Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Nov. 14, 1916)
Painos on nyt 0888 I Amerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja Organ of the Finnish Working Womcn In America No 46 1 TIISTAINA MARRASK 14— TUESDAY NOVEMBER 14 1916 — Kuudes vuosik Vaalien iälkeen—TTijftalln innolla 'valisfjistvnlinri Nelivuotiset kansallisvaalit o vat ohi Meille työläisille on ai van - yhden tekevää se kumpi valtapuolue pääsi voitolle 'Siitä meillä siis ei ole keskustelemista Vielä ci voi tarkalleen sanoa miten paljon meidän puolueem me sosialistipuolue sai ääniä vii me vaaleissa Mutta- sen kuiten kin tiedämme että joskaan ei vät kaikki toiveemme voitoista näissä vaaleissa mahdollisesti to teutuneetkaan uin kuitenkin on menty eteenpäin Ja nyt voim me olla vannat siitä että kaikki presidentin vaaleissa sosialisti puolueelle annetut äänet ovat sellaisten työläisten ääniä joi hin voimme luottaa joka tapauk sessa sillä ne olivat tietoisten työläisten ääniä Kaikki "myö tätuntoisten" äänet menivät Wil sonille Siis meidän presidentin ehdokkaillemme annettu ääni määrä on puhtaasti sosialistinen Olemme voittaneet paljon vii me vaaleissa monessakin suhtees sa1 Yksi voitto on se että vas tustajiemme taholta on jo oltu pakoitetut tunnustamaan sosia listipuolue ratkaisevaksi tekijäk si tämän maan vaaleissa Toi nen voitto on se 'että porvarilli set uutistoimistot ja sanomaleh det olivat pakoitetut antamaan tilaa presidentin ehdokkaamme vaalipuheille palstoillaan ja jul kaisemaan raportteja hänen ko kouksistaan ja siten miljoonat ihmiset saivat lukea jotain sosia lismista jotka tuskin koskaan ennen ovat siitä lukeneet Tämän vuotinen vaalitaiste lummekin oli hyvin järjestetty Lentolehtisiä levitettiin kautta maan On tehty kylvö joka tuot taa hyvän sadon tulevaisuudessa Nyt on meidän tehtävämme huolellisesti hoitaa tätä kylvöä että se pääsee kasvamaan Nyt on meidän heti alettava toimi maan vuoden 1920 vaaleja var ten ja kaikkia pienempiä vaaleja varten sillä välillä Meillä ei ole koskaan syytä väsyä 'Ei ole koskan syytä an tautua epätoivoon sen johdosta jos ei asiat aina näytä' menevän eteenpäin niin nopeaan kuin nii den toivoisimme edistyvän Suu ret muutokset eivät voi käden käänteessä tapahtua Niiden ta pahtumiseen usein tarvitaan mo nen ihmispolven ikä 'Me tiedämme että toimintam me on sopusoinnussa yhteiskun nallisen kehityksen kanssa Mei dän voittomme siis on varma Nykyään juuri on yhteiskunnal linen kehitys kulkemassa toivo jemme suuntaan tavallista nopeammin Meistä työläisistä riippuu mi ten pian toiveemme lopullisesti toteutuu Meistä riippuu jak sammeko kulkea yhtätasoa yh teiskunnallisen kehityksen kans sa eteenpäin niin että voimme sen järjestää omaksi hyödyksem me sen sijan että annamme taantumuksellisten voimien kään tää yhä korkeamman yhteiskun nallisen kehityksen yhä raskaam maksi ikeeksi meille työläisille Innolla ja tarmolla siis käy käämme valistustyöhön järjes tämistyöhön poliittisesti amma tillisesti osuustoimiunallisesti Käykäämme kasvattamaan lapsiamme että he kasvettuaan ovat kykenevät joko ottamaan yhteiskunnan johto-ohjakset hal tuunsa tai sitten jos niistä on vielä taisteltava taistelemaan yh dessä tietoisesti kyvykkäästi tchoisasti_ niin että heidän voit tonsa olisi jo varma Meidän on varustauduttava kaikkien mahdollisuuksien va ralle Me tiedämme että tä män man hallitseva luokka va rustelee sotaa lähettääksensä työväenluokan pojat sotaan tap pelemaan heidän eduksensa Me voimme sen torjua jos otamme heiltä hallinnon ohjakset pois Jos kasvatamme tietoisten työ läisten rivit niin taajoiksi ja laa joiksi että se kykenee kukista maan kapitalistein poliittisen ja taloudellisen mahdin Tämän vuotinen vaali on osot tanut että meidän voimamme ja voittomme on ehdottomasti riip puvainen työväen järjestymises tä sillä yksinomaan äänten ka lasteleminen ei vie meitä paljoa kaan eteenpäin ja tulokset ovat aina epävarmat Uutteraan toimintaan siis! Sillä meidän päivä oh tulossa-Varustautukaamme! Meidän päivä on tulossa "7 (Jatkoa edelliseen