Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, August 15, 1916, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Painos on nyt 5831
mmm® m- mm
m
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Organ of the Flnnlsn Horklng Women in America
No 33
TIISTAINA ELOK 15 P — TUESDAY AUGUST 15
1916 — Kuudes vuosik
Tupakoiva
poikanen
Kirj Lyydi Gratchef
Näinä suurina mullistusten
aikoina pidetään tupakoimista
vähemmän suotavana tapana
vaikka sitä ei yleinen mielipide
vielä paheeksi tuomitse niin ku
ten esim juopottelun Ainoas
taan lääkärit ja harvat yleisen
terveyden eduksi puuhaajat o
maavat sen vakaumuksen että
se on syvälle juurtunut pahe
joka alituisesti jäytää yhteiskun
nan elinjuuria Ja jokainenhan
tietää että tuo huono ja epäter
veellinen tapa on tunkeutunut
kulttuurimaailman joka sokke
loon — y]i koko kristityn maail
man Tiedetään myöskin että
papit ja siveyssaarnaajat yhä tä
' tä pahetta levittävät tehdessään
"pakanoista" kristityitä
Melkein jokainen äiti jolla on
poika kokemuksesta tietää mi
ten suuri halu pojilla on kokeil
la tupakoimisella Onpa poi
kasten keskuudessa vakiintunut
sellainenkin luulo että tupakoi
minen on suuren miehuuden o
soitus Tämän luulon ovat _ he
saaneet typeriltä aikuisilta jot
ka haluavat pitää lystiä lasten
ja alaikäisten kustannuksella
Tiedemiehet analyseerates
saan tupakan ainepitoisuutta o
vat siinä löytäneet vaarallista
myrkkyä jota kutsutaan nimellä
nikotiini Tämä myrkky vai
kuttaa lamauttavasti aivoston
toimintaan siten vähentäen tupa
koitsijani henkisiä voimia ja ky
kyjä Sen lisäksi on se tavallaan
likainen tapa vaikuttaen vasten
mielisyyden tunteen niissä jotka
eivät ole sen paheen orjia
Useissa maan kouluissa ja yli
opistoissa on tehty tutkimuksia
kokeiluja sekä vertailuja tupa
koivien ja ei-tupakoivien oppi
laitten välillä ja aina on huo
mattu tupakoivien olevan suu
resti jälessä ei-tupakoivista kai
kissa opinnoissa
Clarkin yliopiston presidentti
G Stanely Hall sanoo huumaa
vista aineista yleensä seuraavat
sattuvat sanat:
"Huumausaineitten käyttämi
sen tarkoitus on etsiä hyvinvoin
nin tunnetta sieltä niissä sitä ei
todella ole Alkoholi antaa
lämmön reippauden ja ilahtumi
sen tunteen siellä missä sitä to
dellisuudessa ei löydy Tupak
ka antaa levon tunteen joka ei
kuitenkaan ole lepäämistä Yksi
samoin kuin kaikki eri huumaus
aineet ovat tarkoitetut vaikut
tamaan meissä voiman hauskuu
den ja toimekkuuden tunnetta
silloin kun olemme niitä vailla
todellisuudessa Noitten myrk
kyjen toimena on saattaa käyt
täjänsä koko hermosto valhet
telemaan Kaikkien niitten jat
kuvan käytön tulos on että her
mosto käy kokonaan kykene
mättömäksi puhumaan totta
Kaikkia niitä luuloteltuja nau
tintoja seuraa yhtä väärennetyt
ja epätodelliset tuskat kuin e
delläkäyvät nautinnotkin Jo
kaisen 'huumausaineen liiallinen
käyttö saa aikaan mielenvikai
suuden kykenemättömyyden ja
kuoleman"
Mikä vielä pahinta on tupa
kan orjien monestikin aivan
mahdotonta luopua tuosta pa
heesta Sen osoittaa meille jo
ka päiväinen elämä Pitkäaikai
nen tupakoitsija ostaa vielä vii
me penneillänsä tupakkaa vaikka
olisi jo päivän tai pari ollut nä
lässä Siitä johtuukin suoma
lainen sananlasku : "Se leikki
kun leipä loppuu se tuska kun
tupakka"
Hyvin monet tupakan käyttä
jät itse kärsivät siitä haluten
kaikin voimin luopua koko tupa
koimistavasta mutta on se heil
le useassa tapauksessa mahdo
tonta Nikotiini on niin kuolet
tanut heidän tahdonlujuutensa
että he ovat kokonaan kykene
mättömiä vastustamaan puhee
na olevaa pahetta
Professori William A Mc7
Keever joka on lasten hyvin
vointialan professorina Kansa
sin yliopistossa kertoo olleensa
sadoissa tapauksissa apuna kun
nikotiinin orjat ovat koettaneet
luopua siitä paheesta Hän sa
noo nähneensä monen monta
pettymystä Tyypillisenä esi
merkkinä hän kertoo seuraavan
tapauksen :
Eräänä iltana puoli kymmenen
aikaan menin avaamaan ovea
(Jatkoa toisella sivulla)
Kun syömme makeisia
Kirj Pauline
Syödessämme makeisia emme
ajattele muuta 'kuin niiden make
ata makua Me emme ajattele
sitä miten niitä on tehty ja kuka
niitä on tehnyt Jos meillä on e
nemmän varoja ostamme silloin
hyviä makeisia Jos meillä on
vaan vähän rahaa ostamme me
halpoja makeisia mutta kaikesta
