HIBBING MINN
Toverittaren numerossa 47 Lasten
osastossa näin erään tytön kirjoi
tuksen jossa hän kertoi vaalitouhuis
taan Niin minäkin ajattelin kirjoit
taa vähän
Vaalipäivänä antoi opettaja meille
pienet palat paperia ja käski siihen
kirjoittaa sen miehen nimen jonka
halusimme presidentiksi Taululle oli
kirjoitettu nimet: Wilson ja Hughes
Kysyin opettajalta että eikö ole mui
ta ehdokkaita Opettaja vastasi etta
saimme äänestää vain noita kahta
joiden nimet olivat taululla Tulokset
olivat Wilson 21 Hughes 6
Sitten sanoi opettaja että itseku
kin sai sanoa mitä ajatteli president
tien suhteen Eräs tyttö sanoi että
Hughes puolustaa naisten äänioikeut
ta ja se ei ole oikein Opettaja ky
syi että sanooko kukaan sitä vas
taan Minä sanoin "naisilla tulisi olla
äänioikeus kuten miehilläkin sillä
naiset ovat kaikissa suhteissa yhden
vertaisia miesten kanssa"
"Naisten täytyy olla kotona hoi
taa lapsia pestä astioita ja pitää
huoli kodista" sanoi entinen vastus
tajani "Eikä heillä ole aikaa mihin
kään poliittiseen toimeen"
Minä sanoin "Kuten sanoi naisten
täytyy kasvattaa lapsia ja myöskin
kasvattaa lapsistaan kunnon kansa
laisia Ja sen vuoksi tulee naisilla
olla äänioikeus että he voivat tehdä
hyviä lakeja jotka suojelevat noita
nuoria ihmistaimia joista kerran on
tuleva miehiä ja naisia tähän maa
ilmaan taistelemaan parempien aiko
jen ja oikeuksien puolesta" Opet
taja sanoi se on oikein sinä olet
oikeassa
Seuraavalla välitunnilla sanoivat
kaikki minun vastustajani sinä olet
suffragetti Minä sanoin anna olla
Sitten sanoivat he että suffragetteja
on pantu vankilaan ja että se on
häpeä niille naisille joiden on täy
tynyt mennä vankilaan Minä vasta
sin että ne naissufragetit jotka on
pantu vankilaan ovat oikeita mart
tyyrejä sillä he ovat ennen men
neet vankilaan kuin luopuneet aat
teestaan joka on oikeaa ja hyvää
Olisi tätä pitemmältäkin vaan tu
leehan tästä jo nytkin liika pitkä
Olisi hauska nähdä kirjoituksia tois
tenkin lasten vaalitouhuista
NELLIE KINNUNEN
VVOODLAND WASH
Haloo Selma-täti! Tämä on ensl
mäinen kerta kun minä kirjotan
tähän Toverittareen Olkaa hyvä ja
julkaiskaa tämä minun ensimäinen
kirjeeni lasten osastossa Sitten kir
jotan toistekin
Minä olen kymmenen vuoden van
ha En voi vielä oikein hyvin kir
jottaa suomenkieltä Käyn englannin
kielistä koulua Olen ensimäisessä
luokassa Meidän opettajan nimi on
Miss Mann
Meidän koulussa on nyt yksitoista
oppilasta Meiltä käy koulussa kuusi
lasta ja toisia oppilaita on viisi Yk
si poika on seitsemännessä luokassa
ja hän on kaikista vanhin oppilas
koko koulussa
Meidän koululle laitetaan juhla
jouluksi ja sinne laitetaan joulukuu
sikin Meidän isä on mennyt Butteen
siitä on jo kaksi viikkoa aikaa
— ALTEVIINI KOSKI
KELLOGG IDAHO
Hvvä Selma-täti: — Jos minäkin en
sikertalaisena piirrän muutaman ri
vin ja tervehdän kaikkia Toveritta
ren lukijoita niin nuoria kuin van
hojakin kuin täältäpäin ei näe kos
kaan lasten osastossa minkäänlaista
kirjotusta Minäkin olen heikko suo
menkielessä En ole saanut minkään
laista suomenkielistä koulua ei edes
sunnuntaikouluakaan paitsi mitä vä
häsen olen koettanut kotona opetel
la Minä olen vasta yhdentoista vuo-
den vanha vaan olen silti jo ennät
tänyt muuttaa viiteen eri paikkaan
Olen ollut joka vuosi eri koulussa
Ei tunnu oikein mukavalta kun juu
