Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Nov. 7, 1916)
Painos on nyt 685 o S i J VJ ( Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja Organ of the Finnish Working Women in America No 45 TIISTAINA MARRASK 7 P — TUESDAY NOV 7 1916 — Kuudes vuosik ankirjastot Kait: ja työväenluokka f Kirj Mrs V L Bargcr Ensimäiset kirjastot syntyivät kuningasten hoveissa ja pappien -temppeleissä Ensimäiset kirjas tot joista historia tietää olivat T ' ' - 11 n as ot eer raas iMiimm:in 'kirjoitetut savitiiliin Assyriassa kansanvaltaisiksi Mutta vanhat ja papyrysponsaiden lehdille traditsionit voi tavata kiteyty neenä nuhin vieläkin ken tun tee niiden historiallisen alkupe rien tarpeen ja kirjaston teke misen kansanvaltaiseksi yleiseksi kansankirjastoksi Tämä on erittäin tärkeätä sii täkin syystä että kirjastot yllä pidetään yleisillä varoilla Siis edessämme on kysymys siitä että yhdistää kirjasto työ- Sa oli le- vi pn1iink:m tm-npiciin yittää ainoastaan heiriärin oppe- Työväenluokan 'lapsilla ci ta jaan eika untaan muuta oppia valli"sesti ole aikaa käydä koulua Mutta kahdeksannentoista vuo- 18 ikävuoteensa asti Useimmat sisadan loppuajoilta lähtien ovat lapset ovat pakoitetut jättämään oulunkaynmn jo neljäntoista Heidän tarkoituksensa vuoiiaina kenlaisissa assa maassa on kai kouluissa yhteensä Egyptissä Rooman ylhäisön piireissä oli myöskin kirjastoja kirjoitettu papyryslehdille ja myöhemmin lampaannahka perkamentille Kuitenkin oli kirjasto aina joko kuninkaan tai papin Idi kuitenkin jonkun hyvin rikkaan henkilön Myöhemmällä ajalla Rooman ja Kreikan sivistyksen mukana tu livat myöskin kansankirjastot käytäntöön Nämä tavallisesti olivat jonkun rikkaan henkilön lahjottamat --$ Rooman ja Kreikan sivistyksen I kukistuttua ja kristillisen ajan tultua kohtasi kansankirjastojen kellitystä taantunuisaika Tietä mättömät munkit eivät ainoas taan hävittäneet kaikkia Rooman ja Kreikan kirjastoja muka pa rän ja kehityksen Aivan viime aikoihin asti ovat 'kansankirjastot olleet luonteel taan hyvin yksipuolisia tarkoitet tu -palvelemaan ainoastaan ylä luokkalaisia oppineita ja profes sonaalisia luokkia Nykyaikana kuitenkin valistus ta edistävät kirjastot ymmärtä vät jo käytännöllisen kirjallisuu- noin 25000000 lasta Ainoastaan viisi prosenttia kansakoululaisis ta koskaan pääsee korkeakou luun ja ainoastaan neljä pro senttia niistä jotka pääsevät kor keakouluun saavat käydä kurssin läpi ja suorittaa päästötutkin non Toisille näille miljoonille lap sille on vaan tarjona elämän ko vien kolausten yliopisto Heidän (Jatkoa toisella sivulla) eidan phivä on tulossa (Jatkoa edelliseen numeroon) 'I Toisen illan luennossa : "Sota työväenliikkeen tukahdut lailli seksi'' selosti Lehane syitä jot- kanallisina kirjoina mutta myös- ka aiheuttivat Europan sodan kin kaikki kirjat mitä he eivät Ensiksi hän selosti teollisuu- voineet lukea tai eivät voineet den kehitystä kuinka Englanti ymmärtää ja sellaiset kirjat jot- oli ensimäincn teollisuusmaa ja ka sisälsivät Rooman ja Kreikan maailman kaupan vliherra opa alkoi myöskin Saksa lähetellä' teollisuustuotteitaan ulkomaille he vihasivat munkit polttivat filosofiaa jota Eanaattiset 'Alcxsanririan kirjaston nel lä vuosisadalla ne sisälsivät yk sinomaan uskonnollista kirjalli suutta ja ainoastaan sellaista us konnollista kirjallisuutta minkä nämä tämän luokan munkit hy väksyivät Kaikki muu uskonto Aaissa tuotteissa on jokaisessa merkki: "Made in Germany"' Ai na kun sellaista tavaraa joutui englantilaisten tehtailijoiden kä siin ja tehtaissa työskentelevien työmiesten käsiin naurettiin niil lä Ei uskottu kenenkään voivan pidettiin kerettiläisyytenä ja sei- päästä edes kilpailemaan Englan- laiset kirjat hävitettiin samoin nin kaupan kanssa kuin monet muut kirjat Mutta Saksan kauppa yhä kas- Ja juuri tämän munkkien sen- voi Saksan kapitalistit olivat läh- sniirin kantta ovat niin monet in( lii --„ -!