I
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of the Flnnisb Vorhlng Women In America
No 42
TIISTAINA LOKAK 17 P — TUESDAY OCT 17 1916
1916 — Kuudes vuosik
Naiset joko olette varustautuneet käyttämään äänioikeutenne?
Nelivuotisvaalit Yhdysvallois
sa lähestyvät Neljäksi vuodeksi
on laman maan aaniKeipoisten
kansalaisten pian määrättävä tä
män maan kohtalo tai lähemmin
sanoen tämän maan työväen koh
talo sillä työväestöä se joka ta
pauksessa enimmän koskee kul
kivatpa asiat sitten parempaan
tai pahempaan päin
Tänä vuonna on neljä puoluet
ta joista äänestäjien tulee valita
se puolue jonka pitäisi maamme
kohtalon ohjaksia pitämän ensi
neljän vuoden ajaksi Kaksi val
tapuoluetta republikaani- ja de
mokraattipuolueet jotka ovat
niin kauan pääosia näytelleet val
tiollisella' näyttämöllämme ovat
taaskin kumpikin asettaneet eh
dokkaansa vaikkakin niiden oh-
JCluiaSJaiUiyitaiUlJJll clivail oa-
manlainen eroten ainoastaan sa
namuodossa — toinen sanoen ly
hempään jonkun asian jonka toi
lien sanoo hieman useammalla
sanalla siinä kaikki Näiden
puolueiden ehdokkaat myöskin o
vat miehet aivan samaa maata
eroten vain siinä että ovat eri
miehet ja näöltään hieman eri
laiset Kumpikin heistä on hallit
sevan luokan ystävä heillä kum
mallakin on sekä sukulais- että
omaisuussiteitä miljoneeriluokan
kanssa ja kumpikin heistä on
tälle luokalle uskollinen
Kolmas porvarillinen puolue
joka on kauan myöskin ollut näyt
tämöllä ja vuosi vuoden jälkeen
kansallisena puolueena kutistu
nut pienemmäksi ja pienemmäk
si on kieltolakipuolue Tämä
puolue ei juuri merkitse paljoa
yleisvaltiollisissa asioissa §e on
vaan reformipuolue ja voimme
sille antaa vain sen verran tun
nustusta että se harjoittaa agi
tatsionityötä raittiuden puolesta
'mutta siinäpä onkin kaikki sen
puolueen ansio ja merkitys
Ja sitten on meidän oma puo
lueemme työväenluokan puolue
sosialistipuolue puolue joka ei
pane ehdokkaitaan kilpajuoksuun
toisten puolueitten ehdokkaitten
kanssa persoonallisessa parem
muudessa vaan joka asettaa pe
riaatteet äänestäjien eteen ter
veellä järjellä harkittavaksi ja
joko hyväksyttäväksi tai hyljät
täväksi ja sen puolueen ehdok
kaat ovat vain näitä periaatteita
edustamassa ja äänestäjille esit
tämässä Meidän puolueemme presiden
tin ehdokas Allan L Benson pu
hui Portlandissa Ore 10 p tk
Kolmetuhatta henkeä miehiä
ja naisia oli saapunut kuulemaan
ja tarkkaavaisina he kuuntelivat
Benson alotti puheensa sanoen
että joka neljän vuoden kuluttua
käyvät tämän maan poliittiset
puolueet oikeutta keskenään
kukin puolue kaivellen esiin tois
tensa pahoja puolia ja tuoden
niiden johdosta syytöksiä esiin
Sosialistipuolueella hän sanoi o
levan hyvin raskauttavia syytök
siä valtapuolueita vastaan ja yksi
nistä ja hyvin painava syytös on
presidentti Wilsonin hallintokau
della hyväksytty laki joka antaa
presidentille vallan värvätä mie
hiä armeijaan jos ei vapaaehtoi
sia sotilaita ilmaannu niin paljon
kuin tarvitaan Ja että tuo laki
hyväksyttiin kongressissa ja pre
sidentti sen allekirjoitti ilman tä
män maan kansan tietoa ja lupaa
sillä sanamuoto tuossa laissa
muutettiin sellaiseksi että se te
kee sotapalveluksen pakolliseksi
vasta viime tingassa joten kan
salla ei ollut siihen tilaisuutta
tutustua
Mutta eipä presidentti Wilson
ole kertaakaan kehaissut että hän
on senlaisen lain allekirjoittanut
ja kehottanut sentähden kansaa
häntä äänestämään Ei myöskään
ole republikaanipuo'lueen ehdo
kas Hughes tästä laista sanalla
kaan maininnut tehdessään syy
töksiä YVilsonia ja demokraatti
puoluetta vastaan Ei sanaakaan
siitä vaan sen sijaan kymmeniä
pikkuseikkoja on Hughes kaivel
lut esiin joilla ei ole mitään
merkitystä yleisiin valtiollisiin a
sioihin nähden Kummankin puo
lueen ehdokkaat haluavat pitää
tämän 'lain visusti salassa äänes
täjiltä juuri niiltä joita tämä
laki lähimmin koskee ja joilla oli
si ensimäinen oikeus saada nämä
asiat tietää ja saada tietää myös
kin syy minkätähden sellaisia la
keja säädetään
Benson kysyi josko kuulija
kunnassa on miehiä jotka ovat
halukkaita värväytymään pakol
liseen sotapalvelukseen ja aino
astaan yksi mies ilmaisi halunsa
siihen Sitten kysyi puhuja nai
silta kuinka moni heistä suos
tuisi lähettämään isänsä lastensa
