Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, August 29, 1916, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    No 35
Tiistaina elokuun 29 p:nä 1916
SIVU SEITSEMÄN
IliiiSiliiiglilöK-niiKIIlillllliiin
m la h
ml
Minkä nuorena oppii 3
sen vanhana taitaa a
ffiiiHiiiiiiiiiiiiimimmiiiiiimmm
! Nttnrtnt Öfeajstn
BERKELEY CAL
"Rupea sinä Hilma kirjottamaan
'Nuorten osastoon' kun 'morsiames
takin' tuli 'misus' eikä enään kir
jota" sanoi Fred Forsman
Todellakin olisi hauskaa jos Hil
mat ja muut rupeaisivat kirjottamaan
Berkeleystä ei ole pitkään aikaan ol
lut nuoriso-osastoon kirjotuksia
Vaikka olenkin "misus" voisin kai
silti olla nuorten osaston kirjeen
vaihtaja sillä nuoret eivät täällä
toimi mitään jota ei "misiksetkin"
tietäisi: Se etten ole pitkään ai
kaan kirjottanut johtuu siitä että
ei tule sitä tehtyä Aina on ajatuk
set kiinni kodissa ja kun on aikaa
niin viettää sen mielellään puolison
sa kanssa
Elokuun 7 p lähti Mrs ja Carlo
Suojanen itään papan luo Pitäkää
nyt hauskaa mutta' Carlo ole sinä
varovaineni ettet joutuisi halvaus
taudin uhriksi
Kuulin kuiskeita että maski-tanssit
ja oikein koko-öiset pitäisi tulla
joko tämän kuun lopussa tahi toisen
kuun alussa Siis puvut valmiiksi
Vapaa iltakoulu on käytettävänän
ne miksi ette käytä sitä hyväksen
ne ja tule sinne Kaikki kyllä koet
tavat puhua mutta lukea ja kirjot
taa se on myös tarpeen Ottakaa
opetusta kuin sitä vapaasti saa Mi
nun tietääkseni on siellä ainoastaan
yhdeksän suomalaista niistä puolet
täällä syntyneitä Siellä saa oppia
mitä vaan haluaa: konekirjotusta
pikakirjotusta piirustusta ym Myös
kin liikkuvakuva-konetta opetetaan
käytämään oppilaille annetaan jos
kus nähdä kuvia joita oppilaat näyt
tävät Mi Mi
Erään työläistytön
elämäkerta
Kylällä oli kaikki hiljaista nuo
rison keskuudessa Hilda oli
mennyt pois oppiakseen ensiluo
kan voin valmistajaksi ja nuoret
ikävöivät hänen seuraansa En
simältä oli aina Hilda nuorten
puheena että koskahan se Hilda
sieltä palaa takaisin Nuorison
kokouspaikoissa aina kun Hildan
nimeä mainittiin vierähti kuuma
kyynel Kallen poskelle jonka
hän salaa käsiselällään pois pyy h
kaisi milloin ollen niistävinään
nenäänsä tai pyyhkivillään kas
vojaan ettei kukaan hänen suur
ta ikäväänsä huomaisi ja sitä
tuskaa mitä hän kärsi ystävänsä
poismuutosta
Hilda ja Kalle olivat salaises
sa kirjevaihdossa keskenään ei
vätkä Kallen vanhemmat edes
osanneet aavistaa sitä että- hei
dän poikansa olisi niin oman ar
vonsa unhottanut että olisi pi
kiintynyt tuohon köyhään piika
tyttöön Hilda oli ollut puolitoista
vuotta koulussa ja sillä aikaa op
pinut kykeneväksi voin valmista
jaksi Tämä kohotti Hildan mai
netta ja arvoa ja kun Hildalla
oli jo ennestään vääräksi kasva
nut kunnianhimo niin hän ajat
teli että kun menee entistä pal
veluspaikkaansa katsomaan niin
ei sitä kannata kaikille suutaan
vaivata ja' vastata moukkien ky
symyksiin Niin ylpeä oli nyt
Hilda virastaan mutta Hildalle
kävi kuten sananlasku sanoo et
tä ylpeys käy lankeemuksen e
dellä Hilda onnistui pääsemään voin
valmistajaksi samaan taloon
missä oli ennen kolme vuotta
palvellut ja se oli Hildalle mie
luinen asia sillä pääsihän hän
taas yksiin rakastajansa Kallen
kanssa jonka kanssa oli yhdessä
rippikoulun käynyt ja nuorten ki
soissa kulkenut Hilda ajatteli
niitä monia huvimatkoja ja leik
kejä joita ennen leikittiin jotka
kaikki olivat niin rattoisia ja
viattomia kuin lasten leikit
'Nyt oli Hildan alettava teke
