Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, September 19, 1916, Page PAGE THREE, Image 3

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    'vV
N:o 38
Tiistaina syyskuun 19 p:nä 1916
SIVU KOLME
MITEN ALITALON ANTIS
TA TULI SOSIALISTI
(Jatkoa enBimälseltä sivulta)
viinoja Mutta älä ole milläsi
kään kyllä rengin häissä viinaa
riittää kuokkavieraillekin saatik
ka sitten sulhasen kasvatusisäl
le Käy kanssani elämän läh
teelle niin minä ammennan si
nulle samoin kuin teille toisille
kin häävieraille ja riihessä on
tomua vielä sinunkin vatsasi
täytteeksi vaikka me kaiken
yön sitä joukolla ahdimme näl
käisiin vatsoihimme sillä herran
siunaus on rengin hääpidoissa
Ota vaan osasi ilman häälahjaa
äläkä suotta vihottele
Isäntä yritti keskeyttää Jaskan
puheen kuitenkaan onnistumat
ta Suuttuneena hän poistui tu
paan missä alkoi purkaa vihaan
sa emännälle Rovasti kuuli me
telin ja tuli tupaan Tästä isän
tä säikähti sillä hän oli kiukuis
saan kokonaan unohtanut että
rovasti on talossa Isäntä pyysi
nöyrästi anteeksi sitä että täy
tyy noiden eläimien kanssa suut
tua niin kovasti
— Ajaisin tuon Jaskan talosta
ni heti pois mutta se ryökäle ei
lähde vaikka olen luvannut mak
saa palkan vuoden loppuun Se
se on oikea pirulta riivattu Jos
pa Jumala antaisi voimaa että
jaksaisi kärsiä syksyyn asti Voi
herra annan ajan luistaa valitti
isäntä
— Jos käskisi Antin ja Miinan
tänne luokseni ehdotti rovasti
— Ei herran nimessä ei sitä
voi tehdä niin kauan kun tuo
hornan henki on talossa sanoi
isäntä Mutta sitten pyydän ro
vastin ottamaan sen asian oikein
sydämensä asiaksi kun palkolli
set vaihtuvat Olen tuhannesti
kiitollinen että on päästy näin
pitkälle Nyt voin lain voimalla
pitää Antin ja Miinan talossani
Toiset menkööt Hornan katti
laan — 'No olkoon niinkuin isäntä
sanoo myönsi rovasti
Ystävykset joivat eromaljat ja
rovasti lähti kotiinsa
Kolme kuukautta oli kulunut
Antin ja Miinan häistä Tämän
ajan olivat kaikki palvelijat ta
lon muassa mutta nyt oli vuo
si vierähtänyt umpeen Pyhäin
miesten päivä oli ovella ja pal
velijat olivat vapaita muutta
maan toiseen taloon Alitalosta
lähtivät kaikki palkolliset lu
kuunottamatta Anttia ja Miinaa
Kustaan ennustus kävi toteen
Alitalo oli autio kuin halmepelto
Ei yhtään uutta palvelijaa tullut
poislähteneideil tilalle Isäntä o
li kuulustellut päiväläisiä joita
saikin aluksi
— Kyllähän Antti tekee ollaan
han me näkönä tuumivat päivä
läiset Nyt astui voimaan ennen mai
nittu palkkajärjestelmä Antille
ja Miinalle Nyt olivat Antti
ja Miina muonalaisiä kumpikin
Isäntä antoi Antin tietää että
muonamiehen pitää tehdä kaikki
puhdetyöt
— 'Laita taloon rekiä niin pal
jon kuin tarvitaan ja vanhoista
pidä huoli että korjaat ne aikoi
naan Myöskin pidä huolenasi
kaikki puuastiat mitä talossa tar
vitaan ja päreistä ja hevosten
hoito kuuluu sinulle eikä päivä
läisille Muista ettei mitään jää
tekemättä Siellä vanhassa tu
vassa on kyllä tilaa puille ja
laudoille ymmärrätkö Ja Mii
na saa puhteilla kehrätä taloon
ja pitää huolen lehmistä Yöllä
on käytävä navetassa kuten en
nenkin mutta jos jää yksikin
määräys täyttämättä niin muis
rakaa se että laki ja oikeus on
minun puolellani sanoi isäntä
(Jatk)
Mitä tarkoitamme nyky
ajan osuustoiminnalla
(A S Osuusliikkeiden ed-kok
pöytäkirjasta)
Milloin yksilö käy voimatto
maksi mahdollisimman edullises
ti etujaan turvaamaan syntyy
yhteistoiminnan tarve Kun täl
tä tavalla syntyy tarve yhteis
toimintaan tulee sen seuraukse
na oleva yhteistoiminta tarkot
tamaan kaikkien niiden etujen
turvaamista jotka taloudellisen
