Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, October 03, 1916, Page PAGE SEVEN, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Tiistaina lokakuun 3 p 1916
SIVU SEITSEMÄN
niiiiiiiiimimiKuiiimiMiiiiiiuiiiiHiuiiHiiiiim
Minkä nuorena oppii
sen vanhana taitaa
BIlSIUMHIIilllllllllilllllllllUIIIIIIIinnHUI
No 40
VVOODLAND WASH
Piirränpä taasen jonkun rivin
Nuorten osastoon sillä aijon heittää
taas hetkeksi velttouden pois
Täällä Woodlandissa on yhteispy
rintömme ollut toista vuotta htemau
laimeaa siitä syystä kun ei meillä
ole ollut täällä haalia mutta nyt
pian on rakennuksen alaisena oleva
haalimme valmis ja tämän johdosta
näyttää toiminta jo vilkastuvan O ti
valittu näytelmäseura ja ompeluseura
on pantu valveille Naiset aikovat
joulun tienoilla hommata suuret myy
jäiset -epä olisi hyvä
Viime kirjeessäni ehdotin keksittä
väksi jonkun aineen josta saisimme
kirjoitella Tätä kirjoittaessa en "ole
vielä kuullut mitään ja enkä itse
ole voinut mitään keksiä Koetetaan
kuitenkin vielä vaivata aivojamma
ja jos joku löytää jotain niin sano
kaa pois
Olen seurannut Nuorten osastoa
sen syntymisestä saakka ja joskus
vähän töhräillytkin siihen En kui
tenkaan ole koko ainakan huoman
nut että muut pojat kirjottelisivat
siihen ollenkaan Mikähän vaivaa?
Heittäisinkö minäkin kirjoittamisen
pois kokonaan vai koetetaanko saa
da toisiakin poikia joukkoon? Olla
yksin joukossa tuntuu hieman yksi
toikkoiselta vai mitä arvelette? Sa
nokaahan fkat jotain
Lopetan nyt tälle kertaa joten pai
pai! POIKA
ILLAN MIETELMIÄ
Asthabula Ohio
Ensi tervehdykseni Toverittarella
ja sen ystäväpiirille! Erikoisilla uuti
silla en voi saapua luoksenne hyvät
ystävät Ehkä käsitätte että mökin
tytöllä ei ole kynäilijäin "lahjoja ja
ei myöskään kypsyneitä ajatuksia
jotka kuulostaisivat uusilta ja järke
viltä Vaan pysähtykäämme hetkeksi
kaikessa jokapäiväisessä touhussa ja
syventykäämme luontoon Luonto on
sama kaikille niin yksinkertaisilla
kuin sivistyneillekin meistä vaan riip
puu mitä se meille merkitsee ja kuin
ka jaksamme ymmärtää niin suuria
ja hyvää kirjaa kuin on luonto Ehkä
usea ajattelee että tämän kyhäyksen
laatija on yksi niistä onnettomista
lapsipuolen asemaan joutuneista van
hoista piijoista No niin sen asian
kanssa on niin ja näin Esirippu ei
ole vielä noussut ja näytelmäkin on
vielä tuntematon joten sen vuoksi
en ole uneksija vaan luonnon vilpitön
ystävä
Sillä ei kyllä tule aatteemme työ
tehdyksi päin vastoin sen melkein
unohtaa katsellessa kaunista moni
puolista luontoa Nyt olemme syksys
sä ikävässä elonkin syksyssä sillä
ainaista syksyä on työläisen elämä
hamasta kehdosta hautaan asti Mitä
meille oikeastaan merkitsee kevät
luonnossa kun syksy harmaa on sy
dämmessä Meidän täytyy siis ajaa takaa elon
kevättä uutta yhteiskuntaa tämän
mädännäisen tilalle Jokainen mies
sekä nainen on siihen velvoitettu
