Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Jan. 9, 1917)
SIVU NELJÄ Tiistaina tammikuun 9 p 1917 Nro 2 työläisten lapsille ja jossa Liljan suuteloa lapsilta mm Hannes uusi kasvatusäitikm rouva Ki- kielsi tällä kertaa Kim kysyin vistö" oli yhtenä ihanneliiton o- miksikä hän ei nyt „suutele äi-pettajana-! Kivistö oli rautatien tiä niin sanoi että äiti on ollut työläinen Heillä oli ollut myös- kerta paha Hannekselle ja piis kin samanikäinen tyttö kuin Lii- kannut jonka tähden hän - nyt ja mutta joka oli kuollut vuosi vihaa äitiä Ajattelu että sen sitten- ja - rouva Kivistö ikävöi hyödynkö vain sain piiskaukses kovin tytärtään jota ikävää ta että vihan itseäni kohtaan haihduttaakseen he- olivat mie- En sen jälkeen ole yrittänyt ku hensä kanssa päättäneet ottaa rittaa poikaa ja hänen kanssaan jonkun' orpolapsen kasvatikseen-tulee toimeen yhtä hyvin Hän ia ioksi kohtalo soi tulla orvoksi käy nyt koulua ja ei ole kertaa- joutuneen kertomuksemme san- kaan tullut itkien kotiin josta känttaren pikkti-Liljan oien noinen Kivistö sekä hänen-vaimonsa Vitsa ja kaiKenmoiset Kuntus olivat sosialisteja Samoin on tavat pois ja silloin saavat van myöskin Liljasta tullut sosialisti hemmatkin olla rauhallisella 'Minä vieläkin silloin tällöin saan mielellä ja se koti on herttai heiltä 'Suomesta kirjeitä- Olen -sempi missä lapset saavat kas- kovin iloinen etta joskus orpo- vaa vapaina kin saavuttaa onnenmurun Täti Regina H — s Meillä ei ole oikeutta lyödä lapsiamme TOINEN ÄITI Nuoren äidin muistoksi Viisi talvea kesää se kumpu Jo luotu umpehen on Johon äidin nuoren saattoi Usein olen ajatellut Sanna Kan- Ennenaikaiseen kuolohon naston puhetta jonka kuulin Turma mi toi surun neliä vuotta sitten vanhempain Kaihon rintahan kalvavan TT- Isan äidin ja siskon araoon suhteesta lapsiinsa Han varotti Myöa puoUson armanan vanhempia ettcvät he millään muotoa' kurittaisi lapsiaan ja Niin— olit sä nuori äiti sanoi että meillä ei ole mitään Elos Kevat iuur' parhaillaan l„h-„ i„„:(t„„ !„„:„„„ c„„ Kuin kuten luonto vaatii oikeutta kurrttaa lapaamme San- Kävi" elot uusimaan nalla oh itsella:n silloin kolmen Q1 siinä gun turmasi hetki vuoden vanha poika ja sanoi Äitiys haaveesi pirstaksi löi että ei sitä koskaan tarvitse ku- Se oi' viimeinen sulia retki— rittaa„ sillä sen saa muutenkin Nyt monl sua lkävöL tottelemaan _ Vlel' ei ymmärrä poikasi polo Joku aika sitten kirjotm To- Kuinka kaalliisti maksoit sä verittareen omien lasteni kasva- Sen elon kuin hälle annoit — tuksesta jossa pallottelin van- Siitä kerran hän on kiittävä hinta poikaani liian helläluontoi- SnonT seksi ja ajattelin ruveta kuritta- Jospa taaton ja mummon hoiva maila kasvattamaan hänelle "si- Osan korvaisi hellyytes sua Jxerron nyt kuinka sen Sun kuvaasi usein katson Kyynel silmästäin' vierähtää 3rrityksen kävi Kesällä tappoi 1 _ T 1 _ _ amxi vannin poiKani munivan Kanan Elo taistelua omol pumppaamalla kaivosta vettä sen Ja taistelu elämää päälle niin kauan että kana kuo- Vaan kuka enempi maksaa li Se tapahtui sillä aikaa kun Kuln äiti rakkaudestaan Kun oman itsensä uhraa olm naapurissa käymässä Tasta Tjutta eloa antaissaan teosta minä aijoin pojalle antaa oikein aimo selkäsaunan Mutta Kun poikasi suureksi kasvaa kun aloin vitsalla lyödä poikaa l e'oa ymmärtää „i r u- n' i N'in kummulles varmaan han rientää takapuoliin min oh hänellä kau- slnne kvyneleet vierahtää - heahäta ja toiset lapset itki- Mustaan mustaan multaan vät ympärillä ja