Painos on nyt 6822 71 1 1 Amerikan suomalaistan työläisnaisten äänenkannattaja Organ of the Finnish Working Women in America No 44 TIISTAINA LOKAK 31 P— TUESDAY OCTOBER 31 1916 — Kuudes vuosik Oletteko ajatelleet? Marraskuun seitsemäs päivä on tärkeä päivä Erittäinkin meil le työläisille on se tärkeä Se on päivä jolloin meillä työläisillä olisi taas tilaisuus kerta kaikki aan poistaa pois ainainen puute ja huolet meillä olisi tilaisuus ratkaista leipäkysymys ainaisek si jos me vaan kaikin tietäisim me ja tahtoisimme Xvt sinä äänestäjä mies ja nainen mitä puoluetta sinä aijot kin äänestää oletko ajatellut tar koin juuri minkä sy)'n tähden sinä valitsemaasi puoluetta ää nestät? Oletko todellakin ajatel lut? Ajatellut ja harkinnut tar koin? Oletko varma siitä että olet löytänyt jonkin varman syyn jonka tähden sinä tahdot tätä puoluetta äänestää? Jos sinä aijot äänestää republikaanipuolu etta niin oletko varma siitä et tä se tulee sinua ja yleensä kaik kia työläisiä hyödyttämään jos se puolue valtaan pääsee? Ja jos sinä aijot äänestää demokraa tipuoluetta niin oletko varma sii tä että se puolue tulee sinua ja kaikkia työläisiä hyödyttä mään? Muistatko että olisi kos kaan aivan yleinen hyvinvointi vallinnut kummankaan näiden puolueiden vallassaoloajalla ? O letko ajatellut asian tarkoin? Centraliasta AYashingtonin val tiosta tiedotetaan maailmalle tk 20 p että siellä eräs Bert Davis entinen pelastusarmeijan virkai lija vangittiin syytettynä varkau desta Davisin perhe oli ravin non tarpeessa ja mies oli pako tettu varastamaan pelastaakseen perheensä nälkäkuolemasta Hän varasti lihaa Mies tunnusti syyl lisyytensä ja tuomittiin 20 päi väksi kauntin vankilaan Sheriffi vei perheelle siksi paljon ruokaa että se sillä voi hengissä pysyä siksi kunnes Davis pääsee van keudestaan Tämä on vaan yksi tapahtu ma tätä laatua tämän kiitetyn demokraattisen hallituksen aika na ja "työväen ystävän" presi dentti YVilsonin hallitessa Elintarpeiden hinnat yhä ko hoavat korkeammalle ja 'kor keammalle Xe kohoavat niin korkealle että köyhillä työläisil lä1 ei ole enää varaa syödä Vil jaa ruokatarpeita kaikesta sor tista viedään ulkomaille Tämän vuotisesta leipäviljasta on jo e nempi osa myyty Europan soti ville valloille Täältä viedään lihaa papuja jopa kaikkia ruoka tarpeita ja niitäkin mitä ei vie dä ulkomaille myydään tavatto man korkeista hinnoista ja mei dän "kansan ystävä" presidentti W ilson sallii kaiken tämän Yhtenä suurimpana ansiona pitävät demokraattipuolueen ja Vilsonin kannattajat sitä että "Wilson on pitänyt Yhdysvallat erillään sodasta" Xiin mutta miksi? Siksi että Europa voitai siin pitää sodassa (tämä maa ruokkii Europan sodan ja pitää sen hengissä) ja että tämän mau kapitalistit voivat rikastua Europan sodasta kiristämällä myöskin oman maan työläisiltä niin paljon kuin heillä mahdolli sesti voi kiristää Ja samalla kun köyhät köyhdytetään entistäkin köyhemmiksi ja rikkaat rikastu vat entistäkin rikkaammiksi ku lutetaan suurempia summia so tavarustuksiin kuin yksikään toi nen valtakunta on vielä kulutta nut Varustaudutaan teurasta maan työläisten poikia sotatan tereella muutaman vuoden ku luttua Sellaista "hyvää aikaa" tulee edelleenkin jatkumaan jos VVil- ( Jatkoa toisella sivulla) Meidän päivä on tulossa Meidän päivä on tulossa sa noi irlantilainen vallankumous mies marxilainen sosialisti Cor nelius Lehane Hänen kolme luentonaan jotka hän piti kolme na iltana Arion naalissa Port landissa Ore tahdon minä täs sä lyhkäsesti selostaa Ensimäi nen luento oli ''Irlannin vallan kumous" toinen "Sota työväen ! 'vkan vallankumousliikkeen ku ! stamiseksi" ja kolmas "Euro sodan jälkeen" Ensimäisen illan luento oli selostus viime keväänä ta Hineesta taistelusta Irlannis ''stelun syistä ja seurauk isu JHifc on kirjotettu tämän maan lehdissä mutta ei yhdes säkään ole tuotu esiin asian to dellisuutta ja siksipä moni meis tä sosialisteistakin on sen väärin ymmärtänyt Meissä suomalai sissa tulisi tämän asian herättää samallaisia tunteita kuin herät tää kertomukset ja muistot Suo men suurlakosta sillä eivät ir lantilaiset1 taisteluaan turhaan taistelleet eivätkä he vertaan turhaan vuodattaneet Irlannissa on työväestöllä kol me järjestöä jotka kaikki toimi vat käsikädessä Xe ovat sosia listipuolue ammatilliset