Koittakaamme parastamme saadak
semme päivän paistamaan jokaiseen
pirttiin ja ennen kaikkea jokaiseen
sydämmeen
Elämä on kaunis mutta lyhyt unel
ma jokaiselle niin kuin itse luonto on
säätänyt mutta nautinto kauneus ja
elämän vapaus on riistetty meiltä
Me emme ole itsenäisiä ja vapaita
luonnon lapsia Olemmeko koskaan
siihen joku vastatkoon Ehkä pitkälle
kehittynyt yhä vaan jatkuu
kunnes romahtaa kuin lahonnut pou
loppuunsa
Innostaisiko Toverittaren lukijoita
ja Toverittaren kynäilijöitä keskustel
la minkälainen pitäisi olla onnellinen
avioliitto? Kuinka siihen on pyrittä
vä mitä tulee naisen tietää ja ym
märtää tullakseen onnelliseksi avio
vaimoksi ja miten hän voi säilyttää
särkymättömän säveleen yhdyselä
mässä Asiaan innostunut
MÖKIN TYTTÖ
Raatajaraukka
Mieleni tekee piirtää vähän ihm'
sistä jotka joutuvat tekemään koko
elämänsä työtä toisten hyödyksi Ja
kukapa sitä meistä ei joutuisi Muis
tuu mieleeni eräs tapaus nyt syk
syllä vuosi sitten jolloin tapasin noin
60-vuotiaan vanhuksen raihnaisesti
raahustavan maantietä pitkin säkki
selässä
Tultuamme vastakkain pysähtyi en
sin vanhus sitten minä hänen vielä
ehtimättä mitään sanoa Kai hän ar
vasi kuten minäkin että me molem
mat olimme puutteen liikkeelle aja
mia Sen vaan meistä heti voi nähdä
että minä olin vaan hetkellisesti sillä
olen nuori kahdenkymmenen korvis
sa Hän taas oli ainaisessa mierolai
sen asemassa lopun ikäänsä Ollen jo
raatanut kaikki voimansa ja tervey
tensä kapitalismin alttarille
Säälillä katselin häntä ajatellen
kuinka suuri armeija on täällä hyvin
voinnin maassa jotka joutuvat saman
kohtalon alle kuin hänkin Kapita
lismin puserrettua heistä kaiken voi
sian viskaavat syrjään kuin ulos
kuluneen koneen tai työkalun
On miljoonia työläisiä jotka vuo
sittain joutuvat % näkemään nälkää
vaille ruokaa ja "paikkaa mihin voi
Bivat päänsä kallistaa Aikomukseni
ei kuitenkaan ole heistä kirjoittaa
He ovat vaan hetken sellaisessa mie
ron' asemassa eivät tarvitse kärsiä
kalkkia kovuuksia edes sillä ajalla
Satoja jopa tuhansia kuitenkin jou
tuu vanhuuden päivänsä viettämään
kuten tapaamani vanhus
Sanottuamme "halloo" toisillemme
kuten vanhat ystävät laski vanhus
pussin selästään ja istuutui Aloimme
juttusille kuten työläisveljien sopii
huolimatta siitä että tapasimme toi
semme ensi kerran
Hänellä vaikka olikin porvarillinen
maailmankäsitys asioista nähtyään
minut kohtalotoverikseen oli hyvin
ystävällinen
Alkoi kertomaan kuinka hän oli
päivän kuluessa kulkenut yli 20 mai
lia ja että nyt oli hyvin väsynyt Sen
kyllä näkikin häntä katsellessa Ky
syin miksi hän niin kovasti kulkee
kun kuitenkin yönsä ulkona saa viet
tää Tämä 20 mailia ei ole mikään mat
ka nuorelle miehelle vaan hänellä
joka kulki hyvin vaivaloisestl se oli
paljon
"Niin poikaseni" sanoi ukko: "jä
tin kaupungin siksi että ei tarvitse
kerjätä Sillä kun täällä maalla saan
