THOMASTON MAINE
Meidän koulu alkoi tämän kuun 5
päivänä mutta sulettiin samana -päivänä
kun saapui tieto että on yksi
lapsibalvaustauti kohtaus meidäu
"Townsbipissä" Se oli ikävä sanoma
kuin oltiin jo varustettu talvilukukau
- delle Mutta olin iloinen kuin sain
kuulla että pääsen huvimatkalle vel
jeni luokse
Hän asuu North Jay'ssä Mainessa
jonne on 75 — 80 mailia Matka teh
tiin autolla Seurueeseemme kuului
Mr ja Mrs Ruuska Miss A Matson
Mr V Leppänen isä ja minä Me
lähdettiin 8 päivä kello 6:30 aamul
la Päästiin Augustaan kello 9 Auto
vietiin tallille ja lähdettiin kävele
mään kaupungille
Sitten mentiin käymään mielisai
raalassa tapaamassa yhtä tuttavaam
me joka on siellä Kaikki oli kaunista
ja puhdasta mutta ei olento taida
olla hauskaa Sieltä kuului huutamis
ta ja kirkumista Oli hirveätä kuun
nella sitä-
Sieltä palattuamme haettiin auto
jatkettiin matkaa Seisahduttiin jol
takin minuutteja Ltvermore Falls'illa
Siitä ei enää ottanut kuin vähän ai
kaa päästä North Jay'hin Kello oli
2 j p p kuin päästiin perille eiki
kukaan ollut odottanut meitä Miss
Matson isä ja minä mentiin veljeni
asunnolle Toiset menivät muualle ky
liin Lopun päivää minä lepäsin sillä
Olin uupunut pitkän matkan per&sti
tv Seuraavana päivänä käytiin muual
la kylässä Päivä kului hupaisesti
Miehet menivät käymään Riley'ssä
Seuraavana päivänä kävimme mo
muutkin Rileyssä - Sieltä palattuam
me syötiin päivällinen Sitten lähdet
tiin kotia Miss Matson jäi slnno
Tullessa ei pysähdytty paljon mis
sään Pääsimme kotiin nälkäisinä se
kä väsyneinä pitkästä istumisesta ja
saimme odottaa ennenkuin illallinen
oli pöydässä sillä tulimme takaisi!
aikaisemmin kuin kotiväki odottivat
kaan Vaan aika kului hupaisesti pianoa
soitellessa ja matkaseikkailuja kerto
essa kotiväelle Ja illallinen oli val
mis ennenkuin oikein kerettiin pu
heen alkuunkaan Illallisen jälkeen
soitettiin ja juteltiin ja sitten lähti
Mr ja Mrs Ruuska ja Mr Leppänen
Long Coveen jossa heidän kotinsa
on
Niin loppui meidän matka ja onnis
tuikin hyvin sillä koko matkalla ei
tullut mitään vahinkoa Nyt lopetan
ja toivon hauskaa syksyä kaikilla To
verittaren lukijoille
Ystävyydellä
VIENO RAATIKAINEN
ELÄMISEN OIKEUTTA
(Jatkoa 7: Itä sivulta)
Eevaa ja puheli mahdollisim
man matalalla äänellä niinkuin
vain vähäkuuloisena voi Molem
mat olivat hyvin salaperäisen nä
köisiä aivan kuin olisivat peljän
neet että joku kuulee heidän kes
kustelunsa — Mihin jäi poikasi Eeva? ky
syi muori
— Tuolla on verannan portaal
la vastasi Eeva
-—Kuinka se on vanha tämä
nuorin? kysyi taas muori kuiskien
— Kahdeksan kuukauden tä
män kuun lopussa
— Oletko saanut minkäänlais
ta avustusta- tänä kesänä? ky
syi taas Kaisa-muori mahdolli
simman matalalla äänellä ja jat
koi: vai aijotko tänään saada
kun ei emäntäkään ole kotona
Isäntä juuri lähti kunnan tuval
ie Ei kai tule kuin vasta illalla
Eeva katseli peläten ympäril
leen ja kurkisti myös ikkunasta
josta näki portille
— Niin kyllä minä ajattelin
että kun saisi Vähän Taitaa e
mäntä tulla että ei saa isäntää
♦avata Mutta kyllä kai se
emäntäkin vähäsen antaa sillä ei
hän sitä aavista ja sain minä
tänään kaksi markkaa pappilan
nuorelta maisterilta Kai pitänee
olla yötä että saisi jotain Ajat
telin että menen tänään tuonne
ylänteelle Maijastiihan luo yök
si mutta kai täälläkin saa jos
sain nukkua ?
