No 7
Tiistaina helmikuun 13
SIVU YKSITOISTA
sitä näkynyt täällä "henkaamas
sa" sinun ympärilläsi kuten ta
vallisesti Senja (katsoen vakavasti Paa
voa silmiin): — Kuule Paavo!
Ethän vain liene mustasukkai
nen? Paavo: — En ensinkään muu
ten vain olen vahvasti sitä miel
tä että kun me nyt olemme oi
kein kihloissa niin saisit kartoit
taa tuon sosialistin vähän edem
mäksi jos et hyvinkin halunne
trammarm mu
Senja: — Kyllä ymmärrän ys
kän sitä pitäisi tässä jo alkaa
osata olla ylpeä siitä että "mi
nun mieheni on IJeclassa maina
rina ja kosenjäkki paanarina"
kuten Calumetin muijat sanovat
Mutta sitä minä en ymmärrä
miten minä Aapelia voisin mi
hinkään karkoittaa kun hän ei
kerran tee mitään sopimatonta
Poika-parka on liiankin kaino
Paavo: — Rakastuneet ovat
aina kainoja mutta siitä huoli
matta sinä voisit sanoa äidillesi
että hän käskisi Aapelin hakea
loisen ruokapaikan minä en voi
sallia sitä että hän tässä alin
omaan pyrkii sinun kanssasi
"matsia-koitteen"
Senja: — Me emme voi käs
keä ketään pois ilman syytä niin
kauan kun kerran pidämme ruo
kamiehiä Jos niin tekisimme
niin siinä tapauksessa alkaisivat
karkki meitä poikoteeraamaan
Paavo: — Voisittehan käskeä
Frankin samalla 'kertaa siinä on
syytä kylliksi että he aina soit
tavat -suutansa sosralismista ja
uniosta
Senja: — Eikö' s Amerika ole
vapaa maa että kukin saa puhua
omista mielipiteistään?
Paavo: — Vapaudestakin saat
taa olla jokaisella omat mielipi
teensä' mutta ennen kaikkea va
pautta ei pitäisi käyttää väärin
Tuo alinomainen sosialismista ja
unionismista "toosaaminen" saat
taa enen pitkää koko tämän ta
lon miehet mustalle listalle — —
Mikä muuten noita poikia vai
vannee kuu eivät olleet työssä
viime yönä eivätkä tänäkään il
tana menneet jokohan alkaa
mennä miuleilla lavat rikki?
Senja: — Kun sinä viitsitkin
vielä hokea tuota ijänikuista
miulin nimeä Aapeli ja Frankki
ovat poissa työstä siksi että hei
dän työpaikkansa kuuluu olevan
niin v rallinen ettei sinne us
kalla mennä kun kiviä putoilee
'yhtenään
Paavo: — Mltästä noita jouta
via! Ei kaivosmies kiviä pelkää
mutta taisi olla tanssit sosialis
tien naalilla
Senja: — Oli nekin Minäkin
olin siellä
Paavo: — Mitä varten ja ke
nen luvalla jos sais luvan ky
syä ?
Senja: — Juuri sitä varten o
lin että näkisin jos tässä heti
täytyy alkaa lupaa kyselemään
kun on vaihdettu sormuksia
Paavo: — Eipä tietenkään tar
vitse mutta sittenkin on sinua
jokin voima alkanut vetämään
sinne sosialistien naalille Ethän
ole ennen tavannut siellä käydä
Aapeliko maksoi sinut sisälle?
Senja: — Sinä olet hupsu! En
kö minä itse voi ostaa itselleni
sisäänpääsylippua (Menee Paa
von polvelle istumaan ja laskee
kätensä hänen kaulaansa) Älii
viitsi olla mustasukkainen et
hän rakas ?
(Frankki ja Aate tulevat Sen
ja nousee äkkiä ja menee enti
selle paikalleen)
Frankki: — Anteeksi! Me em
me tienneet että täällä rakastel
laan Jos olisimme tietäneet niin
emme olisi tulleet keskeyttämään
sitä pyhää toimitusta
Senja: — 'Mitäpä keskeyttä
mistä tuossa lienee tuskinpa se
olisi valmiiksi tullut vaikka oli
sitte oventakanakin varronneet
Aate (kävelee pitkin latiaa on
vähän päissään) : — Tulee se val
miiksi siten kun (laulaa) mai
narin akka se kaupungilla kakara-kaaraa
pukkaa ja pukkaa
kakara-kaaraa pukkaa Ja tuuli
kin tuvassa tiedustaa jos mio
rist' on nainut kukkaan ja kuk
kaan jos nuorist' on nainut kuk
kaan Senja: — Älä viitsi Aate lau
laa et sinä päissäsi ole kummin
kaan Pastori Blonrkiu on tuolla
sisällä Saa taas aihetta juoruta
meidän poikain juomisesta
Aate: — Älä helkkarissa! Vai
on pappi täällä! Joko häät tulee
tänä iltana?
