Painos on nyt 0888
I
Amerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of the Finnish Working Womcn In America
No 46
1 TIISTAINA MARRASK 14— TUESDAY NOVEMBER 14
1916 — Kuudes vuosik
Vaalien iälkeen—TTijftalln innolla 'valisfjistvnlinri
Nelivuotiset kansallisvaalit o
vat ohi Meille työläisille on ai
van - yhden tekevää se kumpi
valtapuolue pääsi voitolle 'Siitä
meillä siis ei ole keskustelemista
Vielä ci voi tarkalleen sanoa
miten paljon meidän puolueem
me sosialistipuolue sai ääniä vii
me vaaleissa Mutta- sen kuiten
kin tiedämme että joskaan ei
vät kaikki toiveemme voitoista
näissä vaaleissa mahdollisesti to
teutuneetkaan uin kuitenkin on
menty eteenpäin Ja nyt voim
me olla vannat siitä että kaikki
presidentin vaaleissa sosialisti
puolueelle annetut äänet ovat
sellaisten työläisten ääniä joi
hin voimme luottaa joka tapauk
sessa sillä ne olivat tietoisten
työläisten ääniä Kaikki "myö
tätuntoisten" äänet menivät Wil
sonille Siis meidän presidentin
ehdokkaillemme annettu ääni
määrä on puhtaasti sosialistinen
Olemme voittaneet paljon vii
me vaaleissa monessakin suhtees
sa1 Yksi voitto on se että vas
tustajiemme taholta on jo oltu
pakoitetut tunnustamaan sosia
listipuolue ratkaisevaksi tekijäk
si tämän maan vaaleissa Toi
nen voitto on se 'että porvarilli
set uutistoimistot ja sanomaleh
det olivat pakoitetut antamaan
tilaa presidentin ehdokkaamme
vaalipuheille palstoillaan ja jul
kaisemaan raportteja hänen ko
kouksistaan ja siten miljoonat
ihmiset saivat lukea jotain sosia
lismista jotka tuskin koskaan
ennen ovat siitä lukeneet
Tämän vuotinen vaalitaiste
lummekin oli hyvin järjestetty
Lentolehtisiä levitettiin kautta
maan On tehty kylvö joka tuot
taa hyvän sadon tulevaisuudessa
Nyt on meidän tehtävämme
huolellisesti hoitaa tätä kylvöä
että se pääsee kasvamaan Nyt
on meidän heti alettava toimi
maan vuoden 1920 vaaleja var
ten ja kaikkia pienempiä vaaleja
varten sillä välillä
Meillä ei ole koskaan syytä
väsyä 'Ei ole koskan syytä an
tautua epätoivoon sen johdosta
jos ei asiat aina näytä' menevän
eteenpäin niin nopeaan kuin nii
den toivoisimme edistyvän Suu
ret muutokset eivät voi käden
käänteessä tapahtua Niiden ta
pahtumiseen usein tarvitaan mo
nen ihmispolven ikä
'Me tiedämme että toimintam
me on sopusoinnussa yhteiskun
nallisen kehityksen kanssa Mei
dän voittomme siis on varma
Nykyään juuri on yhteiskunnal
linen kehitys kulkemassa toivo
jemme suuntaan tavallista nopeammin
Meistä työläisistä riippuu mi
ten pian toiveemme lopullisesti
toteutuu Meistä riippuu jak
sammeko kulkea yhtätasoa yh
teiskunnallisen kehityksen kans
sa eteenpäin niin että voimme
sen järjestää omaksi hyödyksem
me sen sijan että annamme
taantumuksellisten voimien kään
tää yhä korkeamman yhteiskun
nallisen kehityksen yhä raskaam
maksi ikeeksi meille työläisille
Innolla ja tarmolla siis käy
käämme valistustyöhön järjes
tämistyöhön poliittisesti amma
tillisesti osuustoimiunallisesti
Käykäämme kasvattamaan
lapsiamme että he kasvettuaan
ovat kykenevät joko ottamaan
yhteiskunnan johto-ohjakset hal
tuunsa tai sitten jos niistä on
vielä taisteltava taistelemaan yh
dessä tietoisesti kyvykkäästi
tchoisasti_ niin että heidän voit
tonsa olisi jo varma
Meidän on varustauduttava
kaikkien mahdollisuuksien va
ralle Me tiedämme että tä
män man hallitseva luokka va
rustelee sotaa lähettääksensä
työväenluokan pojat sotaan tap
pelemaan heidän eduksensa Me
voimme sen torjua jos otamme
heiltä hallinnon ohjakset pois
Jos kasvatamme tietoisten työ
läisten rivit niin taajoiksi ja laa
joiksi että se kykenee kukista
maan kapitalistein poliittisen ja
taloudellisen mahdin
Tämän vuotinen vaali on osot
tanut että meidän voimamme ja
voittomme on ehdottomasti riip
puvainen työväen järjestymises
tä sillä yksinomaan äänten ka
lasteleminen ei vie meitä paljoa
kaan eteenpäin ja tulokset ovat
aina epävarmat
Uutteraan toimintaan siis!
Sillä meidän päivä oh tulossa-Varustautukaamme!
