Painos on nyt 6822
71
1
1
Amerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of the Finnish Working Women in America
No 44
TIISTAINA LOKAK 31 P— TUESDAY OCTOBER 31
1916 — Kuudes vuosik
Oletteko ajatelleet?
Marraskuun seitsemäs päivä
on tärkeä päivä Erittäinkin meil
le työläisille on se tärkeä Se on
päivä jolloin meillä työläisillä
olisi taas tilaisuus kerta kaikki
aan poistaa pois ainainen puute
ja huolet meillä olisi tilaisuus
ratkaista leipäkysymys ainaisek
si jos me vaan kaikin tietäisim
me ja tahtoisimme
Xvt sinä äänestäjä mies ja
nainen mitä puoluetta sinä aijot
kin äänestää oletko ajatellut tar
koin juuri minkä sy)'n tähden
sinä valitsemaasi puoluetta ää
nestät? Oletko todellakin ajatel
lut? Ajatellut ja harkinnut tar
koin? Oletko varma siitä että
olet löytänyt jonkin varman syyn
jonka tähden sinä tahdot tätä
puoluetta äänestää? Jos sinä
aijot äänestää republikaanipuolu
etta niin oletko varma siitä et
tä se tulee sinua ja yleensä kaik
kia työläisiä hyödyttämään jos
se puolue valtaan pääsee? Ja
jos sinä aijot äänestää demokraa
tipuoluetta niin oletko varma sii
tä että se puolue tulee sinua
ja kaikkia työläisiä hyödyttä
mään? Muistatko että olisi kos
kaan aivan yleinen hyvinvointi
vallinnut kummankaan näiden
puolueiden vallassaoloajalla ? O
letko ajatellut asian tarkoin?
Centraliasta AYashingtonin val
tiosta tiedotetaan maailmalle tk
20 p että siellä eräs Bert Davis
entinen pelastusarmeijan virkai
lija vangittiin syytettynä varkau
desta Davisin perhe oli ravin
non tarpeessa ja mies oli pako
tettu varastamaan pelastaakseen
perheensä nälkäkuolemasta Hän
varasti lihaa Mies tunnusti syyl
lisyytensä ja tuomittiin 20 päi
väksi kauntin vankilaan Sheriffi
vei perheelle siksi paljon ruokaa
että se sillä voi hengissä pysyä
siksi kunnes Davis pääsee van
keudestaan Tämä on vaan yksi tapahtu
ma tätä laatua tämän kiitetyn
demokraattisen hallituksen aika
na ja "työväen ystävän" presi
dentti YVilsonin hallitessa
Elintarpeiden hinnat yhä ko
hoavat korkeammalle ja 'kor
keammalle Xe kohoavat niin
korkealle että köyhillä työläisil
lä1 ei ole enää varaa syödä Vil
jaa ruokatarpeita kaikesta sor
tista viedään ulkomaille Tämän
vuotisesta leipäviljasta on jo e
nempi osa myyty Europan soti
ville valloille Täältä viedään
lihaa papuja jopa kaikkia ruoka
tarpeita ja niitäkin mitä ei vie
dä ulkomaille myydään tavatto
man korkeista hinnoista ja mei
dän "kansan ystävä" presidentti
W ilson sallii kaiken tämän
Yhtenä suurimpana ansiona
pitävät demokraattipuolueen ja
Vilsonin kannattajat sitä että
"Wilson on pitänyt Yhdysvallat
erillään sodasta" Xiin mutta
miksi? Siksi että Europa voitai
siin pitää sodassa (tämä maa
ruokkii Europan sodan ja pitää
sen hengissä) ja että tämän
mau kapitalistit voivat rikastua
Europan sodasta kiristämällä
myöskin oman maan työläisiltä
niin paljon kuin heillä mahdolli
sesti voi kiristää Ja samalla kun
köyhät köyhdytetään entistäkin
köyhemmiksi ja rikkaat rikastu
vat entistäkin rikkaammiksi ku
lutetaan suurempia summia so
tavarustuksiin kuin yksikään toi
nen valtakunta on vielä kulutta
nut Varustaudutaan teurasta
maan työläisten poikia sotatan
tereella muutaman vuoden ku
luttua Sellaista "hyvää aikaa" tulee
edelleenkin jatkumaan jos VVil-
( Jatkoa toisella sivulla)
Meidän päivä on tulossa
Meidän päivä on tulossa sa
noi irlantilainen vallankumous
mies marxilainen sosialisti Cor
nelius Lehane Hänen kolme
luentonaan jotka hän piti kolme
na iltana Arion naalissa Port
landissa Ore tahdon minä täs
sä lyhkäsesti selostaa Ensimäi
nen luento oli ''Irlannin vallan
kumous" toinen "Sota työväen
! 'vkan vallankumousliikkeen ku
! stamiseksi" ja kolmas "Euro
sodan jälkeen"
Ensimäisen illan luento oli
selostus viime keväänä ta
Hineesta taistelusta Irlannis
''stelun syistä ja seurauk
isu JHifc on kirjotettu tämän
maan lehdissä mutta ei yhdes
säkään ole tuotu esiin asian to
dellisuutta ja siksipä moni meis
tä sosialisteistakin on sen väärin
ymmärtänyt Meissä suomalai
sissa tulisi tämän asian herättää
samallaisia tunteita kuin herät
tää kertomukset ja muistot Suo
men suurlakosta sillä eivät ir
lantilaiset1 taisteluaan turhaan
taistelleet eivätkä he vertaan
turhaan vuodattaneet
Irlannissa on työväestöllä kol
me järjestöä jotka kaikki toimi
vat käsikädessä Xe ovat sosia
listipuolue ammatilliset järjestöt