huolimatta me jokainen ostamme
makeisia aina joskus
On hyvin tunnetu asia se et
tä makeisteollisuudessa makse
taan työläisille alhaisia palkkoja
Meidän ei tarvitse luottaa tässä
yksityisten puheisiin Muistam
me vielä -Nfew Yorkin valtion teh
daskomissionin lausunnon 'Se
seikka että nuoria lapsia riiste
tään makeistehtaissa kahden kol
men ja viiden dollarin viikkopal
kalla ei ole mikään mielikuvituk
sen luoma otaksuma vaan häpe
ällinen tosiasia
Mutta yleisö (joka on niin val
mis tuomitsemaan silloin kun
työläiset nousevat kapinaan epä
inhimillisiä olosuhteita vastaan)
ei tiedä mitään niistä pitkistä
työpäivistä mitä makeistehtailijat
pakoittavat näiden pikku tyttö
jen raatamaan Yleisö tietää että
New Yorkin valtiossa on 54-tun-nin
tvöviikko naistyöläisille Mut
ta tietääkö yleisö ja välittääkö
se siitä josko tämä laki voimassa
pidetään? Silloin kun joku työ
väen agitaattori julistaa että mo
nessa tapauksessa tätä lakia ei
E Newman
noudateta työnantajien taholta
leimataan agitaattori liioittelijak
si (ikäänkuin liioitteleminen oli
si mahdollista) ja rauhanhäirit
sijäksi 'Mutta tämä on vanha juttu
Tässä on kopio työsopinuiskor
tista varustettu erään makeisteh
tailijan taholta joka puhuu it
sepuolestaan Mitään lisäselityk
siä ei tarvita:
New York Sentähden että D
A & Sons ovat palkanneet mi
nut allekirjoittaneen minä suos
tuessani ottamaan työn vastaan
lupaudun tekemään työtä keske
ytymättä kuusi päivää viikossa
kymmenen tuntia päivässä teh
den siten täyden viikon dolla
rilla Jos minä Lakkaan työstä ennen
kuin koko viikko on umpeenku
lunut eli ennen kuin olen teh
nyt työtä täyden kuusi päivää
myönnän minä että D A &
Sons ei ole minulle mitään vel
kaa Avain numero Nimi
Tuon kortin luettua johtuu
mieleen monenmoisia kysymyk
siä Mutta kiusalisimpana kysy
mvksenä on tämä: 'Mitä toimii
tvötoimisto?" Niin tosiaankin!
Tämä toimisto kuluttaa aikansa
työnantaia luokkaa kumarrelles
sa Ja työnantajaluokka hyvin tie
tää" kuinka käyttää sitä hyväk
seen Jospa työläiset älyäisivät
yhtä paljon!
Äidit ja äidit
Kirj 'Charlotte Perkins Gilman
Idealismi on hyvin kaunis ja
tärkeä osa ihmiselämässä mutta
siinä piilee myöskin vaaransa
Herttaisin hellin jaloin ole
mus mitä me tunnemme on "äi
tiys" ja niin kauan olemme me
seppelöineet sen ajatuksen juh
lallisuudella niin verhonneet
suitsutivksillammc niin kauan sil
le viiniuhria uhranneet ja sen
edessä kumartuneet että olemme
unhottaneet katsoa sanan taakse
olemme unhottaneet tosiasiat
On olemassa äitejä ja äitejä
On olemassa valtavana euetrv
mistönä rakastavia kärsivällisiä
uskollisia itseuhrautuvaisia äite
jä sen kaikin tiedämme jotka an
tavat elämänsä lapsilleen tinki
mättä 'Mutta on myöskin toisia äitejä
On kevytmielisiä tietämättömiä
äitejä — niitä on liian paljon —
jotka kieltäytyvät imettämästä
lapsiaan siksi että "se pilaa hei
dän vartalonsa" tai "sitoo heidät
sisälle liian paljon" ja sitten on
niitä luonnottomia olijoita jotka
näyttävät naisilta jotka pukevat
kuin naiset mutta jotka eivät ole
naisia — sillä he 'kieltäytyvät
olemasta äitejä Heidät pitäisi lei
mata kykenemättömyyden häpe
ällä itsevalitun kykenemättö
myyden — asia joka on melkein
uskomaton
Sitten on olemassa suuri jouk
ko edesvastuuttomia välinpitä
mättömiä äitejä jotka antavat
lapsensa kenen hyvänsä tietämät
tömän palvelijan hoitoon Ja
joko leikkiessä tai työtätehdessä
tavallisesti tämänlaiset äidit ai
na leikkivät ovat he kykenemät
tömiä äitejä yhtä hyvin teoriassa
kuin käytännössäkin
Mutta kaikista kurjimmat kun
jätämme sivuun ne jotka kieltä
ytyvät tulemasta äideiksi ja lais
kat välinpitämättömät äidit jot
ka kieltäytyvät täyttämästä vel
vollisuuksiaan lapsiaan kohtaan
ovat ne äidit joita kutsumme
vampyyriäideiksi — jotka elävät
lastensa hiestä vaikka ei ole
siihen pakoittavaa syytäkään
Nämä äidit aina vaativat lap
siltaan kiitollisuuden osoitusta
kaikesta siitä mitä he tekevät
He pitävät lujasti kiinni lasten
'velvollisuuksista' ja siitä kuinka
paljon lapset ovat "vanhemmille
velkaa' Ja niin pian kuin poika
tai tyttö on kylliksi vanha alka
vat he kerätä velkaansa
Jos he ovat köyhiä vanhempia
niin pannaan lapset työhön niin
pian kuin kynnelle _ kykenevät
josta vanhemmat perivät maksun
(JatKoa toisella sivulla)