isän tai veljensä sotaan ja ei
yhtään ainoata naista löytynyt
joka olisi siihen suostunut Sit
ten tämän 3000-lukuisen kuu
lijakunnan suostumuksella lähet
ti hän kokouksen nimessä sähkö
sanoman presidentti Wilsonille
jossa vaaditaan että presidentti
antaa julkisen selityksen siihen
miksi hän allekirjoitti sellaisen
lain ja miksi hän sen teki vas
toin tämän maan ja kansan tah
toa ja tietämättä
Puhuja huomautti myöskin sii
tä kuinka tässä maassa on oltu
kärkkäitä arvostelemaan Saksan
militarismia ja Europan maitten
militarismia yleensä huomaamat
ta ollenkaan sitä että militaris
tiset varustelut tässä maassa vie
vät voiton kaikilta Europan mail
ta Vuonna 1913 eli silloin kun
nyt sodassa olevat Europan val
lat varustautuivat sotaan kulutti
Suur-Britannia sotavarusteluihin
$461830549 Saksa $295181125
Venäjä $435308657 Ranska
$281596205 Itävalta-Unkari
$124300000 Italia $132478147
ja Japani $97105152 Näistä kai
kista vie Yhdysvallat voiton
66247512 dollarin myönnytyk
sellä sotavarustuksiin
Vielä Benson selosti miten
militarismi menee jättiläisaskelin
eteenpäin tässä maassa josta
esimerkkinä on New Yorkin val
tion "viisi veristä" lakipykälää
Näistä yksi määrää sotilasope
tuksen antamisen kansakouluissa
pojille Benson sanoi vastusta
vansa tätä lakia ei ainoastaan
Yhdysvaltain kansalaisena ja
New Yorkin valtion kansalaisena
riutta myöskin sentähden että
hän on isä kolmelle pojalle jot
ka New Yorkin valtion lain mu
kaan ovat pakotetut alistumaan
sotilasopetuksccn vastoin heidän
vanhempiensa tahtoa Hän sanoi
lakkaamatta varottavansa tämän
maan kansaa siitä ettei vaan
miMtarismi pääsisi tunkeutumaan
toisiin valtioihin jonka se var
maan tekee jollei sen eteenpäin
kulkua ehkäistä Ja työväestö voi
sen ehkäistä vaan yhdellä kei
nolla ja se on yhtymällä sosia
listipuo'lueen riveihin
Benson luki otteita eräästä
Yall-kadun lentolehdestä niissä
annetaan tietoja ei työväestölle
ja Yhdysvaltain kansalle vaan
miljoneeripohatoille tässä maassa
ja joka ci ole tarkotettu tulemaan
kenenkään muitten tietoon ja jo
ka kumoaniattoniasti todisti sen
seikan että kumpikin sekä demokraatti-
että republikaanipuo
lue ovat vain välineitä riistäjä-
luokan käsissä työväenluokan or
juudessa pitämiseksi Lentolch
dessä sanottiin että heillä —
Wall-kadun pohatoilla — ci ole
mitään syytä olla huolissaan tule
vien presidentin vaalien suhteen
sillä kumpikin puolue — demokraatti-
ja republikaanipuolue —
ovat vaalirunnauksen hyvin jär
jestäneet Siis kumpikin puolue
on hyvä heille! Ja "vaalirunnaus
on niin hyvin järjestetty" että
varmaan jompikumpi niistä val
taan pääsee
"Joka neljäs vuosi muutama
viikko ennen vaaleja saavat työ
läiset aina kaikenlaisia "ystäviä"
joista he eivät voi muulloin unek
siakaan" sanoi puhuja "Nämä
"ystävät" tulevat ja kertovat teil
le kuinka he teitä rakastavat
sillä ennen vaaleja he tarvitsevat
työläisten kannatuksen ja vaali
päivänä heidän äänensä Mutta
vaalien jälkeen he aina katoavat
eikä heistä kuulla ennenkuin taas
seuraavissa vaaleissa Presidentti
Wilson ja Hughes ovat nyt työ
väen "ystäviä"
Mokomia ystäviä — lähentele
vät kuin kettu kananpoikaa nie
laistakseen sen ! "Ja täällä län
nellä on näin vaalien edellä nai
sillakin "ystäviä" joita heillä ci
koskaan ennen ole ollut Hughes
sanoo olevansa naisten ystävä
samoin Wilson Mutta mitä teke
vät nämä naisten ystävät silloin
kun idän valtion naiset vaativat
äänioikeutta Hughes ollessaan
New Yorkin kuvernöörinä lä
hetti jokaisen äänioikeusnaisten
lähetystön joka hänen luoksensa
tuli tyhjin toiniin takaisin Kun
'New Jerseyn valtiossa äänestet
tiin naisten äänioikeus-kysymyksestä
lähettivät naiset komitean
toisensa jälkeen rukoilemaan
presidentti Wilsonia että hän
kävisi edes äänestämässä ennen
kuin hän suvaitsi saapua äänioi
keutensa käyttämään"
Ja Benson kertoi kuinka hän
näki miten hänen oman vaimon
sa päälle sy lettiin New York'in
vaaleissa kun naiset olivat kat
somassa perään että äänestys
paikalla hajotettaisiin suoraa pe
liä Hän itse oli vaimonsa mu
kana pitämässä vahtia vaalipair
kalla f:-)
Puhuessaan siitä minkätähden
tämän maan kapitalistit haluavat
rakentaa voimakkaan sotilas
mahdin tähän maahan hän an
toi vertauskuvan siitä mikä on