rukoilivat ettei Ja kumpusi kukkasiin äiti vaan löisi sillä se tekee Hän sinua sielussaan siunaa kipeää Siitä huolimatta aloin Ja muistaa äitiä nlln- _H_T M_R_ minä lyödä kumminkin Mutta koira huomasi myöskin touhun PTVÄNÄ TTATTTA AN ja riensi paikalle ja joka kerta nAUlAAl kun yritin nostaa vitsaa lyödäk- seni tarrasi koira siihen kiinni Aune oli neljän vuotias kun 'että siihen minun piiskaamiseni hän jäi orvoksi isästään ja äidis jäi Ja se oli ensimäinen ja vii- tään kun hänen pikku siskonsa meinen kerta kun sitä konstia Elsa syntyi maailmaan niin äiti aijon koettaa ummisti silmänsä heittäen ar- Oli kauheaa nähdä ja kuulla maimpansa orvoksi ja isä joka kun koko lapsilauma oli sellai- oli jo monta viikkoa virunut elä sessa hädässä ja koirakin vielä män ja kuoleman välillä suri tuli heidän puolestaan Koira elämän kovuutta ja paria päivää kun aina leikkii lasten kanssa myöhemmin olivat molemmat niin se tykkää ettei lapsia saa kuolleet sekä isä että äiti Aune lyödä Ja olen päättänyt että ei vielä osannut surra kohtalo niin suurta pahaa työtä eivät lap- aan vaan uskoi että kyllä juma seni tee että minä niitä ru- la pitää huolen niinhän äiti aina pean piiskaamaan sanoi Olen sitä mieltä että se on Ja niin kävikin että Aune pää väärin tehty vanhemmilta että si- ottotytöksi erääseen taloon olla julma lapsia kohtaan var- jonka omistajat- olivat hyvin toi sinkin kun lapset ovat vielä meentulevia ja Aune saikin oi pieniä eivätkä kaikkea ymmär- kein hyvän kodin "Hän on kuin rä Tulee vieläkin vedet silmiini kukka kämmenellä" tapasivat ih kun muistan sen piiskausyrityk- miset sanoa Aunella oli paljon seni Illalla kun lapsia nukkumaan leluja ja aina uusissa vaatteissa laittaessa tapani mukaan pyysin joten toiset kylänlapset häntä kadehtivat Hän oli aina otto isänsä polvella kun isä oi tu vassa ja äidin helmassa Niin kasvoi Aune seitsemän vuotiaaksi Hänen ei koskaan tarvinnut tehdä mitään pieniä askareita ja Jiän-myöskin kasvoi hyvin omapäiseksi Hän sai ai na itkulla kaikki anteeksi Ja saipa vielä lellirtelyjä ja hyväi lyjäkin jotta lakkaisi itkemästä Ja Aune uskoi olevansa onnelli sin lapsi maailmassa Mutta pienen Annen- onni loppui al- ' kuunsa kun kapitaali! musta käsi kovin rautakourin tarttui onneen vaatien sen pois Eräänä päivänä sairastui Au nen kasvatus-isä vaaralliseen um pisuolen tulehdukseen ja viiden päivän kuluttua lepäsi hän kyl mänä Taaskin oli Aune orpo Nyt osasi hän jo ajatella mitä iui kuolema ja ensi kerran elä mässään tunsi hän että suru on lyönyt leimansa hänen pieneen sydämeensä Yhdessä sylitysteu kasvatusäitinsä kanssa itkivät he elämän kovuutta "Rakas lapsi mikä meidät nyt perii kun isä on poissa Velko jat käy kimppuun ja me kuo lemme nälkään" sanoi äiti Au nelle ja pusersi hänet lujemmin vasten rintaansa antaen kyynel ten vapaasti virrata Vaan ne eivät tuoneet lohtua Äidin ter- veys alkoi huonota päivä päi vältä ja viimein joutui hän vuo teen omaksi Aune hoiti äitiä vointinsa mukaan ja itkien ky seli josko äiti pian paranee sil lä Aune ei tahdo jäädä yksin maailmaan' "Eihän Aune yksin jääkään jää tänne paljon hyviä ihmisiä jotka sitte Aunea holhoovat kun Aune vaan on hyvä tyttö" pu heli äiti ' Tuli kevät nurmi alkoi nostaa kärkensä lehti alkoi jmkea met sää vihreään pukuun ja linnut laulelivat niin kauniisti viatonta lauluaan Kaikki oli niin -kaunista ja juhlallista kun Aune aa mulla heräsi mutta sydämestään oli juhla ja kauneus kaukana Heti kun hän avasi silmänsä purskahti