- l I " l" '"- - sen jarru pu lutiiiniiai iooniaiiiscL ji mci- ja sima parjata Jnaksalaiset otti- ]iK1jliins jaiaiset Kiassmiet teoKsct mcu- vat kaytnatoon uuden taktiikan tä hävinneet kauppatavoissaan Saksalaiset ka pitalistit lähettivät kauppa-agent-tinsa oppimaan maailman eri kie liä jotavastoin Englannin her rat aikoivat valloittaa koko maa ilman ia pakottaa kaikki kansat puhuman englanninkieltä Eihän heidän tarvinnut oppia toisten Kuitenkin tiedämme ja ymmär rämme tämän kun tidämme mi ten kiriastot ovat alkunsa saa neet ja kehittyneet miksi ne o- vat niin kovin vähän levittäneet tietoisuutta kansan keskuuteen Ne kirjastot jotka saivat al kunsa kuninkaitten palatseissa ja a pappien temppeleissä olivat luon teeltaan tulemaisillaan kansan valtaisiksi laitoksiksi yleisiksi kansankirjoiksi silloin kun mun kit savat vallan niiden yli ja tekivät niistä yksinomaan luos-tarikirjastoja nsojen kieliä Heidän kauppa-- ivat tulkki m uka - saksalaisten kauppa menestvä paremmin agenttinsa ku Iinan Siksi pian alkoi ulkomailla Mutta Englannilla m vin laivasto kaikista i mahta-valloista öisten valtojen laivastoja sai pttnnti kaksi hnglannm laivastoa vastaan Englanti kerskui aina sillä elä se oli yli valtias merillä Paljon on viime aikoina tässä maassa puhuttu Saksan milita rismista ja kuinka hirveätä se muka on unitta onkos sanalla kaan moitittu Englannin milita rismia? Onko sanallakaan vas tustettu Englannin aseellista yli vftltaa yli merien ja luonnollisesti myöskin niiden maiden joita nii niä meret ympäröivät ? Sanotaan että Englannin alus maat ovat ympäri maailmaa ja siksi Englanti tarvitsee vahvan sotalaivaston Niin todellakin se tarvitsi suuren laivaston vartioi maan ryöstösaalistaan Englanti on vanhin ja julkein rosvovalla maailmassa ja niitä I n i mm tyranni ja kaiken edistyk- suhtautuessaan alus- i Knglanti lähetti rikos- vangeista kootun armeijan alis tamaan inriialaiset orjiksensa nälkään ja viidenkymmenen vuo den ajalla haaskasi Irlaninn vä Se näännytti Irlannin väestön kiluvun yhdeksästä miljoonasta neljään ja puoleen miljoonaan Väkivallalla se kukisti rauhalliset buurit etelä-Afrikassa jne "niriaiKi oli maailman aseelli nen hallitsija siksi kunnes Saksa alkoi myöskin rakentaa sotalai voja Englannin hallitus sen huo mattuaan antoi määräyksen että Saksan ei saa rakentaa enemmän sotalaivoja mutta Saksa ei otta nut sitä kieltoa kuullaksensa vaan rakenteli edelleenkin sota laivojaan Se merkitsi voimien mittelyä maailman markkinoilla Europassa puhuttiin paljon va rustautumisesta maailman rau han säilyttämiseksi 25 vuotta sit ten Englannin sanomalehdet oli vat täynnä kirjotuksia siitä kuin ka Englannin sotalaivastoa ja sotilasvoimaa täytyi lisätä ja vahvistaa maailman rauhan säi lyttämiseksi Englannin kapitalis tit tahtoivat iitääyliv'8H{tnJJ--lussaan maailman markkinoilla ja säilyttää englantilaisen rauhan maailmassa 'Saksan sanomaleh det puhuivat Saksan sotilasval lan kasvattamisen tarpeellisuu desta maailman rauhan säilyttä miseksi Saksalaiset kapitalistit1 tahtoivat pitää yllä saksalaisen rauhan maailman markkinoilla Ja niin jokainen Europan maa sikäli kuin sen teollisuus kasvoi varustautui "säilyttämään maail man rauhaa" Mutta toisenlaista puhetta sai kuulla Lontoon ravintoloissa kun kuunteli kauppiasten välisiä "keskusteluja He keskustelivat siitä olisiko parempi räjäyttää Saksan sotalaivat ilmaan jo en nenkuin ne lähtevät ulos Saksan satamasta vai vasta sitten kun ne ovat vesille lähteneet Kaup piaat tiesivät eMä sotaa varten sitä varustaudutaan eikä rauhaa varten Siis kilpailu maailman markki noista oli yksi syy Europan 'So taan mutta ei se ollut ainoa syy joka sai sodan syttymään juuri silloin kun se syttyi Oli myöskin toisia voimia toiminnas sa jotka uhkasivat kapitalistien vallan varustuksia Vuonna 1 ' 1 1 oli Englannissa yleinen rautatielakko joka jär kytti valtakunnan vallan perus teita niin että jos se olisi kestä nyt kolme päivää enempi olisi kapitalistien hallitusinalili kukis tunut erään loorilien huoneen jäsenen tunnustuksen mukaan jonka hiin teki ammattilaisten järjestäjälle Cornelius Eehanelle luullessaan tätä joksikin toiseksi mieheksi kuin mikä hän oli Myöskin on eräs toinen yläluo kan jäsen lausunut (nimeä en muista) että yläluokka aina tie tää milloin sen aseina on vaa rassa ja ryhtyy käyttämään hä täkeinoja asemansa turvaamisek si ja vaaran torjumiseksi jota vastoin työväenluokka ei ole vie lä koskaan tietänyt sitä milloin se on voittoa lähellä että voisi sillä hetkellä rynnätä eteenpäin täydellä voimalla ja voittaa Vuonna 1°-12 esurasi Englan nin hiilenkaivajain lakko Mil joona knivostyömiestä lakkoiltu!