CUMBERLAND WASH Tarut kaunihit talvi-illoin
Rakas SDelma-täti:— On ollut niin Taatot kertoili lapsille
paljon joulukiireitä että ei ole tul- Innon hehkuva puna silloin
lut kirjotetuksl kau'aan aikaan mut- Kohos pienille poskille
ta nyt kirjotan jonkun rivin
Niin Lasten Joulu se tuli Ja mi- Taatot kertoivat taruja maista
nun mielestäni se oli parempi kuin Minne ei merten mainingit käy
se milloinkaan ennen on ollut Jo- Missä aurinko armaasti paistaa
kainen kirjotus oli niin mieltäkiinnit- Eikä myrskypilviä näy
tävä että en voinut olla lukematta
sitä kaikkea heti paikalla Toivon Siellä kasvaa kansaa suurta
että Jokaisella pienellä ja isolla olisi Siellä' on miehuutta kuntoa
se luettavana Mieli kaunis jalo ylväs
Meillä oli jouluohjelma koululla Ja rakkaus puhdasta
ioulukuun 22 päivä Se onnistui hy
vin kaikilta lapsilta Nyt on joulu- Se on tulevaisuuden kansa
loma tammikuun toiseen päivään as- Se on tasa-arvon maa
ti ja silloin taasen alkaa koulu Vuosisatojen sorron ikeen
Täällä satoi toissa päivänä lunta He jo heittivät harteiltaan
kolme tuumaa ja on ollut vähän
myrskyinen pölyyttäen lunta joka Esi-isien vaivojen vilja
Buunnalle Ki ole vieläkään lumi Siellä kauniina kukkivi
sulanut pois Työstä korjata ei satoa saaneet
Lopetan nyt kun ei ole mitään Ne jotka enimmän uhrasi
merkillistä tapahtunut josta kirjot-
taisi Sinne soudatte purtenne kerta
Mainarit ovat saaneet kolmen päi- Kun voimanne varttuvi
vän loman täällä Toivottaen kai- Kauas kuljette aavaa merta
kille iloista joulua ja onnellista uut- Kun kuntonne karttuvi
ta vuotta! Toveruudella
TYYNE ENQUIST Kun kevät taasen saapui
— Ja aukeni ulappa
COMPTCHE CAL Niin vanhukset lasten kanssa
Hauskaa Joulua Selma-tädille ja laas Istuivat purteensa
koko Toverittaren lukijakunnalle ja
onnellista uutta vuotta! Vaan pursi se tuulessa kaatui
Täällä on ollut oikein sade-ilmat Kun pohja oli vuotava
ja luntakin vähän satoi ja tuuli on Ja vanhukset lastensa kera
metsässä kaatanut pikku puita Saivat aalloissa hautansa
Me vietimme joulua kotona Kaik-
ki miehet ovat menneet Fort Bragg'- Tämä on vain saarien satu
iin jouluksi paitsi kaksi miestä Merten mainingit mieleeni toi
mummo ja minä jäimme tänne käm- Sen myrskyt mulle lauloi —
pUle Ja tuulet sävelen soitti
Viikot tulevat niin pitkiksi odot- HELMI MATTSON
taissa Toveritarta — Siitä on jo pit- —
kä aika kun viimeksi kirjoitin Nyt f TJ 1
lopetan ja kirjoitan toistekin jos V llllirypdlccll
tama Kirjoitua pannaan uunien
toon VILHO HANNES JYLHÄ
musta terttu
DEEP RIVER VVASH
Toverittaren pienet ja isot lukijat!
Nyt taas pitää kirjottaa tähän las
ten osastoon Nyt on tullut talvi
kesän erästä Luntakin on tullut
Kirjoittanut Klaudie Parkkonen
(Jatk)
leanpunaista röijyä saattoi hän kat- tiani enkä minä ole sitä tiennyt
soa imettäjänsä silmiin aivan suo- Tämäkö on Korpela?
raan ja seurata hänen ilmekkäiden Märta ei kuullut hänen sanojansa
kasvojensa vaihtelua Sadat kerrat kurkisti lautojen väliin ja sitten ny
oli hän painanut suudelman keller- käsi Magdaa joka seurasi esimerk
täville poskille ja tuhannesti nuo kiä
laihat kädet olivat kietoutuneina hä- "Näetkö tuolla tuon poliisimiehen
nen ympärillään Niiden suojassa kulkevan?"