— Kyllä saa sanoi Kaisa
iiiuori Tässä minun vuoteellani
saat nukkua Odota vaan aina
sitä ioniin saa vaikka emännältä
eihän se sentään tarkin ole
kun vain joutaa näin häitten e
de!!ä kun vielä vieraita tulee
Siv ktvskivat Kaisa-muori ja
T -m t-MMeen karsinapenkillä
(Jatk)
Köyhän pikku sisko
(Jatk)
Se oli tuomari James North
rup kyvykäs ja korkeasti kun
nioitettu lakimies joka lähetet
tiin lainlaatijakuntaan vastusta
maan rautateitä Rautatieyhtiö
teki tiensä läpi uuden kylän
kymmenen mailia syrjään Map
lesta Mikä tuli- Maplesln kohtaloksi
muutamassa seuraavassa vuodes
sa ei ole vaikea arvata Pikku
kylä joka hyväksyi rautatien
kasvoi nopeaan ja sitä mukaa
Maplesin kauppa hävisi Kun
myöhemmin toinen rautatieyhtiö
lähetti maanmittarit Maplesiin
ei enään lähetetty miestä lain
laatijakuntaan vastustamaan sitä
Mutta tämä oli vain haaratie ei
se sen vaurastumista edistänyt
Ja hauskat ajat Planters Hou
silta loppuivat ainaiseksi Jois
sakin ullakkokamareissa Maples'
issa on huolellisesti tallennettu
na nahalla päällystetyissä ar
kuissa silkkipukuja kirkasväri
siä leveähameisia grenediiniä
pitkiä silkkihansikkaita vöitä ja
vaatekukkakiehkurqita Nuoret
joskus käyttävät näitä vanhanai
kuisia hienouksia naamiohuveis
sa tai muissa sentapaisissa le lei
keissä mitä he pitivät omissa
ahtaissa saleissaan Ja silloin
aina saadaan kuulla pukujen his
toriat kuinka "sinun tätisi An
na oli puettuna tuohon pukuun
silloin illalla kun Jacob kosi
häntä Se tapahtui kesäkuussa
silloin kuin oli ne suuret tans
siaiset Planters Housella Sher-man-neitien
kunniaksi jotka tu
livat Chicagosta vieraisille tuo
mari Northrupin luo Se oli suu
ri juhlatilaisuus ja sinun tätisi
Anna oli illan kaunotar voitta
en kauneudessa yksin 'hienot kau
punkilaisneiditkin Setä Jacob
oli jo ihaillut häntä pitemmän
aikaa mutta ei ollut uskaltanut
ennen kosia kun silloin illalla
kuri hän ei voinut olla kosimat
ta" jne Tai "serkkuni Eliza
beth tyttöparka — hän kuoli kuu
kautta myöhemmin keuhkokuu
meeseen — hänellä oli tuo vihreä
puolisilkkileninki suurissa Uuden
vuoden tanssiaisissa" tai "tuo
silkkipuku on sama joka sisko
Lucylla oli eräissä tanssiaisissa
keväällä '56"
Mutta vaikka Planters House
ei enää olekaan huvitusten ja
kaupan keskus kuten se oli en
nen on se kuitenkin vielä kau
pungin vieraanvaraisuuden kes
kus matkustaville ym jotka
joutuvat viettämään yönsä Map
lessa Isäntä on hotellin entisen
omistajan nuorin poika John
Ray Hyvin osaansa tyytyväi
nen on tämä John Ray ei ra
sita itseään intoiluilla tai edistys
pyrkimyksillä Perheineen — vai
mo kaksi tytärtä ja veljen tyttö
—on hän jotenkin tullut toimeen
Se on siihen asti kun veljentyt
tö meni pois Sen jälkeen täytyi
toisinaan palkata "apulainen"
Mary Elizabeth Ray John
Rayn vanhemman veljen Ed
ward Ray n nuorin ja ainoa elos
sa oleva joutui asumaan setän
sä luona heti isänsä kuoltua
Hän oli silloin kymmenvuotias
Tai paremmin sanoen setänsä