perunoita ja muita kasviksia maasta
tarvitsematta rukoilla Joskus kun
vaan käyn suolaa pyytämässä on ate
ria valmis Vaan lähdin liian aika
seen sillä eivät perunat ole vielä sik
si suuria että niistä voisi elantonsa
ottaa eikä muihinkaan kasviksiin voi
turvautua Siksi täytyy minun kiiruh
taa takaisin kaupunkiin saadakseni
ruokaa vaikka vaan vähän"
Hänen siis täytyi taas mennä kau
punkiin istiynaan kaduille ja ääneti
pyytää pyytää ja odottaa jos joku
ohikulkijoista heittää sentin hänen
hattuunsa tai käydä talosta taloon
kertomassa surullista elämäänsä
vaikka tätä hän juuri oli pakoon läh
tenyt Kuulkaa! te työläistoverini onko
tämä oikein että ihminen raataa ko
ko ikänsä tuottaen ylituotantoa mon
ta kertaa enemmän kuin hän itse
saa työstään ja sitten kun on kaikki
voimansa raatanut heitetään kuten
roska tunkiolle Ajatelkaa! Ja verrat
kaa itseänne hänen tilalleen josta
tässä kirjoitan Eikö jo ole aika kaik
kien ryhtyä oikeuksiaan puolusta
maan? Ainoa tällainen tie on yhtyä
sosialistlpuolueeseen sillä ainoastaan
se ajaa työläisten etuja
Löydettyäni taskuistani muutaman
sentin lähdin ostamaan ruokaa Van
hus sillä aikaa rupesi laittamaan tulta-
Takaisin tultuani oli iloinen kok-
fMt äilreSf t patInp?"° m' P'"ti tulla tänä päivänä jos '-en
tyhjä tometokannu jota han käytti 1 1 ':
mojakkaa laittaessa Nämä hän oli varm ™sta vai mita?
ottanut näkistään Näillä sitten ruo- Kaisa muori nousi ylös ja lä
kaa keitettyämme teimme puusta vä- lieni 'Liinua jota tahtoi arkuus
liaikaiset lusikat ja söimme vaivata
Tulen ääressä vielä vähän aikaa '_ r -in _ ppvnn tvt
juteltuamme vanhusta alkoi väsvt- r"!1" hdnT°" y
tää Kokosin hänelle muutamia kui- to ehätti Man Limua auttamaan
via lehtiä joihin hän vaipui uneen — Onko äitisi täällä? kysyi
Vaan minulle ei uni aikonut tulla Kaisa muori istuen Liiiiun vie
Ajattelin vain miten olisi jos työ- reen
iäiset vähänkin ajattelisivat Silloiii n r '
he yhtyisivät sosftlistipuolueeseen ja — V11' Sal Lmm vaivoin sa-
äänestäisivät sosialistit virkoihin notuksi
A II Samalla tuli Eeva sisälle lap-
sensa kanssa ja kävi istumaan
MITEN ALITALON ANTISTA t0Ste" vercen -napenklle
TULI SOSIALISTI
(Jatk 3:lta sivulta)
mitä Jaska ja kylän nuoret hä
nelle ilveilivät Mutta sehän on
kauheata sellainen kosto kristi
tyltä ihmiseltä Ja me emme voi
vaatia oikeutta Laki ja oikeus
-ovat vain rikkaiden hyväksi sa
noi Antti
— Voi taivasten tekijät! Me
„i„ „ i mi::
vettiin lopuksi ikäänmme Voi xr 'L
jumalani! Miksi sallit vääryydel
le näin suuren vallan?
Ensi kerran elämässään Miina
— 1'aivaa Kaisa-muori ter
vehti Eeva muoria Missä on e-
mäntä kun ei näy?
Kaupungissa sanoi Mari Tä
nään pitäisi tulla takaisin Hakee
sieltä ompelijaa Kuuluu Aino
tulevan — hän emännän sisarei
tyttö käväsi täällä toissa kesänä
Ei viime kesänä tarvittu Hän on
niin hyvä aina näin halvoil
lekin kiitteli Mari
— Mäihinkö sitä ommellaan?