ja kansalaisten armeija joka on
kokoonpantu ammattijärjestöjen
jäsenistä Tämä armeija on har
joitettu sotilasjoukkue aina val
miina heittämään työaseensa ja
tarttumaan aseisiin jos tarve
niin vaatii Ja tämän kansalais
ten armeijan pääkomentaja oli
James Connolly sosialistipuolu
een jäsen ja sosialistilehden
"Yorkers Republikin" toimitta
ja jota lehteä painettiin Liberty
Hallussa Dublinissa Tämä Li
berty Hall dli sosialistien ja jär
jestyneiden työläisten toiminnan
keskuspaikka Siellä myöskin
piti kokouksiaan kansalaisten ar
meijan hallinto
Nämä työväenjärjestöt eivät
olleet ollenkaan suosiollisissa vä
leissä Irlannin porvarillisen
"Home Rule" puolueen kanssa
Irlannin työväestö oli jo en
nen sotaa ja myöskin sodan puh
keamisen jälkeen tehnyt päätök
siä että se ei tule taistelemaan
minkään valtakunnan kruunun
puolesta vaan se tulee pysymään
kotona ja pitämään huolta omis
ta asioistaan
Sodan puhjettua yritti Englan
nin hallitus saada vapaaehtoisia
Irlannista ja lähetti John Red
mondin (irlantilaisen parlament
timiehen) niitä värväämään Tä
mä irlantilainen "patriootti" tu
li värväysretkclleen vahvan eng
lantilaisen sotilasjoukon vartioi
mana Mutta niissä ikänä yritet
tiin tehdä agitatsionia Englan
nin hallituksen hyväksi siellä o
livat myöskin Irlannin järjesty
neen työväen edustajat tekemäs
sä vasta-agitatsionia niin että
värväyshomma surkeasti epäon
nistui Irlannista ci löytynyt va
paaehtoisia Englantilaiset työläiset napi
sivat Ile sanoivat että miksi
yksin Englannista miehiä sotaan
viedään Miksi ci myöskin Irlannista-
Mitä siis oli hallituk
sen tehtävä Se päätti nujertaa
ensiksi Irlannissa järjestyneen
työväen johtajat että pääsisi sit
ten aikeissansa perille Mutta
se epäonnistui Epäonnistui sik
si että Irlannin järjestyneiden
työläisten joukosta ei löytynyt
yhtään ainoata Juudasta joka
olisi toverinsa pettänyt Sen si
jaan oli Irlannin järjestyneillä
työläisillä vakoojansa joka ilmi
antoi Englannin hallituksen ai
keet Aije oli vangita kaikki vallan
kumoukselliset työväen johtajat
ja lakkauttaa kaikki lehdet jot
ka vastustivat sotaa ja irlanti
laisten sotavelvollisuuspakkoa
Sanomalehden lakkauttaminen
merkitsi sitä että Englannin hal
lituksen sotilaat tulivat "kunin
kaan nimessä" lehtipainoon ja
särkivät kaikki koneet pieniksi
pirstoiksi niin että lehteä oli e
nään mahdoton painaa
Lehtisensuuri tuli Dubliniin ja
alkoi työnsä Se rikkoi yhden
lehtipainon toisensa jälkeen kun
nes enään oli vaan yksi lehti
jälellä Se oli James Cotmollyn
lehti jota painettiin Liberty
Hallissa Tuli tieto että sen
suuri on jo matkalla sinnekin
James Connolly kansalaisten
armeijan ylikomentaja silloin lä
hetti kutsun kahdelle komppani
alle sotilaitaan Vaimot veivät
kutsun miehilleen jotka olivat
työmaillaan mikä missäkin Kut
sun saatua heittivät nämä mie
het työnsä siihen ja riensivät
pian täydessä uniformussa ja
täysissä aseissa Liberty HaU'ille
Ja kun hallituksen lehtisensuuri
saapui sinne oli paikka vartioi
tu asestetulla sotavoimalla Con
nolly antoi sen vastauksen että
ei koskaan tule kuningas eikä
hänen edustajansa Irlannin sa
navapautta niin vaan ilman vas
tarintaa kukistamaan
Sensuuri poistui tekemättä a
seellista rynnäkköä mutta oli ar
vattava että se tulisi palaamaan
suuremman aseellisen voiman
kanssa takaisin ja myöskin jyr
kemmillä määräyksillä evästet
tynä Connollylla oli komenfonsa
alla J500 asestcttua miestä Ai
noastaan yksi tuhat ja viisisataa
Ei oliut aseita useammalle Näil
lä viidellätoistasadalla harjoite
tulla potilaallaan hän miehitti
Dublinin kaupungin jokapuolel
ta niin että kaupunkiin pääsy
oli mahdoton joka kulmalta
Sillä jokainen sisäänkäytävä ka
tu oli vartioitu kulmarakennuk
sesta muutamalla kymmenellä
miehellä Englannin sotaväen
ensitnäinen yritys raukesi Tuo
tiin paikalle sekä kenttätykistöä
että tykkiveneitä ja alettiin pom
mittaa kaupunkia Ja vaikka
Englannin hallituksella oli viime
luvussa tässä taistelussa yli kak
sikymmentätuhatta miestä ja vie
lä tykkiveneitä niin sittekin Con
nollyn viisitoistasataa miestä pi
tivät puolensa seitsemän vuoro
kautta sillä englantilaisten täy
tyi pommittaa kaikki rakennuk
set pois tieltä ennenkuin voivat
päästä kaupunkiin ja käsiksi val
lankumouksellisiin Vallanku
moukselliset faistelivat aina suo
jan takaa Kun yksi rakennus