Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, September 19, 1916, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos on nyt 6381
Amerikan snomalalsten työläisnaisten äänenkannattaja
Organ ot toe Finnish Hurhing WomeD In America
N :o' 38
TIISTAINA SYYSKUUN 19 P— TUESDAY SEPT 19
1916 — Kuudes vuosik
Tyhmiä neitseitä
Kirj Mari Haapala
Jokainen kai on lukenut raa
matun vertauksen kymmenestä
ueitseestä Siinä sanotaan että
viisi heistä oli taitavaa ja viisi
tyhmää Mutta nyt meidän päi
vinämme on niin tavattoman pal
jon tyhmiä neitseitä sekä mie
hissä että naisissa että on vai
kea määritellä onko taitavien ja
tyhmien luku tasan kuten siinä
raamatun vertauksessa Mutta
minusta näyttää sille että nyky
aikana on tyhmiä paljon enem
män kuin taitavia Niitä tyhmiä
näkee kulkevan kaikkialla lam
put sammuksissa Kaikissa kan
soissa ja kansankerroksissa heitä
löytää niin rikasten kuin köy
häinkin keskuudessa
Jos taitavia olisi enempi kuin
tyhmiä niin eivät asiat olisi si
ten kuin ne ovat tänä päivänä
Ei virtaisi verivirrat Europassa
ei myöskään kyynelvirrat nälkä
vilu suru ja murhe veisi niin
monta äitiä jar lasta ennenaikai
seen" hautaan -
Onko Yhdysvaltain hallitukses
sa taitavia neitseitä? Ei ole sillä
hedelmästään puu tunnetaan
Minkälaisia hedelmiä ovat työ
läiset saaneet korjata presidentti
Wilsonin hallituskauden aikana ?
Onko kaikilla työläisillä ollut tar
peeksi ravintoa vaatteita ja suo
jaa? Päättäen niistä melkein lu
kemattomista työlakoista mitä
viime vuosina on ollut ei työläi
sillä ole tarpeeksi ravintoa ver
hoa ja suojaa — toisin sanoen:
jokapäiväistä leipää
Ei vaan silloin kun työläiset
ovat vaatineet leipää on heille
annettu kiväärin kuulia ja "jär
jestysvallan" kapulaa Heitä on
vangittu murhattu poltettu
näännytetty ja palellutettu kuo
liaaksi Onko tämä läksy mitään opet
tanut työläisille? Vieläkö työ
väki ensi vaaleissa äänestää val
taan näitä "hyviä miehiä" ja it
sellensä kurjuutta?
Meissä suomalaisissakin on
vielä paljon tyhmiä neitseitä Se
tulee ilmi kaikissa puheissa ja
keskusteluissa Jos milloin tulee
puhe poliittisista asioista niin ei
malteta pysyä asiassa vaan hy
pätään heti sosialistien kimppuun
— vedetään aina esille sama van
ha juttu: "ei teillä ole muuta
virkaa kuin kieltää jumala viha
ta kirkkoja ja pappeja ja kaikkia
kristityltä" Heidän päähänsä ei
saa mitenkään mahtumaan sitä
tosiasiaa että sosialistipuolue on
poliittinen puolue eikä mikään
uskonlahko eikä sillä ole mitään
tekemistä uskontojen kanssa
_ Ja jos joku sosialisti olisikin
ei-uskovainen niin en ainakaan
minä häntä siitä moiti että hän
on rehellinen ja sanoo ajatuk
sensa suoraan Toisin sentään lie
nee pappien laita sillä monta
heissä on jumalankieltäjää vaan
harvat heistä sen rehellisesti tun
nustavat Mistäkö minä sen tie
dän Lainaan tähän Yrjö Siro
lan puheesta erään kohdan sillä
minulla oli onni kuulla häntä
silloin kun hän oli tällä mante
reella Kerran hän sanoi puhees
saan m m seuraavaa:
"Minun isäni on pappina Hel
singissä ja kun hän saapui vii
meisestä pappien kokouksesta