Kuuluu jo kauan ommelleen
kotonaan ja nyt tulee auttamaan
häiden valmistelua Kuuluu tule-
11111 TT 1 1 i iiiiiii iiiiii 11 iiimr! m
v an x-ni iivui uiyuo u jiiiuii '
tunsi miten onneton ja onnelli- h i y
herra myöskin Ellin veli ehätti
Mari selittämään sillä hän tiesi
enemmän talon asioista kuin
Kaisa-muori
Sitten siirtyivät tytöt tuvart
ElämiSen OlkeUtta peräikkunan Juo jossa oli kaksi
isoa palsamia lotka Man oli is-
nen ihminen voi olla yht'aikaa
Hän painoi päänsä rakastettunsa
sydämelle ja antoi kyynelten va
paasti vuotaa (Jatk)
Kirj ANNA
(Jatk)
Mari katseli Liinua hyvin ute
liaasti mutta Liinu ei uskaltanut
Uittanut jo aikaisin keväällä Nii
tä siinä ihailtiin Liinu jo us
kalsi katsella ympärilleen suurta
tupaa jollaista ci ollut ennen
nähnyt sillä Liinu oli ikänsä elä
nyt metsäkylässä eikä ollut nah-
vilkaisemallakaan Marihin katsoa nyt nnnlta kum picne)1 saIoTu
vaan lähenteli äitiään joka väsy
neesti huomautti:
van jossa oli ollut lapsentyttö-
nä eräällä leskivaimolla joka kä-
Mene Marin kanssa tupaan vi ansiotyöSsä mutta joka nyt
häädettiin tuvastaan ja lapset
joutuivat kunnan huostaan ja les
ki meni päivätöihin
Tiinnn iiill rVt mplkiMti kpriiii-
teensä joten pyörsi viemään sen J
J 1 J lemalla silla lian oh hvvm huo-
kyllä minäkin tulen pian
Tämä herätti Marinkin uteli
aisuudestaan ja hän huomasi un
liottaneensa solkkuämpärin kä
takaisin ison ammeen viereen
portaiden luo Tällä välin uskalsi
Limun veli joka oh seisonut
norintainen Vika oli hänellä vie
lä siinä että teki joskus vuosien
leluuni vvil una vii iiuiiul
mahdollisimman lähellä äitiään Pasta apsen toisensa peraan !-
lainata huomiotaan ympäristöön- T u
i n Limukin oh yksi nuta onnetto-
sa ja se kohta kiintyi solkku- u i i- -i
' 1 mia joita vie a köyhyyden lisak-
ammeeseen jonka luokse Mari
oli ämpärin jättänyt Aivan kuin
unhottaen ympäristönsä jota pel
käsi kapusi hän polvilleen veran
nan penkille äidin viereen katsel-
si äpäränä halveksittiin Viimei
nen lapsi olikin Eevan saattanut
niin tukalaan asemaan että hän
suorastaan näki nälkää Nyt oli
ommannuf Limun taloon
Ien uteliaasti kärpästen touhua
ammeen keralla Tällä välin Ma
ri tarttui Liinua kädestä kiinni
ja sanoi kuin rohkaisten :
- -1 uc vaan upaan c c m rippikoljltlifcään niin o]i saatava
ole ketaan muita kuin vanha J ' ~ _ „„-_ _
paimentytöksi noin vaan ruoka
ja vaatepalkalla koska entinen
palveluspaikka Liinulta oli sor
tunut Ja vielä kun Lnnu tuli
Kaisa-muori ja hänkin nukkuu
Liinu ei uskaltanut irroittai
kättään vaan seurasi pelonsekai
sella tunteella Maria Ja Mari
vei hänet aivan perälle tupaa
uunin kupeelle karsinapcnkille
istumaan
Samalla heräsi Kaisa-muori ja
koetti terottaa vanhoja silmiään :
— Kuka tämä vieras on? On
ko hän Eevan tyttö? Hänenhän
hänet lähemmäksi pappilaa niin
oli Eeva tuuminut iNyt olikiii
Liinu pitäjän mahtavimmassa ho
vissa siksi tupakin pisti hänen
silmiinsä suuruudellaan ja moni
ne ikkunoineen
Tällä välin kun tytöt keskuste
livat tuvan koosta ja komeudes
ta ja Mari toimitti tehtäviään lä
heni Kaisa-muori hyvin lähelle
(Jatk 8lla sivulla) "