mään työtään johon oli oppia
käynyt puolitoista vuotta Hil
da ajatteli itsekseen että tarvit
sisi mennä tervehtimään vanhaa
tätiään ennenkuin alkaa työnsä
Hän oli ollut niin ylpeä ettei
ollut yhtään kirjettä kirjottanut
tädillensä koko ajalla kun oli
oppimassa voinvalmistusta Hil
da oli unhoittanut myöskin' kaik
ki tuttavansa ympäristössään lu
kuunottamatta Kallea josta hän
jonkunverran piti
Hilda oli kahdella päällä me
neekö katsomaan vanhaa tätiään
tai ei mutta Kalle kehotti Hil
daa sanoen että ei saa unhoit
taa tätiä joka on Hildalle ollut
ensimäinen turva vanhempain
kuoltua Kallen vanhemmat ke
hottivat myöskin Hildaa mene
mään kun niin monta vuotta
oli kulunut siitä kun täti on
häntä viimeksi nähnyt Kallen
äiti selitti että Hildan täti on
hyvi nilöinen nähdessään kuinka
yritteliäs Hilla on ja kuinka
'hän on edistynyt ja hankkinut
itselleen hyvän opin joka takaa
hänen tulevaisuutensa jos vaan
jumala terveyttä suo ja pitkän
ijän antaa Näin Kallen äiti
neuvoi Hildaa ja sai vihdoin Hil
dan sille päälle että lähteä tä
tiä tervehtimään
Kalle sai luvan lähteä Hildalle
matkatoveriksi ja valjastaa he
voset matkaa varten Matka ei
ollut kovin pitkä sen olisi kyl
lä parissa tunnissa kävellyt mut
ta rikas isäntä vielä kiihdytti
Hildan ylpeyttä sillä että lait
toi Kallen kyytimään häntä he
vosella sanoen :
— Kuka sitä nyt kävelemään
lähtee monia virstoja kun kerta
hevoset seisoo tallissa joutilaana
(Jatk)
Köyhän pikku sisko
(Jatkoa toiselta sivulta)
VIII LUKU
Mrs Oblinsky oli ylpein äiti
koko länsipuolella Chicagoa Ike
Hammerstein oli osoittanut niin
suurta erikoista huomiota Vero
nalle Hammersteinin kekkerien
jälkeen että ei hänen rakkaut
taan voinut epäillä niin ajatteli
Mrs Oblinsky Ja hän jo hen
gessään kuvitteli itselleen tule
via hyviä päiviä Hän lauleske
li kaiket päivät ja otti Iken aina
vastaan herttaisella hymyilyllä
kun hän tuli hakemaan Veronaa
ulos kanssaan iltasilla Ike ei
koskaan seurustellut Veronan
kanssa hänen kotonaan se olisi
ollut liian jokapäiväistä ja koti
väki oli liiaksi tiellä Ja hän ei
kosinut kotiväkeä Mrs Oblins
ky ei koskaan ollut vastaan tyt
tärensä ulosmenoa iltasin se oli
paikkakunnan yleinen tapa Kaik
ki Veronan ikäiset tytöt olivat ui
kona iltasin sulhastensa kanssa
Paikkakunnalla kuiskittiin et
tä vanha Hammerstein voisi las
keä pöytään $50000 minä päivä
nä hyvänsä jos tarvis olisi
Häntä myöskin mainittiin Chi
cagon kitsaimmaksi saituriksi
Mrs Oblinsky joka ei ollut kit
sas mutta ylen tarkka välttä
mättömyyden tähden arveli et
tä mitä lujemmin vanha mies pi
tää rahastaan kiinni nyt sitii e
nempi sitä- jääpi lapsille — ja hei
dän perheilleen — tulevaisuudessa
Se mahdollisuus että Verona eh
kä joskus pääsee osajaolle ka
saantuneelle kullalle oli onnelli
nen unelma äidille
Tätä päämäärää varten Vero
nalle laitettiin nyt enempi pu
kuja ja parempia kun hänellä
oli koskaan ennen ollut Jos per
heen ruokavarat siitä karsikin —
välipä sillä eihän elämä ole kaik
ki syömistä ja juomista kuiten-'
kaan Mrs Oblinsky kielsi it
seltään tarpeellisen verhon ja sai
jo maksaa siitä ankaralla kyl
myydellä' joka uhkasi jäädä hä
nen keuhkoihinsa Mutta vaik
ka niinkin hän tunsi että pää
määrä oikeuttaisi vähäisen uhra
utuvaisenkin hänen puoleltaan
ja hän unelmoi unelmiaan
Ja Verona hän nautti elämäs
tä Hän oli hyvin vähän saa
nut nauttia seuraelämästä Ja
nyt kaunis terve ja ajattelema
ton kun oli hän ainoastaan tiesi
että yksinäisyys Jota hän oli
kaiken elämänsä tuntenut' kävi