Senja: — Ei niinpäin piippu
kaan ole omilla asioillaan kai
tuo kulkenee mitä lienee asiaa
Frankki: — On tullut emän
nältä kyselemään mitä miehet
juttelevat uniosta että hän pää
see sitten Lampertille kielittele
mään Paavo (katsellen Päivälehteä)
— Kuparin hinta on taas kohon
nut yhä parempi aika tulee ku
parisaarella Frankki: — Parempipa tieten
kin mutta kenelle jos sais luvan
kysyä?
Aate: — Paavollepa tietenkin
hänkin uskaltaa mennä naimisiin
sitten kun kuparin hinta kohoaa
Paavo: — Kaikille tulee pa
rempi aika Työmiehillä on pal
jon työtä ja kun hyvin sattuu
ylennetään palkkojakin keväällä
S prosentilla Ja kun työmiehillä
on hyvä aika niin on liikemiehil
lä myöskin Jos työläiset uskalta
vat mennä naimisiinkin kuten
Aapeli sanoo niin siitäkin saavat
liikettä huonekalukauppiaat ja
valoku vaajat
Aate: — Niin ja synodalaisten
naimisiin mennessä erittäinkin
papit ensin vihkimistä ja sitten
lastenkastamista ja hautaamista
Paavo: — Ja jos sosialistitkin
uskaltaisivat mennä naimisiin
niin se tuottaisi työtä rauhantuo
mareille ensin vihkiessään ja sit
ten erottaessaan niitä
Aate: — Niin ja sitten (lau
laa) Mainarin akka se kaupun
gilla jne
Vallinmäki (tulee) : — Mikäs
Aatea laulattaa?
Aate: — Herra Jesus ! Vallin
mäen Antti ! Sinä union agitaat
tori tulet tänne paasin taloon ja
täällä on jo Jesuksen agitaattori
ennestään
Frankki: — Älä sano Jeesuk
sen agitaattori sano suoriksi yh
tiön agitaattori
Vallinmäki: — Mitäpä siitä
antaa papin olla Puhutaan me
omista asioistamme Jokos tämän
talon miehet kaikki kuuluvat Il
moon ?
Frankki: — Ei ne herra mai
narit vielä kuulu Esimerkiksi tä
mäkään herrasmies tässä Paavo
Lampinen jos saan luvan esit
tää? Paavo: — En minä rapeakaan
Fränkki: — Eipä tietenkään
Mutta meillä oli syntymässä täs
sä mielenkiintoinen keskustelu
kun Vallinmäki tuli sitä juttua
kannattaisi jatkaa Istuhan alas
Vallinmäki
Vallinmäki: — Hyvä on Mis
tä oli kysymys?
Aate: — Siitä että kannattaa
ko työmiehen mennä naimisiin
silloin kuu kuparin hinta kohoaa
Fränkki: — Nämä meidän
nuoret miehet mittaavat kaikki
asiat naimisen mittapuulla kuten
kuulet 'Mutta kysymys oli vain
yksinkertaisesti siitä ketä kupa
rin hinnan kohoaminen hyödyt
tää? Tämä veli synoodalainen sa
noo sen hyödyttävän työläisiä
Alutta nykyään on asiat sillä
kannalla että se hyödyttää aino
astaan kaivantojen osakkeitten o
mistajia ja työläisille lisää vaan
kuormaa kuorman päälle jota
kalliimpaa on kupari sitä kiihke
ämmin vaativat kapitalistit että
sitä yhä enempi tuotetaan
Paavo: — Siksipä se juuri hyö
dyttää työläisiä että se antaa e
nempi työtä kun tuotantoa lisä
tään ja vähentää siis työttö
myyttä Fränkki: — Älä nuolase en
nenkuin tipahtaa Se aika on jo
ohitse jolloin tuotantoa lisättiin
lisäämällä työläisiä Nykyään si
tä lisätään parantamalla koneita
ja koventamalla työntekoa
Vallinmäki: — Kuparin hinnan
kohoaminen hyödyttää sitä luok
kaa joka pystyy sen hyödyn it
sellensä ottamaan Jos työläiset
täällä järjestyvät voimakkaaksi
unioksi niin ne voivat ottaa it
selleen hyötyä kuparin hinnan
kohoamisesta Nyt se hyödyttää
työläisiä ensiksikin siten että
se osottaa ettei ole liikaa kuparia
markkinoilla ja että kuparilla on
menekkiä Se seikka tarjoaa työ
läisille tilaisuuden taistella itsel
leen parempia palkkoja vaikka
lakolla Mutta kuten sanottu en
sin täytyy työläisten järjestyä
voimakkaaseen unioon järjesty
mättöminä emme voi mitään jär
jestynyttä omistavaa luokkaa vas
taan
Paavo: — Teidän unioime ei
voi myöskään yhtään mitään Mi
tä köyhät työläiset voisivat esi
merkiksi sellaista miljoonayhfiö
tä vastaan kuin Calumet & Jiec
la Vallinmäki: — Niinkö! Onkos
kuparisaareu mainarit köyhiä?