numeroon) Miksi hän itki? Itkikö hän si tä että valtakunnassa on köy hyyttä ja kurjuutta Ei suin kaan kun hän ei ollut sitä en nen itkenyt vaikka Englannissa on aina kolmetoista miljoonaa ihmistä nälkä kuoleman partaal la Itkikö hän sitä että Eng lannissa työläisten keskim palk ka on vaan kuusi dullana vii kossa? Ei hän sitä itkenyt Vaan hän itki sitä että halli tuksella ei ollut kylliksi sotavoi maa kukistamaan miljoonan hii lenkaivajan lakkoa Ei ollut yh tä sotilasta yhtä kaivosmiestä vastaan— ja siksi hän itki Hiiliä oli varastossa ainoastaan yhdeksi viikoksi " Jos lakko oli si kestänyt pitemmän aikaa kuin viikon olisi kaikki liikenne ja teollisuus Englannissa pysähty nyt ja mikä on vielä surkeam paa olisi Englannin mahtava laivasto tullut voimattomaksi hiilten puutteessa Taaskin oli kapitalistinen hallitusmahti ku kistumaisillaan 1 fiilenkai vajain vaatima lakisäädös kiiruhdettiin päätökseen parlamentissa yhdes sä päivässä ilman keskusteluja ja seuraavana päivänä kuningas sen mitä kiireimmin allekirjotti yh dellä kynällä Hän ei tarvinnut neljää kynää siä allekirjottaes saan Vaara tili vältetty llii lenkaivajat menivät takaisin työ hönsä Tämän lakon seurauksena oli se että Englannin hallitus hank ki öljykaivoksia omiin nimiinsä että voisi laivastoaan käyttää o lematta riippuvainen hiilenkaiva jien järjestöistä Kolme kuukautta myöhemmin lakkoutuivat Valesin kaivosmie het uudelleen 200000 miestä siksi että lakimääräystä ei pan tukaan täydelleen käytäntöön Tämä on selvänä osoituksena sii tä että vaikkakin työläiset ovat kuinka voimallisesti järjestyneet taloude 1 1 isiin jä r j e s t ö i h i n s ä niin täytyy heidän olla ylitä voimal lisia poliittisesti ja vallata Jialli tusiiiahti haltuunsa ennenkuin he voivat säilyttää taloudellisella xMiiiMici wu meiui viillot Vuonna 19U lakkoutuivat Eng lannin merimiehet mutta heidän lakkonsa kukistettiin sen kautta että tavarat kulelettiiii rautateit se kun rautatieläiset eivät olleet lakossa Kolmena vuotena peräkkäin olivat h'uglaunin voimakkaimmat ja taloudellisesti painavimmat järjestöt lakkuii tiineet ja tärisyt täneet valtakunnan perustuksia Se pani työläiset ajattelemaan Ile kun lukivat sanomalehdistä valtakuntien k ilmiliilosui kyse livät he tdisiltaan että mikä se tämä kolmiliilto oikeastaan öu Siilien joku joka tiesi vastasi että se on kolmen valtakunnan diitto valtansa tukemiseksi Sil loin sanoivat työmiehet että 'meillä työläisillä "täällä Englan nissa ou sellainen koliuiJiitto ei kö sopisi liittyä yhteen valta asemaiiiine tukemiseksi " Ja ryhdy II iin loimeen työväen kolmiliiton perustamiseksi Maa liskuulla 1914 kokoontuivat Eng lannin työväenjärjestöjen edus tajat ja kolmiliitlo oli valmis ja pääteltiin myös että marraskuus- sa samana vuonna tehdään yhtei nen lakko Samana vuonna teh tiin myöskin ahkeraa järjestä niistyöiä niin että sata tuhatta luilla jäseniä liilelliin järjesty neiden riveihin "Jämä oli asema Englannissa tTaUoa toisella sivulla) Kansankirjastot ja työväenluokka Kirj Mrs Vie (Jatk edelliseen num) Koululapset ovat viime vuosi na jossakin määrin hyväksensä käyttäneet kirjastoja LMulta niin pian kun he jättävät koulunkäyn nin ja alkavat työhöni lakkaa vat he joukkona käyttämästä kirjastoja paitsi mahdollisesti romaanikirjallisuuden lukemises sa jota nuo laitokset runsaassa määrässä tarjoavat Kansakouluja usein moititaan siitä että ne eivät opeta lapsia rakastamaan ja käyttämään kir jallisuutta Onko se moite pai kallaan tai ei siitä nyt ei ole kysymys tor T lierger Toasia on se että 90 prosent tia kaikista koulukipsistä silloin kun he jättävät koulun ovat vielä niin nuoria ja kehittymät tömiä että sen aikaa mitä he ovat koulussa olleet on kulunut siinä että heidät cm ehditty o peltaa edes lukemaan 'Käytännöllisessä elämässä tu levat nämä nuorukaiset taas huo maamaan että heidän kouluutuk sensa on kovin -puutteellinen ja että jos he tahtovat päästä maa ilmassa eteenpäin täytyy heidän alkaa oppimaan uudelleen 'Yhteiskunta on havainnut jat kuvan koulunkäynnin tarpeen ja