asemansa perusteella lukeutuvat
niiden eturajojen sisäpuolelle
Yhteistoimintaan voi ihmisiä
pakoittaa suuri luonto ja luokka
edut Luonnon kannalla asues
sa ihmisten oli pakko turvautua
yhteistoimintaan luontoa vastaan
yksinomaan
Senjälkeen kun kone ottaa ti
lansa käsityöltä ja kun koneita
ajetaan käyttämään yksinomaan
niiden nimellisten omistajien e
duksi joutuvat ne tuottamaan
tuotteita myytäväksi josta vuo
rostaan on vääjäämätön seuraus
voiton pyynti Kun konetuotan
non tehtäväksi jää voiton tuot
taminen omistajilleen tulee ensi
mäiseksi kymykseksi sen saavut
tamiseksi tuotannon halpuus
tehtaanomistajalle tulee etuky
symykseksi riistää koneiden o
hella työskentelevää työväestöä
mahdollisimman perinpohjaisesti
'Kun aina parantuvat koneet
tuottavat enemmän tarveaineita
vähemmällä ihmistyöllä joutuu
osa työväestöstä tarpeettomaksi
ja samalla tulevat ostokyvyttö
mäksi ollen lopullisena tulokse
na liikatuotanto Silloin kuin on
liikatuotantoa tulee tarjontaa e
nemmän kuin kysyntää josta on
ehdoton seuraus kilpailu myyn
nissä Kilpailu myynnissä on
myyjille turmioksi ja sitä vält
tääkseen oli tehtailijaluokka pa
kotettu järjestäytymään turvaa
maan etujaan
Tehtailijaluokka tietäen ole
vansa pienenä vähemmistönä
tehdastyöväestöön verraten ja
tuntien epäoikeutetun asemansa
työläisten rikkauksien omistajana
ja samalla tuntien tyytymättö
myyden oireita työväestöstä oli
se toisaalta uhkaavana pakoifuk
sena järjestäytymään keskenään
luokkana työväenluokkaa vas
taan teollisuudessa vastaten tä
tä taloudellisesti nykyaikaiset
"Teollisuudenharjovtajain järjes
töt" Tarveaineiden tuottamisesta
myyntiä ja voittoa varten paitse
sitä että silloin koetetaan tuot
taa tavara mahdollisimman hal
valla tulee ehdottomaksi pääpyr
kimykseksi toisaalta tuotteiden
myynti Kun tuotteiden tuotta
misen halventamiseksi paitsi si
tä että tie pyritään tuottamaan
työvoiman puolesta halvalla tu
lee luonnolliseksi pyrkimykseksi
myöskin tavaran arvon halventa
minen tulee myynti erikoisen
tärkeäksi haaraksi
Kun tuotteita on liikaa ja ne
kin tuotettu vain voittoa varten
ja useinkin ala-arvoisia jopa va
hingollisiakin kuluttajille jää
myyntipuoli kehumisen ilmotta
misen ja pettämisen varaan ja
vaatien se erikoista ammattitai
toa muodostuukin siten erikoi
nen ryhmä yhteiskunnassamme
sille alalle ja nimitämme sitä
kauppakapitalisniiksi tai kaup
piasryhmäksi Useimmissa tapauksissa on
tehtailijoilla suoranainen määrää
misvalta suuriin kauppaliikkei
siin joten kauppiasluokan yleen
sä on otettava tehtailijoiden
tuotteet ilman poikkeusta myy
täväksi sellaisina kuin ne teh
taasta tulevat ja tehtailijan pane
milla hinnoilla Kun siis teh
tailijat ovat järjestyneet tuottei
den myyjänä kauppiaille ja li
säksi omaavat suoranaista mää
räämisvaltaa johtaviin tukku- ja
välitysliikkeisiin ei kauppiasluo
kalJe jää muuta tehtävää kuin
katsoa eteensä kuluttajiin näh
den Kuten mainittiin jo kun
tuotteet ovat käymättömiä ja lii
an paljon siis tuotanto luonno
tonta joudutaan siis kauppias
luokka jaottelemaan useampaan
eri ryhmään kuten tehtaan tuo
tannon urakalla myyjiin (job
bers) joiden tehtävänä on hank
kia tukkuostajat jollekin suurem
malle summalle koko tehtaan
tuotannosta tukkuliikkeisiin jot
ka pitävät varastoja joista lähet
televät tilauksien mukaan jäl
leenmyyjille Etupäässä tukku
liikkeiden toimesta on liikkeellä
lukemattomat armeijat matkus
tavia asiamiehiä jotka koettavat
löytää myyjiä määrätyille tuot
teille Jälleenmyyjän tehtäväksi
jää olla suoranaisessa kanssakäy
misessä kuluttajien kanssa s o
kellumalla valehtelemalla ja pet
