t
' 1
jl- Painos on nyt 5603
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja XfP Organ of toe Finnish Working fforaen In America
No 32
TIISTAINA ELOK 8 P — TUESDAY AUGUST 8
1916 — Kuudes vuosih
Kasvatustyön merkitys
osuustoiminnassa
(Pelto ja Koti-lehdestä)
Kaikissa joukkoliikkeissä muo
dostaa tärkeimmän kysymyksen
joukkojen kasvatus tietoiseksi sii
tä päämäärästä johon järjesty
nyt joukko kulloinkin pyrkii
Koko joukkovoimasta heijastaa
sen tietoisuus päämäärästään jo
ko heikkona tai voimakkaana
riippuen aina siitä missä määrin
tietoisuutta on levitetty Mitä
tidtoisempaa väestö kulloinkin'
on sitä selvemmin se näkee o
mat etunsa ja sovittaa käytök
sensä sen mukaan Voitaisiin
kuvannollisesti aivan huoletta sa
noa että maailmassa taistelevat
itietoisuus ja tiedottomuus alituis
ta taistelua keskenään luokka
taistelunkin muodossa ollen tie
toisin luokka vaikkakin pienin
aina voitolla
Osuustoiminta sellaisenaan ei
ole mitään muuta kuin keskinäi
nen etujen mukainen yhtymä
yhtymä ajamaan voimaperäisem
min niitä pyrkimyksiä joissa yk
silö on heikko Joukkoyhtymää
havaitaan useammissa eri muo
doissa yleisemmin ilmeten ne
suoranaisen edun saamista var
ten varsinaisille perustajille ja
edistäjille paitsi kasvatukselli
sessa puolessa pyrkivät ne ilme
nemään kokonaisena luckkakysy
myksenäkin Aikamme omista
va luokka ollen se asemastaan
ja yleisestä olotilasta tietoinen
vaikkakin persoonallisesti mah
dollisimman eripuraista on juuri
tuossa järjestäytymiskysymyk
sessä jotakuinkin jo kehittynyt
huippuunsa Sellaiset yhteistoi
mintamuodot ovat kuten sanot
tu ryhmäetujen turvaamista var
ten Osuustoiminta vaikkakin
omistavan luokan ryhmittyminen
on yksi syy sille on tässä suh
teessa vastakkainen sillä sen
tarkoituksena on kokonaisen luo
ka etujen turvaaminen määrät
tyihin rajoihin saakka Osuus
toiminnassa tavallisesti on osak
keenomistajilla ainoastaan se etu
että saavat kantaa vastuuvelvol
lisuudet jakaantuen liike
voitot ym etuisuudet mitä
osuusliike kykenee saavuttamaan
kaikkien kuluttajiensa kanssa ta
san Ja koska kuten edellä mai
nittiin löytyy yhtymää määrä
tyissä ryhmissä hajallaan olevi
en kiristämiseksi jää useinkin
osuustoiminnan tehtäväksi ja jou
tuukin se usein tahtomattaankin
tekemään sen että se tulee muo
dossa tai toisessa löyhdyttämään
riisto-yhtymiä ja siten avaamaan
etuja sellaisillekin jotka eivät
varsinaisesi iolekaan osuusliik
keen kannattajia Missä määrin
kaikessa tässä osuustoiminta on
nistuu on juuri jäsenistön tietoi
suus suurimpana määrääjänä
Aniharva vielä siitä väestöstä
joka osuustoiminnan pitäisi hyö
dyttää tietää edes vielä sitä pe
russeikkaa mistä yhteistoimin
nan välttämättömyys johtuu Ja
kun näin on laita niin ei olekaan
ihme vaikka niin moni taistelee
juuri omia etujaan vastaan vas
tustajansa hyödyksi Meikäläiset
osuustoiminnat niin suomalaiset
kuin amerikalaisetkin pieniä
poikkeuksia lukuunottamatta
ovat ensiksikin syntyneet jonkun
määrätyn syyn takia : mahdolli
sesti kauppias on tehnyt suurem
pia vääryyksiä mahdollisesti ei
ole palvellut kaikkia mieliksi jn
e josta on ollut seuraus että on
löytynyt kylliksi vallankumouk
sellista ainetta että on alettu
ikäänkuin kiusalla kauppiasta
vastaan osuustoimintaan Vaik
kakin edelläsanottu on yksi päte
vä syy osuusliikkeen alkamiselle
ei se ole perussyy eikä sellaisista
vaikuttimista tulleet jäsenet ole
varmoja Tällainen jäsenistö
juuri on sitä joka ei näe osuus
liikkeessäkään muuta kuin per
soonia Niillä voi olla joko liian
harvapuheinen liikkeenhoitaja
niillä voi olla se ja se vastenmie
linen naapuri johtokunnassa ja
voipi olla niinkin pitkälle "syi
tä" että joku persoonallinen vi
hamieskin tekee liikettä osuus
kaupan kanssa joilU aletaan
(Jatkoa toisella siv Jlla)
SANANEN NAI
SEN ASEMASTA
OMPELUSEURAN KOKOUS
Kirj Leo Leino
Miesväellä lienee yleensä sen- naista joille sitä ei tullut ja näis
lainen ymmärrys että ompelu- Itäkin kaksi tilasi silloin joten
' seura s s osastoissakin on vaan siellä ei liene enään ku iikaksi
senlainen välttämätön paha jo- jälellä joille ei tule Toveritarta
ka on hyväksyttävä "rahan teki- ja eiköhän se tuo seura fiilistä
jänä" osastolle noitakin?