hän hillittömään it kuun Tänään saatetaan hänen armas äitinsä viimeiseen lepoon sa isän rinnalle- uinumaan Miksi en minäkin saa mennä -äidin mukana hautaan kysyi Au ne ihmisiltä jotka häärivät hä nen kodissaan "Sinut viedään hautaan sitte kun-kuolet" oli vastaus Siis hän sai tyytyä onneensa ja menihän se kesä jotenkin Au ne kulki talosta taloon oli päi vän kaksi jopa viikonkin pai kassaan Vaan kylmä talvi oli edessä "Pitää- saada vakituinen "paik ka" puhelivat ihmiset Paikka kunnalla oh eräs nuori pan joil la oli kaksi pientä lasta He pyy sivät saada Aunen lapsenhoita jaksi talveksi ja niin Aune annet tiin heille Aunelle se oli hyvin vastahakoista sillä hän oli kuul lut paljon puhuttavan emännän ilkeydestä vaan mikäpä hänen auttoi Täytyi mennä minne vietiin Heti ensi päivänä sai Aune kokea mitä on orvon: osa ja joka ilta itki hän kunnes nukkui Hä nen piti tehdä paljon työtä ja hoitaa l apset - Emäntä oli mel kein aina kylässä ja kun hän tuli kotiin löi ja pauhasi Au nelle että on tehnyt työt huo nosti Näin kului viikot Saapui joulu ' vaayi ei joululahjoja ku ten ennen Isäntä toi lahjat o milie lapsilleen mutta Aune jäi ilman joka seikka lisäsi hänen suruaan ja isän ja äidin muisto kävi yhä rakkaammaksi hänelle Ei hän päässyt juolujuhliinkaan kuten ennen vaan täytyi olla' iasten kanssa kotona kun isän- t tä ja emäntä menivät Aunen pieni sydän oli pakahtua : surus ta ja hän päätti että hän menee elävänä hautaan Äitihän aina sanoi että loppuu kärsimykset kun pääsee nurmen alle -nukkil--maan Sitte ei emäntä enää voisi lyödä Näissä ajatuksissa kului Au- "men aika kunnes valkeni helmi kuun kylmä pakkas-aamu Isän tä jaemäntä lähtivät kylään ja Aunelle jäi kaikki työt ja lap set hoidettavaksi ja sai vielä kovat varotukset Oli yl!tse puolen päivän Isäntää eikä e-- mäntää ei vieläkään kuulunut Aune oli hyvin hermostunut lii allisesta työn teosta pelosta ja ikävästä ' Ja taaskin hän päätti mennä elävänä hautaan ja niin raukka lähti kohti hautausmaata joka ei ollut kaukana Ja kaikeksi on nettomuudeksi olikin siellä kai vettu syvä hauta lähelle hänen isäänsä ja äitiään Hetken sei soi Aune haudan partaalla ja mietti Hänen varpaitaan pa lelti ja korvat olivat jo kovana kylmästä -Hän hyppäsi alas luultaan Oili ! miten se koski kipeään ! Ilän kyykistyi yhteen nurkkaan ja odotti" että hauta luotaisiin umpeen Voi miten kylmä täällä on ja nälkäkin tulee Ilän yritti nousta mennäkseen pois vaan hän ei saanut ruu mistaan suoraasi ja niin hän kyyköitti yhä edelleen Yhtäk kiä tunsi hän niin lämmintä ja viehättävää ikäänkuin ennen äi din helmassa Nälkäkin pois tui Miten hyvä onkaan olla elävänä haudassa Tällä ajalla juuri ajoi isäntä -sivtitse hautausmaan tietämättä että Aune oli haudassa Alkoi pimenemään pakkanen yltyi su det nivoivat vaan Aune ei enää kuullut Hän leijaili satujen maailmassa Valkeni seuraava aamu Se oli lauantai Vasta pyhänä tu levat ihmiset haudalle Lanan- taina alkoi sataa lunta sekä tiuit li Pian oli hauta täynnä lunta Aune yhä kyyrötti lumivaipan alla Aunen palveluspaikassa ei paljoakaan välitetty hänen katoa misestaan Kylläpähän saapuu pyhäksi kun mennään hautajai siin Emäntä mielessään kuvit teli minkälaisen rangaistuksen hän antaa Aunelle kun tämä saa puu takaisin Valkeni pyhäinen aamu Tyyn tynyt oli tuulikin ' pakkanen yhä vaan yltyi Kolme miestä lä hetettiin' edeltäkäsin tyhjentä mään hautaa lumesta He kau hukseen löysivät lumen sekaan jäätyneen ruumiin Pian saapui : n V h r