Painos on nyt 7135
1
VA
VA
1
V'jA
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of tne Finnish Worhtng Women In America
No 6
TIISTAINA HELMIKUUN 6 P — TUESDAY FEB 6
1917 — Seitsemäs vuosik
Milloin koittaa vapauden
— päivä sorretuimmille?—
Ankarimmin painavat alas van
hat käsitteet ja yhteiskunnalliset
tavat naista silloin kun nainen
joutuu niiden sorron alaiseksi
vaikkapa aivan syyttömästikin
N k "hairahtunut"' nainen on
yhteiskunnallisesti ylenkatsottu
Yhteiskunta yleinen mielipide
antaa pahoille kielille tilaisuuden
painaa hänet aina vaan alemmak
si Se antaa tunnottomalle mie
helle tilaisuuden tehdä tästä nai
sesta uhrin itselleen Monesti
joutuu yleisen mielipiteen sor
ron alaiseksi aivan ehdottomasti
syytön tyttö saatikka sitten sel
lainen joka tietämättömyydes
sään ja viattomassa luottavaisuu
dessaan on tullut petetyksi Jos
tällainen tyttö ei satu olemaan
enemmän vapamielisteu ja va
listuneiden ihmisten keskuudes-
sa ja siellä saa jollain tavalla
elatustaan ansaituksi niin maa
ilma painaa hänet armotta alas
Sellaiselle' 'tytötlle 'ei ole kenel
lekään kunniallista työtä tarjot
tavana vaikka tyttö olisi kuinka
siveellinen ja puhdas Hän on
''hairahtunut" ja se riittää
Mutta jos ei yleinen mielipide
yhteiskunnalliset vuosituhansia
kestäneet käsitykset ja tavat oli
si häntä vastassa niin ei kukaan
yksilö tai ryhmä yksilöitä
voisi häntä alas painaa vaikkapa
he kuinka helvetillisiä olisivat
Oregonin" valtion lainlaatija
kunnassa on parhaillaan esillä
lakiesitys että ulkopuolella avio
liiton syntyneet lapset "laillistu
tettaisiin' antamalla niille isän
sä nimi ja pakottamalla isä myös
huolehtimaan lapsesta kuten
Skandinaviassa on jo tehty)
Tätä kirjoittaessa ei ole vielä
tietoa mikä tuon lakiesityksen
kohtalo tulee olemaan Näyttää
kuitenkin että sillä o:1 ollut suo
siollinen menestys tähän asti
Jos tällainen laki saataisiin
voimaan niin poistaisi se suu
ressa määrin sen häpeän joka
on säilytettynä tällaisen onnet
toman äidin niskoille ja antaisi
hänellekin ihmisarvon ja sen
mukana paremman tilaisuuden e
lämismahdollisuuteen kunnialli
sen työn kautta
Paljon on ollut keskustelua
tuosta lakiesityksestä Oregonin
suurissa päivälehdissä Sitä on
puolustettu ja sitä on vastustet
tu Kaikista katkerimmin ovat
tuota lakia vastustaneet muuta
mat avioliitossa olevat naiset
Muutamat ovat heistä väittäneet
) Toverittaressa on tästä lais
ta ollut aikaisemmin selostus
että nainen joka synnyttää isät
tömiin lapsen ei ansaitse min
käänlaista huomiota ja että jos
tuo lakiesitys tehdään laiksi niin
se on mitä hävyttömintä nai
neiden ihmisten ja avioliiton sor
tamista sillä silloin voivat paha
maineiset naiset saattaa kunnial
liset ihmiset häpeään väittämäl
lä jotain avioliitossa olevaa mies
tä lapsensa isäksi
Kummankin puolen väitläjät
ovat käyttäneet raamattua väit
teittensä tukena Mutta on tuon
lakiesityksen puolesta tuotu e
siin järjellisiäkin puolusteluja