tämällä tehdä "viimeinen palve
lus" Välttämättömänä seurauksena
tuotteiden paljoudesta ja huo
noudesta olisi kauppiaillakin
seurauksena ehdoton kilpailu
mutta koska sellainen voisi joh
taa heidät kaikki perikatoon pa
kottaa heitäkin luokkaetu järjes
tymään keskenään Kumminkin
kun tehtailijat ja heidän johta
mansa suurliikkeet ovat järjesty
neet etujensa mukaisesti ja kun
koko välikäsiluokka sellaisenaan
on tarpeeton yhteiskunnassa jää
heidän järjestymispäämääränsä
kohdistumaan aina alaspäin Se
tarkottaa että japparit järjesty
vät turvaamaan yhtenäiset hin
nat minkä he vaativat tukkuliik
keiltä tukkuliikkeet taasen järjes
tyneinä määräävät hinnat agen
teilleen ja jälleenmyyjille Kun
taasen jälleenmyyjiä on paljon
joka paikkakunnalla ja kaupun
geissa paljon enemmän kuin tar
vittaisiin Johtaisi kilpailu heidät
heti perikatoon joten heidän elä
misen ehtonaan on"'järjestyä tur
vaaman etujaän ostajiin nähden
Edellämainittu keinotekoinen
myyntitapa aiheuttaa tavaran ku
luttajille aina vain kalliirnmäksi
toiselta puolen pakottaen se aina
vaan tavaran arvoa'" huononta
maan ja sitä mukaa tehden ku
lutuksen vähemmäksi ja siis lii
katuotanto kasvaa '"''
Tällä tavalla keinottelulle pe
rustuva luokka jota yhteiskun
nassa ei ensinkään tarvittaisi
joutuu luokkana turvaaman toi
nen toistaan toisaalta työläisiä
vastaan työmaalla ja toisaalta
kuluttajia vastaan kaupassa joi
den riistännälle heidän 'olemassa
olonsa perustuufanasteenlou
dellisen valtansa lisäksi valtiolli
sen vallan jonka avulla" he tur
vaavat riistoaan laeilla hankki
vat sotien avulla ulkomarkkinoi
ta ylituotannolle ohjaavat kan
san kasvatusta etujensa mukai
sesti ja yleensä pitävät sitä suo
jana luonnottomalle toiminnal
leen ja tarpeettomuudelleen yh
teiskunnassa '' : '
Me näemme siis työväenluo
kan maalla ja teollisuuslaitoksis
sa koko maailman tarveaineiden
tuottajina ja myöskin oikeutet
tuina ja pysyväisinä kuluttajina
me käsitämme jokaisella hyödyl
listä työtä tekevällä työläisellä
olevan oikeuden työnsä tulok
siin ja parhaaksi välikeinoksi
työtoiman riistämisen rajoitta
miseksi tunnultamme taloudelli
set järjestöt
Me näemme ihmiskunnalle hyö
dyllisten tarveaineiden tuotannon
voittoa varten yksilöille turmiok
si ihmiskunnalle ja sillä tavalla
tuotettujen tuotteiden myytfti
keinottclun kuuluen siihen ilmo
tukset kallispalkkaiset agentit ja
useat eri välikädet vain rasituk
sena kuluttajille ja siis pidämme
sitä luonnottomana ja poistetta
vana Parhaimpana välillisenä
keinona yllämainitun tilanteen
korjaamiseen pidämme osuustoi
mintaa Me käsitämme eftä riis
tolla ja petoksella hankittu pää
oma ei ole oikeutettu vetämään
voittoa kuluttajia riistämällä ei
kä millään laillahankittu pääoma
ole oikeutettu ' vetämään muuta
korvausta kuin kohtuullisen ko
ron sillä pääoma ei tuota voittoa
vaan kulutus Edelleen pidämme
luonnollisempana ja ainoana oi
keana että kuluttajat määräävät
itse tavaran laadun määräävät
sen hinnan kuten osuustoimin
nan periaate edellyttää Ainoa
oikea tapa on myöskin' että ku
luttaja määrää' palvelijansa jotka
niitä tärkeitä ' tarveaineita käsit
televät joita hän - joutuu osta
maan ' ' f't_ ': V _
Nykyaikaisen ruokatarpeiden
tuotannon maalaiselämässä me
näemme myöskin -olevan luonno
tonta: Maanviljelijä 'tuottaa pie
nissä erissä tuotteitaan myytä
väksi saamatta' niistä 'niin paljoa
hintaa että' kännättäisi? yrittää
kään tuottaa Jiyväajä yaraä-Joten
pääkysymykseksi jää tuottaa hal
valla useinkin tavaran arvon ja
laadun kärsiessä siitä' Kun sitä
kin tuotantoa on liikaa" jä tiiot
(Jatk 8:11a Vivulla f"" 1"