Meidän päivä on tulossa
"7
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Miksi hän itki? Itkikö hän si
tä että valtakunnassa on köy
hyyttä ja kurjuutta Ei suin
kaan kun hän ei ollut sitä en
nen itkenyt vaikka Englannissa
on aina kolmetoista miljoonaa
ihmistä nälkä kuoleman partaal
la Itkikö hän sitä että Eng
lannissa työläisten keskim palk
ka on vaan kuusi dullana vii
kossa? Ei hän sitä itkenyt
Vaan hän itki sitä että halli
tuksella ei ollut kylliksi sotavoi
maa kukistamaan miljoonan hii
lenkaivajan lakkoa Ei ollut yh
tä sotilasta yhtä kaivosmiestä
vastaan— ja siksi hän itki
Hiiliä oli varastossa ainoastaan
yhdeksi viikoksi " Jos lakko oli
si kestänyt pitemmän aikaa kuin
viikon olisi kaikki liikenne ja
teollisuus Englannissa pysähty
nyt ja mikä on vielä surkeam
paa olisi Englannin mahtava
laivasto tullut voimattomaksi
hiilten puutteessa Taaskin oli
kapitalistinen hallitusmahti ku
kistumaisillaan 1 fiilenkai vajain
vaatima lakisäädös kiiruhdettiin
päätökseen parlamentissa yhdes
sä päivässä ilman keskusteluja ja
seuraavana päivänä kuningas sen
mitä kiireimmin allekirjotti yh
dellä kynällä Hän ei tarvinnut
neljää kynää siä allekirjottaes
saan Vaara tili vältetty llii
lenkaivajat menivät takaisin työ
hönsä Tämän lakon seurauksena oli
se että Englannin hallitus hank
ki öljykaivoksia omiin nimiinsä
että voisi laivastoaan käyttää o
lematta riippuvainen hiilenkaiva
jien järjestöistä
Kolme kuukautta myöhemmin
lakkoutuivat Valesin kaivosmie
het uudelleen 200000 miestä
siksi että lakimääräystä ei pan
tukaan täydelleen käytäntöön
Tämä on selvänä osoituksena sii
tä että vaikkakin työläiset ovat
kuinka voimallisesti järjestyneet
taloude 1 1 isiin jä r j e s t ö i h i n s ä niin
täytyy heidän olla ylitä voimal
lisia poliittisesti ja vallata Jialli
tusiiiahti haltuunsa ennenkuin
he voivat säilyttää taloudellisella
xMiiiMici wu meiui viillot
Vuonna 19U lakkoutuivat Eng
lannin merimiehet mutta heidän
lakkonsa kukistettiin sen kautta
että tavarat kulelettiiii rautateit
se kun rautatieläiset eivät olleet
lakossa
Kolmena vuotena peräkkäin
olivat h'uglaunin voimakkaimmat
ja taloudellisesti painavimmat
järjestöt lakkuii tiineet ja tärisyt
täneet valtakunnan perustuksia
Se pani työläiset ajattelemaan
Ile kun lukivat sanomalehdistä
valtakuntien k ilmiliilosui kyse
livät he tdisiltaan että mikä se
tämä kolmiliilto oikeastaan öu
Siilien joku joka tiesi vastasi
että se on kolmen valtakunnan
diitto valtansa tukemiseksi Sil
loin sanoivat työmiehet että
'meillä työläisillä "täällä Englan
nissa ou sellainen koliuiJiitto ei
kö sopisi liittyä yhteen valta
asemaiiiine tukemiseksi "
Ja ryhdy II iin loimeen työväen
kolmiliiton perustamiseksi Maa
liskuulla 1914 kokoontuivat Eng
lannin työväenjärjestöjen edus
tajat ja kolmiliitlo oli valmis ja
pääteltiin myös että marraskuus-
sa samana vuonna tehdään yhtei
nen lakko Samana vuonna teh
tiin myöskin ahkeraa järjestä
niistyöiä niin että sata tuhatta
luilla jäseniä liilelliin järjesty
neiden riveihin
"Jämä oli asema Englannissa
tTaUoa toisella sivulla)
Kansankirjastot
ja työväenluokka
Kirj Mrs Vie
(Jatk edelliseen num)
Koululapset ovat viime vuosi
na jossakin määrin hyväksensä
käyttäneet kirjastoja LMulta niin
pian kun he jättävät koulunkäyn
nin ja alkavat työhöni lakkaa
vat he joukkona käyttämästä
kirjastoja paitsi mahdollisesti
romaanikirjallisuuden lukemises
sa jota nuo laitokset runsaassa
määrässä tarjoavat
Kansakouluja usein moititaan
siitä että ne eivät opeta lapsia
rakastamaan ja käyttämään kir
jallisuutta Onko se moite pai
kallaan tai ei siitä nyt ei ole
kysymys
tor T lierger
Toasia on se että 90 prosent
tia kaikista koulukipsistä silloin
kun he jättävät koulun ovat
vielä niin nuoria ja kehittymät
tömiä että sen aikaa mitä he
ovat koulussa olleet on kulunut
siinä että heidät cm ehditty o
peltaa edes lukemaan
'Käytännöllisessä elämässä tu
levat nämä nuorukaiset taas huo
maamaan että heidän kouluutuk
sensa on kovin -puutteellinen ja
että jos he tahtovat päästä maa
ilmassa eteenpäin täytyy heidän
alkaa oppimaan uudelleen
'Yhteiskunta on havainnut jat
kuvan koulunkäynnin tarpeen ja