tuli asumaan hänen luoksensa
sillä hänen isänsä oli hotellin
laillinen hoitaja johon siihen
aikaan sisältyi koko Rayn per
heen omaisuus Äitinsä kuoli
hänen syntyessään ja setänsä
vaimo hoiti hänet ja myöskin
suurimman osan talon töistä sil
lä aikaa kun isänsä hoiti liike
asioita Sillä ajalla setänsä te
ki töitä missä ja mitä milloin
kin sattui saamaan joskus ho
tellissakin kun oli enempi lii
kettä mutta enimmäkseen kui
tenkin lähistön farmitaloissa I
sänsä kuoleman jälkeen lankesi
vanha hotelli setänsä haltuun
Mary Elizabethin äiti oli vie
hättävä sivistynyt nainen yh
destä parhaimmista vanhanaikai
sista perheistä esivanhempansa
ollen kotoisin Virginiasta Isän
sä oh ahkera rehellinen ja kes
kinkertaisen sivistyksen saanut
saanden paremmat mahdollisuu
det kun nuorempi veljensä John
joka syntyi siihen aikaan kun
kauppakeskus alkoi häviämään
ja sen kera hyvinvoivat asuk
kaat alkoivat tuntea puutteen
kouristuksia
Mary tai Mary Elizabeth ku
ten hänen isänsä halusi häntä
kutsua vanhan tavan mukaan
täyttä nimeä käyttäen peri äi
tinsä suloisen viehättäväisyy
den sekä isänsä toimeliaisuuden
ja kyvykkyyden Hänen lupaa
vaa kauneuttaan eivät hänen
kasvatusvanhempansa Jkunnioit
taneet tai edes huomioonotta
neet mutta hänen kyvykäs toi
meliaisuutensa käytettiin äärim
mäisyyteen asti usein ylenmää
räisestikin Planters Housen "
keittiössä ja ruokailuhuoneessa
John Rayn vaimo oli voimakas
ja toimelias : joka iei sallinut a
pulaiselleen lepoa niin kauvan
kun pieninkin ityö oli tekemät
tä Hän oli pulska nainen ta
vallaan ja ylpeili työkykyisyy
dellään Hänen tyttärensä Fan
nie ja Rose perivät äitinsä muo
don mutta isänsä jäykän luon
teen joten he enemmän kammoi
vat' kuin rakastivat työtä Ja
niin tottu työteliäs Mrs Ray
jo aikaisin luottamaan Mary Eli
zabethin apuun paitsi joissakin
keveissä ja "naisellisissa tehtä
vissä" Siten Fannie ja Rose
itoinen heistä vuotta vanhempi
kun Mary Elizabeth toinen vuot
ta nuorempi tekivät kevyemmät
työt loikoilivat riippumatoilla tai
juoksivat asioilla loruillen" mat
kallaan ja Mary Elizabeth kuo
ri potaattia 'kuurasi lattioita pe
si vaatteita keitti ja teki muita
töitä jotka uuvuttivat voimia ja
likasivat kädet Tästä ylenmää
räisen raatamisen johdosta näyt
tikin hän aina kuluneelta ja vä
syneeltä Hänen luonnollisella
kauneudellaan oli vähän mahdol
lisuutta kehittyä ja mahdolli
suuksia henkiseen kehitykseen
hänellä oli hyvin niukasti (Jatk)
Astorian t OMiton ompelu
aeuran kokoukset pidetiin osaa -ton
talolla joka torstai ilta kello
8 Osote 262 Taylor ave
t— Kerätessänne ' tilauksia
Toverille ja Toveritta
relle - voitte toimia paremmin
kun pyydätte lähettämään paik-
kakuntanne tilaa jaluettelon joa
ta näette kenelle tulee lehti ja
kenelle ei ja kenen tilaus on uu
distettava sillä tilausten uudistus -on
yhtä tärkeä kuin uusien tila-'
uksien ottaminenkin -
S'
UI
B
f h
i
''
i f
il '
Ui
iii
n
i
li
il
ii
P
i
t:
i
i
e
I
P