vähemmän ankaraksi ja hiin o
soitti täyttä mieltymystä uusille
etuoikeuksilleen Hän ci koet-
tanutkaan saada selville miksi
ja mistä syystä asiat näin olixat
Hän ei ollut filosoofi kuten äi
tinsä eikä mitkään taloudelliset
probleemit olleet koskaan vai
vanneet hänen aivojaan Kovat
ajat olivat menossa ja hyvät a
jat tulossa Siltä se hänestä
tuntui Jos ei mikään erityisem
pi sattuma olisi häirinnyt hänen
seurusteluaan Iken kanssa olisi
hän ehkä vihdoin mennyt avio
liittoon hänen- kanssaan luulo
tellen rakastuneensa häneen voi
matta eroittaa niitä "hyviä ai
koja" joita mies hänelle valmis
ti miehestä itsestään Viatto
mat ajattelemattomat neitoset
ovat niin tehneet ammoisista a
joista asti niin hyvin ylhäisissä
kuin alhaisissakin piireissä
Anton oli soittanut pianoa ra
vintolassa lähes kuukauden Hän
oli jo sydämestään kyllästynyt
työhönsä Mutta äitinsä oli
heikko ja kylmä talvi oli tullut
Köyhyys sellaisissa olosuhteissa
panisi ihmisen ryömimään vat
sallaan maassa leipämumsta ja
lämpimästä nurkasta missä saisi
levätä ja tämän tosiasian nuori
puolalainen otti vastaan mahdol
lisimman filosofisesti Joka ilta
toi mukanaan ylöttävät koke
muksensa mutta hän nieli an
noksen ja ajatteli niitä muka
vuuksia mitä se tuo kärsivälle
äidille kotona
Eräänä iltana kello kymmenen
tienoissa soitettuaan juuri innos
tavan kappaleen ja kääntyessään
ympäri tuolissaan kohtasi hän
Ike Hammersteinin ja Veronan
edessään He olivat pienen
pöydän ääressä muutama jalka
hänestä ja kumpikin näytti ole
van iloisella tuulella Verona
katsoi suoraan häneen ja iloi
sesti hymyillen tervehti häntä
tehden sulavan pikku liikkeen
kädellään Ike katsoi ylös myös
kin ja nostaen hattuaan kumar
si Antonille Anton tunsi omi
tuisen tunteen kurkussaan ja
hän ei iloisella mielellä vastan
nut heidän tervclulykseensä Hä
neen koski kipeästi nähdessään
Veronan siellä Hän oli nähnyt
toisia tyttöjä tulevan ja menevän
ja tuntenut yleensä sääliä heitä
kohtaan Mutta nyt tunsi hän
yksilöityneen vihan ia surun
tunteen Hän vihasi Ikeä siksi
k että tämä oli tuonut Veronan :in
ne sillä hän uskoi että Ike ei
mitään hyvää sillä tarkottanuf
Niin pian kuin mahdollista al
koi hän taas soittamaan Mutta
"he viipyivät tunnin siellä ja An
ton huomasi että toiset nuoret
miehet puhelivat myöskin Ve
ronalle joka ehdottomasti oli
kaunein tyttö koko huoneessa
ja näytti että he joivat lievin
paljon keskenään
Ike ei vienyt Veronaa kotiin
kun he lähtivät ravintolasta Sen
sijaan he menivät "Hotel Anncx
iin" missä Ike sanoi tapaavansa
joitakin ystäviään Verona joka
loli tietämätön hotellin mainees
ta oli iloisella tuulella ollen val
mis hauskaan seuraan tai mihin
huviin hyvänsä Hän huomasi
että Ike vei hänet pieneen yksi
tyiseen huoneeseen sen sijaan
että olisivat jääneet johonkin i
soista saleista joiden läpi he kul
kivat mutta hän arveli että se
oli osoitus hänen rikkaudestaan
ja hänen maustaan sulkeutua o
maan piiriinsä Se kaikki tuntui
kovin hienolta hänestä Hän oli
iloinen että hänellä oli päällään
uusi röijynsä ja hän tunsi että
Ike on ylpeä hänen kauneudes
taan Ike sulki oven ja lukitsi sen
sisäpuolelta salvalla Hän aut
toi Veronaan riisumaan hattun
sa ja päällystakkinsa Sitten he
istuivat ja Ike katsoi Veronaan
Hän katsoi hyvin tuhman näköi
sesti Verona vaistomaisesti
vältti katsetta "Miksi ei hän
hae jo ystäviään" hän ajatteli
(Jjjm
— Oikein ajatteleminen ei ai
na merkitse oikein tekemistä ja
oikein elämistä — Anna Rap
port