järjestöt ja kansalaisten armeija joka on kokoonpantu ammattijärjestöjen jäsenistä Tämä armeija on har joitettu sotilasjoukkue aina val miina heittämään työaseensa ja tarttumaan aseisiin jos tarve niin vaatii Ja tämän kansalais ten armeijan pääkomentaja oli James Connolly sosialistipuolu een jäsen ja sosialistilehden "Yorkers Republikin" toimitta ja jota lehteä painettiin Liberty Hallussa Dublinissa Tämä Li berty Hall dli sosialistien ja jär jestyneiden työläisten toiminnan keskuspaikka Siellä myöskin piti kokouksiaan kansalaisten ar meijan hallinto Nämä työväenjärjestöt eivät olleet ollenkaan suosiollisissa vä leissä Irlannin porvarillisen "Home Rule" puolueen kanssa Irlannin työväestö oli jo en nen sotaa ja myöskin sodan puh keamisen jälkeen tehnyt päätök siä että se ei tule taistelemaan minkään valtakunnan kruunun puolesta vaan se tulee pysymään kotona ja pitämään huolta omis ta asioistaan Sodan puhjettua yritti Englan nin hallitus saada vapaaehtoisia Irlannista ja lähetti John Red mondin (irlantilaisen parlament timiehen) niitä värväämään Tä mä irlantilainen "patriootti" tu li värväysretkclleen vahvan eng lantilaisen sotilasjoukon vartioi mana Mutta niissä ikänä yritet tiin tehdä agitatsionia Englan nin hallituksen hyväksi siellä o livat myöskin Irlannin järjesty neen työväen edustajat tekemäs sä vasta-agitatsionia niin että värväyshomma surkeasti epäon nistui Irlannista ci löytynyt va paaehtoisia Englantilaiset työläiset napi sivat Ile sanoivat että miksi yksin Englannista miehiä sotaan viedään Miksi ci myöskin Irlannista- Mitä siis oli hallituk sen tehtävä Se päätti nujertaa ensiksi Irlannissa järjestyneen työväen johtajat että pääsisi sit ten aikeissansa perille Mutta se epäonnistui Epäonnistui sik si että Irlannin järjestyneiden työläisten joukosta ei löytynyt yhtään ainoata Juudasta joka olisi toverinsa pettänyt Sen si jaan oli Irlannin järjestyneillä työläisillä vakoojansa joka ilmi antoi Englannin hallituksen ai keet Aije oli vangita kaikki vallan kumoukselliset työväen johtajat ja lakkauttaa kaikki lehdet jot ka vastustivat sotaa ja irlanti laisten sotavelvollisuuspakkoa Sanomalehden lakkauttaminen merkitsi sitä että Englannin hal lituksen sotilaat tulivat "kunin kaan nimessä" lehtipainoon ja särkivät kaikki koneet pieniksi pirstoiksi niin että lehteä oli e nään mahdoton painaa Lehtisensuuri tuli Dubliniin ja alkoi työnsä Se rikkoi yhden lehtipainon toisensa jälkeen kun nes enään oli vaan yksi lehti jälellä Se oli James Cotmollyn lehti jota painettiin Liberty Hallissa Tuli tieto että sen suuri on jo matkalla sinnekin James Connolly kansalaisten armeijan ylikomentaja silloin lä hetti kutsun kahdelle komppani alle sotilaitaan Vaimot veivät kutsun miehilleen jotka olivat työmaillaan mikä missäkin Kut sun saatua heittivät nämä mie het työnsä siihen ja riensivät pian täydessä uniformussa ja täysissä aseissa Liberty HaU'ille Ja kun hallituksen lehtisensuuri saapui sinne oli paikka vartioi tu asestetulla sotavoimalla Con nolly antoi sen vastauksen että ei koskaan tule kuningas eikä hänen edustajansa Irlannin sa navapautta niin vaan ilman vas tarintaa kukistamaan Sensuuri poistui tekemättä a seellista rynnäkköä mutta oli ar vattava että se tulisi palaamaan suuremman aseellisen voiman kanssa takaisin ja myöskin jyr kemmillä määräyksillä evästet tynä Connollylla oli komenfonsa alla J500 asestcttua miestä Ai noastaan yksi tuhat ja viisisataa Ei oliut aseita useammalle Näil lä viidellätoistasadalla harjoite tulla potilaallaan hän miehitti Dublinin kaupungin jokapuolel ta niin että kaupunkiin pääsy oli mahdoton joka kulmalta Sillä jokainen sisäänkäytävä ka tu oli vartioitu kulmarakennuk sesta muutamalla kymmenellä miehellä Englannin sotaväen ensitnäinen yritys raukesi Tuo tiin paikalle sekä kenttätykistöä että tykkiveneitä ja alettiin pom mittaa kaupunkia Ja vaikka Englannin hallituksella oli viime luvussa tässä taistelussa yli kak sikymmentätuhatta miestä ja vie lä tykkiveneitä niin sittekin Con nollyn viisitoistasataa miestä pi tivät puolensa seitsemän vuoro kautta sillä englantilaisten täy tyi pommittaa kaikki rakennuk set pois tieltä ennenkuin voivat päästä kaupunkiin ja käsiksi val lankumouksellisiin Vallanku moukselliset faistelivat aina suo jan takaa Kun yksi rakennus