Liitän tähän erään sellaisen ''hai
rahtuneen'' naisen vastauksen c
räälle äidille joka tuota lakiesi
tystä vastustaa Kirje on seuraa
van sisältöinen :
" — — — Tahtoisin vastata
Ida Krugsin kirjeeseen ja kertoa
omista kokemuksistani
"Kun' olin ~ kahdeksantoista
vuoden vanha tulin minä äidik
si nimettömälle lapselle jonka
sittenkin vanhempani ottivat kas
' attaaksensa Olin kihloissa mie
helle joka kieltäytyi menemästä
kanssani avioliittoon sanoen ei
haluavansa tahrata hyvää nime
ään ottamalla minut oman lap
sensa äidin vaimokseen Meidän
koko perhe poistui paikkakun
nalta ja tulimme Portlandiin
missä sain hyvä työn ja kykenin
elättämään itseni ja lapseni Sain
paljon ystäviä täällä
"Mmta sitten eräänä päivänä
tuli Portlandiin mies joka tunsi
menneisyyteni Hän sanoi että
jos en suostu tekemään niinkuin
hän tahtoo niin hän kertoo ys
tävilleni kaikki mitä tietää Ajat
relin että kertokoon kyllä sen
kestän ja sanoin hänelle että
kerro pois en tahdo esityksiisi
alistua
"Xe jotka luulin ystävikseni
eivät enää koskaan kutsuneet mi
nua luoksensa ja kun kohtaan
heitä kadulla kääntävät he kas
vonsa toisaalle eivät näe eivätkä
tunne minua Kirkossa missä
käyn kääntävät ihmiset minulle
selkänsä
''Ja sitten eräänä päivänä tyrni
antajani kutsui minut konttoo
riinsa ja sanoi minulle ei tarvit
sevansa minua enään ja maksoi
sen vähäisen palkkani mitä mi
nulle oli tulevaa Otin sen panin
liatun päähäni ja poistuin Xyt
pelkään kysyä työtä keltään
"Sanokaa minulle olenko teh
nyt jotain niin hirveätä ettätäl
iaisen kohtelun olisin ansainnut?
"Särkvnvt sydän"
ijaiioa Luisella imilaj
PALANEN OSATTOMANI
HISTORIASTA —
Kirj Fernia
Köyhempi kaikkia loisia köy
hiä oli Lempi Kotinsa oli pa
hamaineinen Kylällä puhuttiin
että Lempin vanhemmat suojaa
vat huonomaineisia naisia var
kaita juoppoja jne
Siskoja ja veikkoja Lempillä
oli yhteensä kymmenkunta Van
hemmat heistä olivat osaksi sai
raita osaksi välinpitämättömiä
itsestään Lapset kävivät ker
juulla siten elättäen melkein ko
ko perheen 'Kylällä kerrottiin
heidän näpistelyistään valehte
lemisista ja kaikenlaisista paheis
taan joskus syystä joskus aivan
syyttömästikin
Lasten vartuttua isoiksi alkoi
koti tulla heille taakaksi ja ar
mopalojen pyynti masentavaksi
Kouluaika kun lähestyi läksi
Lempikin veljensä kanssa kou
luun Mutta toiseen lasten ja
vieläpä opettajienkin ' kohtelu
heitä kohtaan oli sietämätöntä
Ei sentähden että Lempi olisi
ollut huonompi kaikkia toisia op
pilaina vaan sentähden että hän
oli syntynyt oloihin jotka olivat
masentavat ja kaikkien hylkimät
Arkana asteli Lempi aamusella
kouluun lii kukaan halunnut
iloisesti häntä tervehtää liyvä
huomenellaan Parhaimmassa ta
pauksessa tytöt käyttäytyivät si
ten kuin eivät olisi huomanneet
Lempin tuloa lainkaan Pojat
häntä nimittelivät aina kaiken
moisilla rumilla nimityksillä
Lempi raukka! Onnettomam
pi ja köyhempi kaikkia 'toisia
köyhiä ei hän voinut sitä kaik