hän nukkui niistä otti ravintonsa ne "Näen" vastasi Magda ja seurasi
häntä kantoivat lohdutellen silloin katseellaan poliisin pukuun puettua
kun lapsimaailman pimeät näytökset ryhdikästä miestä joka itsetietoise
häntä häiritsivät "Kaunis äidillinen na ja komeana asteli rakennuksen
sydän tuolla sykkii — ja minä on- vastaisella käytävällä
neton miksi olen ollut niin levolli- "Hän on lainvalvoja Jos kysyt
nen Vielä kerran Magdan povessa miksi hän siinä vartio vastaa hän
heräsi puhdas vilpitön tunne Marfaa yleistä järjestystä ylläpitävänsä Itse
kohtaan Tunne jota on vaikea se- asiassa hän suojelee tätä laitosta
littää Sen tuntee ainoastaan äiti ja Hän on ostettu lurjus Hän huoleli
lapsi jotka ovat vuosikausia vetäneet tii siitä etteivät viranomaiset mil
toisiaaan luokseen rajattomalla rak- lään muotoa tänne pääse ja pahim
kaudella Yhteiset surut yhteiset man varalle täällä onkin salaisia
ilot samat kyyneleet ja hymyilyt soppeja ja kaappeja Niin että jos
"Marfa rakas minun äitini! joku täältä huutaakiin apua niin
huudahti Magda ja heittäytyi imet- pian saa sen tuntea jollain tavalla
täjänsä kaulaan Hän olisi tahtonut Mutta minun piti sanoa etä se on
olla taas pieni tyttö että voisi un- ainakin yhtä hirveää jos
liottaa kaiken ja ensimäiseksi sen Kuin myrskynä syöksyi sisään
hetken jolloin hän lepäsi luutnantin "Hän" ja hänen jälessään luutnantti
rinnalla Siinä itkien tunsi hän van- "Sinä uskalias heittiö sinä hä
han naisen povessa sydämen hiljaa vytön tuossa kas tuossa lisää
lyövän ensin sitten lyönnit koveni- vieläkö teet selityksiä?"
vat ja tihenivät sitten laihat kädet Hin tarttui kuln haukka kanaan
kulkevat otsalle hieroen ohimoita Marfan iiarvaan tukkaan ja puisteli
Ne huitoivat ilmaa aivan kuin kar- vaivaista- olentoa sinne tänne ja lo
koittaakseen pois pahat näyt sitten pulta ohjasl hanet räsykasalle lää
ne kietoutuivat kaunottaren ympäri hattaen ja iuoden katseensa luut
ja runsas kyyneltulva seurasi sylei- nanttiini aivall kuin olisi tahtonut
lyä Aivan kuin olisi Marfa tiennyt kysyai enUÖ mmä olekin uskollinen?
että tämä oli viimeinen syleily lap- Magdalta pääsi kiljahdus sitten
seita jonka hän oli omalla rinnalla hän ka:inai kasvonsa toisaalle ja
kasvattanut ja neidoksi kohottanut kuunteii korisevaa valitusta
Yhä lujemmin hän kietoi kätensä simä omaisuutenne mademoiselle
hennon ruumiin ympäri ja kuiski Sakgan hallituksen etevän kenraalin
ni'jaa: ja johtomiehen tytär ja ainoa peril-
"Minun lapseni minun Magdaseni! linen hauen ioi3tavan suurelle omai-
Kun tunteiden puuska oli ohi toin- suudelleen" lausui laiha upseeri sel
tui Magda ensimäisenä laisella pirullisella ivalla että Mag-
"Tule Marfa viivyttelemättä! Me da el voinut enaän hillitä itseään
Hänen lauseensa katkesi Marfa oli Minä vaadin että toimitatte meil
noussut vaivaloisesti ja silmät am- le ajoneuvot Tahdon viedä hänet
mollaan katsoa tuijotti neitoon kotiini ja te molemmat tulette nä-
"Te täällä mademoiselle! — Te kemään mitä olette tehneet Ja teille
taalla! Se tietaa etta te ei suin- herra iuutnantti annan paheksumia
kaan ettehän sanokaa rakas lauseen epähionon jospa halvankin
TToVpunut iTen SuoneedonUpainen pui —
niin
Ui-fl aHä ta aita r1o vaI ~ _ __
THnt täällä Marfa!" kuiskasi hän — Ä„ — rsi hän S" oaä s£" ™
Hän kääntyi poispäin ilmaisten
halveksumista Tarttui vaikeroivaan
Marfaan joka istui kyyryssä kuin
iääkätty eläin
"Menkäämme Marfa"
Luutnantti nosti kynttilän ja astui
neitoa kohti
"Muuten minä varoitan teitä rakas
morisameni että"
"Morsiamenne! ? Ei ikinä! Ei koskaan!"