Onpa se hyvä kuulla mainarilla
itseltään ja vielä synodalaiselta
Ennen ovat kuparisaareu maina
rit aina väittäneet olevansa hy
vin toimeentulevaa väkeä ja se
littäneet koko jutun täällä muka
vallitsevasta köyhyydestä agi
taattorien keksimäksi
Aate (laulaa) : — Tekisi mie
leni hieman laulella noista Calu
metin mainareista ja reistä nois
ta Calumetin mainareista J Ie si
kaarit suussa ja kalorit kaulassa
tulevat salongeista ja geista tu
levat salongeista
Paavo: — Pitäisihän herra a
gitaattorin tietää että kaikki
maailmassa on suhteellista köy
hyyskin Kun me sanomme että
kuparisaaren mainarit ovat hy
vin toimeentulevaa väkeä tarkoi
tamme me sillä että he ovat hy
vin toimeentulevia muihin työ
läisiin verrattuina Calumet &
Heclaan verrattuina he tietenkin
ovat köyhiä niinkuin kirkon
rotta
Vallinmäki: — Huomioon on
kuitenkin otettava että rotat ei
vät ole tehneet kirkkoa mutta
työmiehet ovat tehneet Calumet
& ileclan kaivannot ja pitävät
niitä käynnissä yhä edelleenkin
Nämä kaivannot eivät tuota mi
tään niin hyvässä kunnossa kuin
ne lienevätkin jos työläiset lak
kaavat niissä työtä tekemästä
Rottiin ja syöpäläisiin voi pa
remmin verrata omistavaa luok
kaa jotka elävät työläisten työn
tuloksista eivätkä siis itse tee
mitään hyödyllistä työtä
Paavo: — Huomioon on kui
tenkin otettava että yhtä vähän
kuin rotat tekivät kirkkoa yhtä
vähän 'he maksoivat niitten mies
ten palkkaakaan jotka kirkon te
kivät Toisin sanoen panivat pää
omaa likoon joilla kirkko teh
tiin mutta Calumet Heclan o
sakkeitten omistajat ovat pan
neet ja siksi heillä on täysi oi
keus siihen voittoon mitä heidän
pääomansa tuottavat ja uniolla
ei ole täällä mitään tekemistä
Työläiset saavat olla kiitollisia
kun nämät suuret yhtiöt antavat
heille työtä ja toimeen tuloa
(Jatkoa seuraavassa numerossa)
PERHEENÄITI
Nainen kodin äitinä on kuin
kahleorja Velvollisuudet per
heen äitinä vaativat niin suurta
uhraantu vaisuutta työläisperhees
sä Jokapäiväisen elämän taakka'
on niin raskas että se joskus
tahtoo painaa niin alas ettei jak
sa ajatella mitään hyödyllistä
tai järkiperäistä
Tämä järjestelmä puristaa niin
lujalle äidit ja isät jokapäiväi
syyteen ettei voi vaikka kuinka
tahtoisikin ottaa aina osaa köy
hälistöni luokkataisteluun
Äidit istuvat illat paikaten
ja parsien neuloen ja korjaten
ryysyjä— ryysyjä Ikäänkuin ei
olisi mitään muuta varten nainen
maailmassa Yhä uusi ja taas
uusi riekale lasten miehensä ja
omissa vaatteissaan muistutta
vat hänelle että hän nainen äiti
kodin sulo lämpö kauneus puh
taus rakkaus ja onni on noita
risaisia riekaleita varten
Unhoita kaikki muu ei ole ai
kaa mihinkään muuhun työläis
perheen koti tarvitsee joka pisa
ran voimaa niitä nainen voi it
sestään antaa
Ja monet äidit taloudellisten
huolien ainaisen köyhyyden ja
kurjuuden painostamana eivät
jaksa ajatella muuta kuin : jospa
vain jaksaisimme pärjätä vielä
muutaman vuoden että lapset
pääsisivät työhön Ja lapset nä
kevät niin pian kuin muisti ke
hittyy vain ainaista työtä ja
ahertamista Aina kuulevat vain
(Jatkoa kaiiclenneltatoista sivulla)