kea kestää Nälkiintynyt hen
kisesti ja ruumiillisesti murtu
nut tyttö rukka Itkien tuli hän
kotiin eikä luvannut: enää men
nä kouluun Veljensä samoin oli
kyllästynyt toisten härnäilyyn
josta aina oli tappelu seurauk
sena ja arestissa olo
Äiti tuntien lasten aseman
ei heitä pakottanut' ja olihan sii
tä aineellistakin etua kodille Pa
rempi että lapset käyvät pyytä
mässä leipiiä kun koulussa ai
kansa kuluttavat Kylläpähän
mailina opettati — "reki varsan
neuvoo" ajattelivat vanhukset
Kului muutamia vuosia Tyttö
oli varttunut neidoksi Kalpea
himineäsilmäinen kaikkea vihaa
va — mutta sittenkin arka sielu
Sen kylmän uhman taakse oli
kätketty nuoruus tunteineen u
nelniineen toiveineen — vaan ne
kaikki paloivat elivät ja kuoli
vat itseensä Lempi ei omannut
tarmoa näyttääkseen maailmalle
mitä hän sisimmässään tunsi
Kukaan ei häiviä ymmärtänyt ci
tahtonutkaan ymmärtää Joskus
jos hän ankasi tulvivan sydä
mensä siteet jollekin niin sille
ivallisesti hymyiltiin tehtiin juo
ru Kylällä säilöttiin: pitäisihiitv
Lempin ymmärtää enemmän et
tä ci mokomia hourisi ja kuka
hänestä viitsii välittää Pysyköön
suutari lestissään
Jotkut sentään näkivät Lem
pissä jotain joka herätti sääliä
mutta eivät liekään ihmisten
vuoksi halunneet seurustella sel
laisen Itanssa Tämän kirjoittaja
kin on yksi joka usein katke
roituneena ajatteli tuon tyttö
raukan kohtaloa ja niiden kaik
kien lasten siinä perheessä Olen
vakuutettu että he eivät olleet
syyllisiä niihin tuhansiin katke
riin kyyneliin ne eivät olleet it
se ansaittuja
Sellaiset kodit ovat vaivaksi
toisille asukkaille — yhteiskun
nalle — ja itselleen Niistä le
viää kaikkea pahaa mutta sitten
kin olisi kaikkien äitien velvolli
suus terottaa lastensa mieliin si
tä ettei syy ole niissä ihmisissä
vaan että olevat olot ovat ta
valla tai toisella syösseet ne ih
miset alemmaksi muita työläisiä
kurjemmaksi kanssa-ihmisiään
On paljon helpompi pysytellä
ihmisyyden tasolla jos on siihen
syntynyt kuin nousta paheiden
jesistä ylenkatsottuna yleiseen
toveripiiriin työläistenkin jou
kossa '
Olen saaniti' hiljattain kirjeen
Suomesta jossa saiif vastauksen
kysymykseeni mitä niistä lapsis
ta on tullut Ile ovat edelleen
kin sitä niihin ovat syntyneet
Mitä isä edellä sitä pojat pe
rässä Joskus kyllä sattuu että sel
laisista kodeista lähtee maailmal
le innokkaita luokkataistelijoitn
mutta ennenkuin he voivat nous
ta täytyy heillä olla joitakin eri
koisia ominaisuuksia joiden a
vulla he voivat kohota kuten
esim kauneus älyllisyys erikoi
nen taipumus soitantoon tai lau
lamiseen joilla lahjoillaan he
voivat vaikuttaa ympäristöönsä
ja valloittaa kunnioitusta ja ihai
lua kosketella ympäristönsä tun
seita — mutta kadehtijoita ei
puutu sittenkään Se on maail
man meno
Mutta Lempi ei omannut mi
tään näistä avuista ja siksi hän
hävisi elon taistelussa tuntemat
ta koskaan kevättä nuoruuden
onnea ja lapsuuden huoletonta
iioista elämää Lempistä tuli y lei-