'Se neito joka laskeutuu miehen
nllnnn Iniihilomalla Meidän opettaja ls """" "Marfa mitä tarkoitat?"
on mennvt kotiin Minun isä on mun lävitse vaan Ka se pysyi - Niin tänne jos tulee jokU]
kotona' nyt Minä sain paljon lahji- ™ °l ™ n T M Mas tietää se hirveää---
1a Jouluksi Joulupukki oli hyvä ™a Laahattavin rinnoin kulki Mag- MItä mikä on tamä Korpe-
minuUe da häntä kohti- V"han "alSf" f? la" oikeastaan Marfa? Jotain pahaa
Uusi vuosi on taas saapunut Me Peräinen kaytos luutnant in liehakoi &ftil m(nä _ _
kuulemme aina joka uudenvuoden va kaytos Wladimi MytKy „Tamä tämä ah Kuul
aattona kun pyssyillä ammutaan olento ja sitten Isa kolKKo Koti k t Tama on haureuden pesä vaan
Team oli iltamat viime joulu- Ja tämä onneton nainer L tassa loivat
kuun 24 päivän iltana Siellä oli silmänräpäyksessä sarjan rumia ja M da ka]penii jotain tanaista nän
koko paljon väkeä Olipa siellä kauniita kuvia Han katu katui kat- aavjsU namaragti
„„i„„inn„ a m™H„ lfiiiisl kerasti omaa hullua ajattelematto- Torknitntkn Marfa että minä nvt
juuiupuiviiiniu j j — miinttimn 1a va rrvmn 1 1 nm mi t taan Nuo rinnalle on ymmarryKseni munaan
Minä tykkään oikein hyvin tasta JUkTrtCt X tutut joUdUn lleidan uhrlkseen ? naimishankkeissa "
lehdestä kun sima on niin paljon ryppyiset posKet onvai n „m pe]käg En ugko hMin njin korv&RS% Mn e vd
kertomuksia ja runoja Marfan Doskiiia Marfa- julmaa rikosta tekevän eihän toki nut ei tahtonut kuulla tuollaista Ju-
Olin aivan unhottaa etta s el a uu Jnivnvtkin kai- e voine niin sälimättömiä olla O- malani mikä pani minut käyttäyty-
iltamissa oli meiltä lapsi ta leikkejä "k ™UdSn o julma tohtalo ht "sik° heillä sääliä ketään kohtaan? maan tuolla tavalla! Minä en voi
ja runoja Minultakin oli yksi runo ken ka Eipä suinkaall! „e ovat kalkkina katSoa Marfaan enään Hän olisi niin
lEämtaV "tov ruuS Tyynel " mielellään itkellyt mutta yIpeys
piirtäminen Toveruudella nä tyttönä lumivalkean peiton alla aissieluja joskus ruunankin voitti"
HELLEN M M1KKULA "ntaaaaoan h h vatoiisä ia Mutta mina tarkoitin muuta He ei- "Niin on paras olla varovainen
rukoili jumalaa siunaamaan Marfaa vat vo1 tehda samaa silla kenraa- sanoin muuten voipi joutua ristik-
Rypyt hieman oikenivat kun rukous lin tyttären häviäminen herättäisi kojen taa — ei ne armahda nuoria
ehti loppuun jonka Marfa oli hänelle maailmalla myrskyä ja syylliset haet- eikä kauniita" sanoi luutnantti
opettanut ja hän lausui lisäkkeen täisiin ylös vaikka maan alta mutta purevasti
jonka itse oli keksinyt että jumala Ile ovat viisaita he onkivat vaan Mutta minä en ole vaiti Minä
olisi niin armollinen ja kasvattaisi rahvaan tyttäriä joita vanhemmat iimaisen kaiken!"
Martalle hyvin hienon kiharatukan surevat kotinurkissa vuodattain kyy- Marfa kuiakasi: "Hiljaa!"
että hän näyttäisi kauniilta Kasvo- neliään Oikeuslaitos ei puutu asiaan Ryhdikkäänä kuin rintamaan joli-
jen rumat piirteet ja kyttyrä ei hän- kun ei ole kolikoita Siis aivan rad- dettaissa astui luutnantti ja ojensi
tä ensinkään huolestuttanut ne niin nassa ne saavat harjoittaa ammat- paperin Magdalle Tämä epäröi vaan
hyvin sopivat Martalle hänen mie- tiaan ja tuo luutnantti on roistoista kuitenkin avasi Marfa kiljahti ja
lestään että hänellä ei ollut mitään roistoin" laiha nainen nauroi voiton riemua
marisemista siinä suhteessa Päin- "Magda peitti kasvonsa Joku niin Magda tuijotti paperi'n voimatta
vastoin oli hän aivan onnellinen sii- terävästi viilsi hänen sydämessään ymmärtää näkemiänsä sanoja vaan
tä ettei hänen tarvinnut katsoa ylös Marfa otti Magdaa kädestä ja vei loppusanat olivat tutut — siellä oli
puhutellessaan Marfaa ja kun tämä hänet laudalla peitetyn akkunan luo — — : — -—
hänelle kertoi satuja kutoen vaa- "Tällainen laitos 'niin lähellä ko- (Ja(koa 7:11a sivula)
SAARIEN SATU
OH kaksi niin kaunista saarta
Siellä merellä kaukana
Missä ei näy mannermaata
Vain aava ulappa
Kaksi vanhaa kalamiestä
Niitä saaria vartioi —
He kuohuihin tyyninä katsoi
Vaikka myrskyt ne mellakoi
Ja kaksi niin kaunista lasta
Oli sulona saarien
He kuohujen keskellä kasvoi
Kera kalavaarien