ri pääsee lasten kanssa tutuksi niin
sitte taas pitää muuttaa toiselle paik
kakunnalle niin on taas outo koulu
ja oudot oppilaat vaan kyllä kai
sitä pian tutuksi pääsee ja minä'
luulen että niitä on monta muuta
samanlaista joitten täytyy samoin
muuttaa kuin minunkin
Meitä on kuusi henkeä perheessä
neljä lasta ja minä olen vanhin ' Mi
nulla on kaksi siskoa ja yksi veli
No pianhan se on taas joulukin
vaan eipä siitä niin suuria toivoja
kaan ole vaan tuo se kuitenkin las
ten joululehden ja siinä sitä taas on
vähän oppimista Minä tykkään lu
kea suomalaista kirjallisuutta ja var
sinkin lasten lehtiä Minulla on "Lu
kukirja Lapsille" ja minä tykkään sii
tä Siinä on hauskoja kertomuksia
Toivoisin kaikkien suomalaisten las
ten lukevan sitä ja "Sorretun Poluil
ta" on toinen kirja josta minä pi
dän paljon Minä olen lukenut sen
moneen kertaan Toivon vielä saa
vani lisää lasten kirjallisuutta
Meidän koulussa ei" ole yhtään suo
malaista lasta muuta kuin minun
siskoni joka on vasta kuuden vuo
den vanha Täällä on toinen koulu
jossa on suomalaisiakin lapsia vaan
se on eri osassa kaupunkia
Viime vuonna minä olin ainoa suo
malainen koulussa Me asuimme
Interstate Mlnella seitsemän mailia
Dallasta ylös Siellä oli koulussa
kolmekymmentäviisi lasta Se oli lu
minen paikka Siellä oli lunta aina
kin kaksitoista jalkaa
Sitte me muutimme 3 päivä heinä
kuuta tänne Kelloggiin
Taidan lopettaa tällä kertaa tämän
kirjotuksen mutta jos Selma-täti pai
naa lehteen kirjotan toistenkin
—THEODORE KORSMAN
Elämän kirjoitus
Kirj L K K
(Jatkoa edellseen numeroon)
"Hän ja hänen veljensä ovat kaksi
pikkuista poikaa jotka kerran löysin
nälkäisenä maantieltä ja otin hal
tuuni" "Elättääkö neiti Morton teitä yksi
nään?" "Kyllä"
"Minun täytyy sanoa teille vaikka
en näekään sitä miellyttäväksi teh
täväksi että jos ette maksa kuukau
den vuokraa täytyy teidän kohta
jättää torppanne — kymmenen päi
vän kuluttua"
Peggy katsoi lakimiestä ihmetel
len "
"Kuinka niin?" hän sanoi
"Tämä torppa on ol!ut kauan il
man omistajaa mutta viimein on eräs
herra huomannut että se on hänen
maallaan"
"Minä en usko sitä!" huusi Peggy
kuikuisena
"Tässä on paperit jotka todistavat
sen" sanoi Bowlin ottaen ulos pa
pereita taskustaan
Peggy aikoi katsella niitä mutta
tätinsä sanoi itkien: "Älä viitsi kat
soa niitä Peggy: on totta että olem
me asuneet tällä maalla laittomasti
pitkät ajat Hyvä on herra Bow
lings jos saamme tarpeeksi rahaa
niin maksamme vuokran kymmenen
päivän perästä
"Hyvä on"
Kun herra Bowlings oli jättänyt
heidät Peggy kääntyi tätiinsä ' sa
noen: "Älä välitä kymmenen päivän
kuluessa saan vielä kaksi kertaa
palkkani ja siitä saamme hyyrymme
joka ei kuitenkaan tule olemaan e
nemmän kuin kahdeksan dollaria"
"Mutta se tappaa meidät jos se
kestää" valitti täti
"Se olisikin parempi että kaikki
kuolisimme" sanoi Peggy
Ja seuraavana aamuna Bowling rä
hisi hänelle paljon käytetystä paine
nauhasta Peggyn vastatessa hänen
rähinäänsä kiukkuisesti ja sai kuulla
että:
"Tuossa on palkkasi niistä päivistä
jotka olet työskennettlyt tällä vii
kolla ja en enää tarvitse apuasi"
Musertunein mielin lähti Peggy ko
tiinsa ensin kysyttyään lakimieheltä
kuinka paljon hyyryä hänen täytyisi
maksaa Seitsemän dollaria kuukau
dessa! Se olisi ollut halpa hinta jos
hän olisi ollut työssä mutta nyt —
oi mitä hän tekisi?
