aja uhriaan ko
dista joka ei voi tarjota hänelle mi
tään ihanteellisia arvoja joiden tar
vetta jokainen sisimmässään tuntee
Industrialismi on todella julma ja
häikäilemätön kotielämän ja perhe
onnen hävittäjä Sosialidemokratista
työväenliikettä syytetään siitä suot
ta Industrialismi on sen jo tehnyt
pelottavassa laajuudessa Työväenlii
ke tahtoo pelastaa kodin työläisille
estämällä naisten ja lasten työn riis
tämisen ja luomalla työajan joka
antaa tilaa kotielämälle ja perheonnelle
iERBinfHBBtiauHiiHmim
ihmiset otaksuttiin
kiiyvan ja missä
ruuat mitä ho
Meidän aikamme työläiset ovat e- "parhaat
sulaneet vaui iiii imatfii lyupaivau iv-
loiKiniioofä -i+o VollKi „lic1 tila!
suus tutustua paremman yhteiskun- sVuvat ovat kalleinta lajia JXlary
nan vaatimuksiin Ja työväenliike on Elizabeth ei ollut koskaan elä
asettanut päämääräkseen syrjään sy- mässään syönyt sellaista ateriaa
sättyjen yhteiskunnan jäsenten ase- Liki koskaan kuullut sellaista
mau korottamisen ei ainoastaan ta-
loudellisessa vaan henkisessä aat- nuissnkkra syödessään Ja yhta
teellisessa ja sivistyksellisessä suli- kaikki se muistutti hänelle cjjyp
teessa jotta työväki kerran luokkana tilärstä ravintolaa ja siksi hän ei
tuntisi itsensä kehittyneeksi histo
riallisen
Ka iv
tehtävänsä ratkaisuun
öyhän pikku sisko
paiv
syi
että
voinut nauttia sutii Sitäpaitsi
Air Raymond kyseli häneltä
melkein liian läheisesti hänen e
lämätääu ja kuinka hän tulee
toimeen ja eikö se ollut kovin
ankaraa hänelle Huolimatta sii
tit että miehen kasvoilla oli va
kava kunnioituksen ilme ei hän
voinut poistaa mielestään tun
netia että mies kyselyillään tav
kolli saada tietää miten yksin
hiin maailmassa on
— "Tuletteko taas huomenna
uiiselie kanssani lian ky
"Minä olisin hyvin iloinen
tulisitte Alina en ole un-
liottanut Mr Xovotnya ja olijin
iloinen saadessani tehdä hänelle
sen palveluksen että toisinaan
holhoa pikkutyttöä jonka hän
jätti jälkeensä tähän — tähän —
au-ankaraan maa il maan"
— "Oh kiitoksia hyvin pal
jon Alutta todellakaan minä en
voi tulla huomenna Minun täytyy-''
— "No seuraavana päivänä
sitten?"
— "Mutta todellakin minulta
vedetään maksu ajan hukasta
jos viivyn minuutinkaan enaan
si a hän kiirees
ti läksi pois
Samana päivänä viikkoa myö
hemmin ihan samassa paikassa
Mr Raymond tapasi Mary Eli
zabethin ja arvokkaana tuskin
hymyillen samalla tavalla hän
laKoiti Aiary riizaneuun uni
insa samaan ravintolaan mis
sit he söivät samanlaisen kalliin
aterian
— "Hu koskaan anna hiinen
tehdä sitii enään" hän sanoi sil
loin illalla kun hän kiihkeästi
painoi pikku Antonin rinnalleen
"En koskaan salli sitä enään hai
koskaan! En koskaan! Sitä ei
tiedä mikä 'hiilien tarkotukseusa
on Mutta hän ei tule saamaan
minua valtansa alle Rakas Ju
mala!" hän huudahti hiljaa o
jentaen kätensä kaihoovasti
"Miksi olemme me naiset synty
neet tähän mailinaan vainotta
vaksi vuosi vuoden perään? Mitä
olemme me rikkoneet että koh
talomme täytyy sellainen olla?"
Hi tullut vastausta Eikä hän
sitii odottanutkaan Hän pääsit
lyhyen syvän tuskaisen huo
kauksen ja veti kätensä peitteen
'dle jälleen ja painaen lapsensa
lähelle itseään hän koetti löytää
lepoa unessa ja unholukscssa
(l:i(ki-tn:ui)
(Jatk edelliseen num)
Rachel ci koskaan saanut tie
tää kaikkia seikkoja hänen ja
Antonin tutustumisesti ja avio
liitosta ja hän mietti sitä asiaa
hyvin palon Samalla hän ihaili
Mary Elizabethin kauneutta ja
hänen luonteenomaista hienout
taan joka vallitsi hänen persoo
nassaan ja 'yksin hänen asunnos
saankin joka varustettuna niillä
muutamilla huonekaluilla mitä
hän Ai Ionin kanssa oli ostanut
ja pianolla jonka hän oH onnis
tunut pitämään oli erilainen
kuin muut asunnot' sillä paikka
kunnalla Ja Rachel kävi siellä
'usein useammin kuin Mary Eli
zabeth aavistikaan katsomassa
piku Anthonyä ja puhui vanhan
vaimon kanssa Antonin äidistä
Myöskin hän kertoi uudesta ys
tävästään omaisilleen kotona ja
erittäinkin Ikeillc joka aina oli huokaa aneeks
hyvin kiintynyt jos kyseessä oh
joku naissukupuoleen kuuluva
— "Suokaa anteeksi" sanoi
syvä matala ääni Mary Eliza
bethin korvaan Hän tikkiä kat
soi ylös puhujaan
— "Oh!" Hän säpsähti kuu
tunsi vanhanpuolcisen miehen jT
naitu toisessa Kaacssaan ja toi
nen käsi hänelle ojennettuna
— "Mr — Mr Raymond"
— "'Minä olen Mr Raymond
ette siis ole unohtanut minua"
ja hänen äänensä sointui iloisel
ta "Minä todellakin olen onnel
linen että kohtasin teidät täällä:
Teidän miehenne — kuinka hiin
voi? Me—"
— "Mr Novotny kuoli — kuu
kausia sitten — äkkiä — keuhko
kuumeeseen" Mies huomasi syvän surun jo
ka ilmeni hänen kasvoillaan kun
hiin puhui miehestään
"Oh! Mutta me häiritsemme
liikettä seisocssainme täällä ka
dulla Ehkä te—"
— "Olen juuri menossa päi
välliselle Käyn työssä kaupun
gilla nyt"
— "Ah sitten minä olen on
nellinen Minä myöskin olen me
nossa päivälliselle Te tulette
minun kanssani ja sitten voitie
kertoa mintilic jotain itsestänne
Mrs Raymond tulee iloiseksi
kun kuulee jotain teistä" hän _ Kerätessänne tilauksia
lisäsi ikäänkuin jälki-ajatukscna Toverille ja Toveritta
Ei juuri ottaen häneen kiinni reHe voitte toimia paremmin
mutta jotenkin ikäänkuin pakot- kun pyydätte lähettämään paik
taen hänet mukaansa mies lähti kakuntanne tilaajaluettelon jos
kä veleinään He pysähtyivät e- ta näette kenelle tulee lehti ja
rään pienen mutta kalliin ra- kenelle ei ja kenen tilaus on uu
vintolan eteen missä ainoastaan distettav '