Turusta oli hän hyvin alakuloi
nen ja ajatuksiinsa vaipunut Ky
syin syytä siihen ja hän vastasi:
"Olen tässä miettinyt sitä kui
Suomen papeista on niin suuri
määrä jumalan kieltäjiä kun ko
konaista (tähän sanoi Sirola nu
meron mutta en muista sitä e
nään kun on viisi vuotta kulunut
siitä kun kuulin aion puheen
mutta se lähenteli kahta sataa)
pappia kieltää jumalan He epäi
levät sen olemassaoloa ja elä
mää haudan tuolla puolen Se
tuli ilmi nyt äskeisessä pappien
kokouksessa"
Kaikesta päättäen rupesi Siro
lan isän usko myöskin horjumaan
Kun silloin oli jo niin paljon ju
malan kieltäjiä niin kuinka pal
jon niitä nyt jo onkaan pappien
keskuudessa Sitten nämä samat
papit nousevat sunnuntaisin saar
natuoliin ja kovasti saarnata rem
mastavat kiittävät ja ylistävät
Ja'oa toisella sivulla)
Miten Alitalon Antista tuli sosialisti
( latK) li n iiclrni AffJ in
tAimiin liU i-x ma imuoniin uvmvu tultu J
dään huutolaisena kun hän on kuu- Muna-olivat onnellisia ja lupasi
den vuoden vanha kahden hänestä vat toisillensa kestää yhteisvoi
vanhemman sisarensa kera He ovat min tuli vastaan vaikka mitä
orpolapsia Antti joutuu taloon joka _Ta lähdetään pois jos kovin
tunnetaan sekä huutolaisten että pai- iSaavat Aliini ii niu
velijain kidutuspaikaksi Kovaa saa saayat' sa"01 A1nna ja f
Antti siellä kokea ja olisi kai kuol- ro1 paalle niin etta navetta ka
lut sen kovan kohtalon seurauksista jahti
jos ei isäntärenki Matti olisi ruven- Emäntä oli hiipinyt navettaan
'Lf n?„h°ltama't11 t fu°Jeemaan Miinan huomaamatta ja kuuli
Kului vuosia palvelijat vaihtuivat A
joka vuosi mutta Matti pysyi talossa an keskustelunsa Suta seu
Antin tähden Kerran isännän ja Ma- rasi Aliinalle jo ennestään tuttu
tin välillä tuli niin kova riita että rippisaarna johon emäntä vielä
M" "hkasi tehdä paljastuksia talon jatkoksi lisäsi uusia nimityksiä
sisäisistä asioista Silloin isäntä teki
sovintoa ja sovintoryypyn sekaan pa- -'Vaikka nyt oletkin muona
ni myrkkyä ja Matti oli poissa Ku- miehen amma niin minun pillini
lul taas vuosia Paljon ankaraa koh- mukaan sinun on tanssittava
telua sai Antti kokea mutta Alitalon muista se senkin lutka! Viime
isännän hyvä ystävä pitäjän rovasti sn t „]vnttP Vnin nälkäin
parhaan kykynsä mukaan kylvi nöy- Jona te ulvoitte kuin nalkaise
ryyden ja alistuvaisuuden henkeä sudet ettei saanl1t silmiään ura
Antin sydämeen Rippikoulun käy- mistaa mutta sen sinä saat kal
tyä pääsi Antti palkkarengiksi Ku- liis-ti maksaa pauhasi emäntä
lui taas vuosia Taloon tuli piiaksi Sil]ä aikaa oli isäntä määrää
eras Miina-iniminen nuori nainen ti-
joka rakastui Anttiin ja siksi jäi ta- massa t0Ita rengilleen Joka
loon vielä toiseksi vuotta Alitalon nen sana oli täynnä salattua vi
isäntä pelkäsi että Anttikin voisi haa jonka Jaska sivulta katsel
joskus suuttua ja lähteä talosta Sik- jen hyvin voi huomata Isäntä
KhvMIILIA
tää hauskan hetken
'ylentää" Antin muona-
mieheksi
Ja niin isäntä laittaa Antin ja Mii-
tyn työn mutta Jaskan mielestä
se annettiin liiaksi käskevällä ta-
nan kuulutuksiin ja määräajan ku- Valla Siksi Jaska nauroi ivaili-