"Apua emme pyydä keneltäkään"
sanoi täti kun Peggy kertoi asiat
hänelle
"Turha ylpeys ei kannata" vastasi
tyttö
"Turhuuden muurit pois tieltä
kun totuuden puolesta taistelemme"
Olivatko nuo sanat sellaisia että
niitä kannatti seurata? Peggy teki
niin Hän kävi ensin jokaisessa pai
kassa kaupungissa jossa oli työn
toivoa mutta ne olivat kaikki täy
tettyjä Keneltä voisi edes pyytää
rahäa lainaksi? Magigen isä oli juuri
kadottanut summan jonkun pankin
keikauksessa ja Rokehy'n väet oli
vat menneet monien muitten kanssa
kuulemaan luentoja Siis Peggyn täy
tyi varttoa Joka päivä hän kävi
Oubassa hakemassa työtä ja lopun
ajasta hän käytti työskennellessään
puutarhassa puhdistaessaan huonei
ta ja noukkiessaan marjoja
Kymmenes päivä tuli ja Rokebyt
palasivat kotiin Peggy meni no
peasti heidän luoksensa ja pyysi lai
naksi sen määrän rahaa jonka he
tulisivat tarvitsemaan
Rouva Rokeby sanoi välinpitämät
tömästi: "Peggy sitä en voi tehdä Jos se
olisi itseäsi varten niin antaisin
sen mielelläni mutta tätisi on niin
laiska ihminen että en voi häntä
jivustaa"
Päivä oli tuulinen ja kylmä ja
Peggy ajatteli että se sopi hyvin
yhteen hänen mielialansa kanssa
Kotona istuivat pikku pojat nur
kassa väristen Peggy istahti "lattial
le heidän viereensä ja itki niin kauan
että koko maailma näytti tummalta
Pojat koettivat lohduttaa häntä mut
ta hän vaan itki Viimein tulivat
huoneeseen täti Bovlings ja heidän
entinen vuokraajansa nyt isäntänsä
Peggy katsahti ylös ja huusi:
"Oi älkää ajako meitä pois Jäältä
minä olen tehnyt parhaani mutta en
voi saada työtä enkä rahaa"
Nähdessään kauniin herttaisen
Peggy'n Hannes Singwill'in päähän
tuli itsekäs ajatus Hän näki kuinka
helppo hänen oli saada Teggy hänen
ikuiseksi orjakseen
Nyt hän kääntyi lakimiehen puo
leen sanoen:
"Sinä voit mennä Bowlings minä
juttelen itse näille ihmisille"
Bowlings meni ja pikku pojat lä
hetettiin ulos huoneesta mutta Peggy
vieläkin itki Tätinsä ja herra Slng
willo keskustelivat vähän aikaa Sit
te Peggy tunsi tätinsä kädet kau
lallaan "Peggy rakas se on helppoa Sinä
menet naimisiin herra Singvillin
kanssa Hän on aina tahtonut "sinua"
Peggy kauhistui niin että sydä
mensä melkein meni pois paikaltaan
Mutta se oli ainoa tie jonka kautta
hän voi pelastua nälkäkuolemasta
"Se on saamntekevää minulle" hän
kuiskasi
Mutta sillä aikaa kun tätinsä neu
loi hänen hiiäpukuaan käski häihin
vieraita ja koristi huoneita Peggy
muisti "Elämän kirjoituksensa"
Kuinka hän nauraisi kun hän saisi
tarpeeksi rahaa vaikka ostaaksensa
koko maatilkun jolla he asuivat Ei
häntä ostettaisi muutamasta dolla
rista! Hän oli jo puettu hääpukuunsa
kun Hannes Singwill tuli hänelle sa
nomaan että pappi ja vieraat olivftt
jo saapuvilla
"Pyydä heidän varttomaan kirjeen
kantajaa Hän tulee jo kohta" pyysi
Peggy hermostuneesti
Viimein kuului hevosen kavion kap
se maantieltä Harsoilleen päivineen
Peggy juoksi ulos Hannes mukanaan
Hymyillen posteljooni antoi hänelle
kirjeen ja paketin Morsian lähes
pyörtyi Kirjoituksensa oli tullut ta
kaisin! Hän katsoi kirjeeseen ja siinä
hän näki että kirja oli hyvin kir
joitettu mutta ajatukset olivat sopi
mattomia ja vapaamielisiä Ivan hy
my huulillaan Peggy tarttui Hannek
sen käsivarteen ja kohta sisälle tul
tuaan heitti "Elämän kirjoituksen"
nurkkaan Ihan kuin unissaan ja
murtuneena hän näki itsensä vihit
tävän miehelle jonka haamuakin hän
vihasi Mutta kun vieraat menivät
maistamaan viiniä ja leivoksia hän
hiipi kirjoituksensa luokse ja sitte
kyökkiin Siellä polttavan hellan vie
ressä hän repi sen palasiksi ja näki
miten se haihtui liekkeihin
Yksi pieni palanen lensi lattialle
ja siinä olivat sanat: "Jotakin on
väärin"
oooooooaoooo
O Huoml
O New York'in Suom Nalstan
O OSUUSKOTI O
O Ja palkanvHlityitoimhto:
241 Lenox ave 122 it
Telef 813 Morning side O
aoooooaooooooo
Cloquetln s s osaston ompelu
seuran kokous pidetään joka toinen
viikko torstaina jälkeen puolenpäi
vän osaston talolla C s s ompelu
seura 815 Ave F Cloquet Minn
ASTORIAN S S O OMPELUSEU
RAN KOKOUKSET pidetään osaston
talolla joka torstai-ilta kello 8 Oso
te: 262 Taylor Ave
VVAUKEGANIN ILL S S O VI
RALLISET KOKOUKSET pidetään
joka kuukauden ensimäisenä ja kol
mantena sunnuntaina alkaen kello
2 ip — Osaston ompeluseuran kokouk
set ovat joka kuukauden toisena tors
taina alkaen kello 2 ip Kahvia ko
kouksen loputtua
lYÖCKETTIN S S O OMPELU
SEURAN KOKOUKSIA pidetään joka
torstai-ilta kello 7 Saapukaa kaikin