1 V 11! ii_ 1 -
luttua hankkii rovastin taloonsa viii
kimään Antin ja Miinan Talon i-
säntärenki Jaska pitää hommia sil
mällä ja koettaa avata nuoren pa
rin silmiä näkemään mihin orjuu-
sesti ja alkoi nuhdella Anttia
seuraavin sanoin :
— Kyllä sinä olet aina se päs
sinpää! Nytkin olet isännän
teen rikas isäntä heitä koettaa kyt- mielen loukannut tyhmyydelläsi
asunnoksi ja kokonaan riittämättö- Isäntä on sinua kasvattanut kuin
män ruokavaraston vuoden palkaksi omaa poikaansa etka sina niin
Isäntä on muonarengilleen antanut paljoa ymmärtänyt että olisit
vannan ränsistyneen ja non tuvan e(ies häihisi isännän kutsunut
asunnoksi ja kokonaan riittämättö
män ruokavaraston vuoden palkaksi
Aamulla oli kaikki ennallaan
Palvelijat olivat hilpeällä mie
lellä kun saivat kerrankin viet-
jonka olisi kunniavieraana siellä
pitänyt olla Nyt isäntä äkäilec
siitä kun piti jäädä ilman hää-
(Jatkoa kolmannella sivulla)
Lapsen kasvatuksesta
Lukijasta tuntunee liian itse
rakkaalta ja kerskuvalta jos sa
non ettei minun lapseni ole kos
kaan polkaisseet jalkaa vastus
taneet vanhempiaan tai sanoneet
että isä tai äiti "on paha" Tämä
väite on kuitenkin totta Ei sillä
että minä olisin mallikelpoinen
äiti ei läheskään Se minä kyllä
olla haluaisin vaan hermostunut
luonteeni on paljon estänyt mi
nua siitä Alina olen aina ollut
vastustavalla kannalla lapsen ku
ritukseen nähden ja sittenkin? on
minun täytynyt se tehdä Ker
ron tässä muutaman esimerkin
Jos käsken lasten jotain tehdä
he tekevät sen kyllä esim oman
huoneensa järjestävät mutta niin
huolimattomasti että täytyy lä
hettää heidät takaisin samaan
tehtävään Sen jälkeen he kysy
vät: "äiti saako nyt mennä ulos
leikkimään?"
Alenen katsomaan huonetta
Leikkikalut on survastu pöydän
kulmalle sen sijaan että ne oli
sivat sitä varten tehdyllä hyllyl
lä kirjoja nuken vaatteita ka-
vSUllclin J1J1UC1I jmcUid VttUll avj-
kuslattia on puhdas "Tehkää
uudestaan" sanon Hyvin nyr
peällä mielellä-se tehdään ja vä
hän ajan kuluttua taas: "äiti
nyt on kaikki"
—"Onko kirjat hyllyllä leikki
astiat myös onko paperit kan-
nettu pihalle?" "On" Alenen kat
somaan kaikki on yhtenä kasa
na nostettu hyllylle ja ripoteltu
permannolle kantaessa "Etts
pääse leikkimään ennenkuin kaik
ki on valmista Tehkää uudes
taan !" Lapset itkien tekevät taas
niinkuin neuvoin
Tämä on jo rankaisua Ei pää
se leikkimään vaikka kuinka ha
luaisi He viipyivät kauan huo
neessaan ja kovaa touhua kuu
luu sieltä Vihdoin yksi tulee
alakertaan ottaa lämmintä vet
tä ämpäriin ja saippuaa sekä
lattia-rasun En ole huomaavina
ni Jonkun ajan kuluttua menen
katsomaan Vanhin pesee lattiaa
sanoen intoa uhkuvana:
"Ale otimme täkit ja lakanat
sängystä puistelimme ne akku
nasta ja asetimme paikoilleen
niinkuin äiti tekee Nyt me pe
semme lattiaa ja sitten me tu
lemme alas ja pesemme kaikki
lattiat Huomenna on lauantai ja
äidillä on kiire niin me autam
me "Mitä tehdä?" ajattelen "Tuo
pesutapa tm aivan toista mitä
käytetään jos hyvää tahdotaan"
Alutta en voinut kieltää sillä äs
ken itse heitä käskin työhön ja