Tuonlaisena sen ainakin on tä- Tällä seuralla tuntui olevan
män kirjottaja pitänyt kunnes sellainen itsepäinen meininki er
säin olla mukana ompeluseuran tä naiset on saatava kaikki mti
icokoukssessa— Seuran joka on kaan sosialistiseen työväenliik
ottanut tehdäkseen muutakin keeseen ja että ne on saatava
kuin kutoa sukkia sosialismin ni- luokkatietoiseksi vai niitä muu
meen ja juoda vallankumoustee- ta osottaa noin tavaton vaka
tä tai ihannekahvia vuus asiamme eteen? Mitä kiel-
Senlainen ompeluseura ja ora- tä puhuu tuon ompeluseuran toi
peluseuran kokous jossa sain oi- m intä sen työskentely oman leh
la mukana oli Mullanissa Ida- tensä Toverittaren levittämisek
hon valtiossa si ym tämän lehden tukeminen
Ajan lähestyessä kokouksen Siellä on ompeluseura joka
alkua oli osanottajia jotka kaik- näkee velvollisuudekseen pitää
k näyttivät olevan seuran jäse- kokousilmoituksensakin lehdes
niä tuossa parinsadan paikkeil- sään että paikkakunnalle saapu
)e Virkailijoita joita oli presi- vatkin löytävät ja tietävät ko
dentti pöytäkirjuri rahastonkir- kousajan ja paikan
juri jäsenkirjuri taloudenhoita- Tämän ompeluseuran kokous
ja töiden järjestäjä varten oli sai vakuutetuksi ken sitä sivul
kokoushuoneessa kullakin oma lisenakin seurasi että naisemme
pöytänsä Kokous kävi uuden- voivat ja kykenevät ohjailemaan
aikaisempien kokoustapojen mu- tärkeitäkin yhteisiä asioitamme
kaan tavattoman virallisesti oikealla tavalla oikeaan suuntaan
Kokouksen meno osotti että vielä silloinkin kun me "vahvem
tämä ompeluseura on itse asias- pi" sukupuoli menetämme pääm
sa Idahon valtion kolmannen po- me
liittisen puolueen selkäranka ja Tämä Mullanin s s osaston
yksi suurimmista iämän maan ompeluseura mielestäni kelpaisi
sos puolueen kansällisjärjestös- malliseuraksi mille paikkakun
sä_ nalle hyvänsä esim parhaallaan
Tämä ompeluseura on m m riehuvassa Toverittaren tilaaja
pitänyt suhteita yllä senkin ajan määrän korotuksessa Jos kaik
tähän miolueeseen ia S S T leh- kialla olisi tehty yhtä perusteel-
tiin kun paikkakunnan s s osas- lista työtä lehtemme levityksen
to on huvitellut itseään kylpe
mällä rähjäysveljien vesillä
Se on ostellut osakkeita Tove
rista ja pannut Toverittaren tu
lemaan tuon perukan naisille'
eteen kuin Mullani'ssa ei Tove
ritar olisi näin pieni ja yksi täti
sen toimitusta hoitamassa Kun
vaan muualla tehdään samoin
o: Toveritar pian iOOOO ja sil
min varmasti etta käydessäni i om me saamme leiuien jona vas
siellä en tavannut kuin neljä taa vaatimuksiamme
Minun tietääkseni naisert kehi
tyskulku alusta niin tähän päi
vään asti on ollut hidasta ja sul
jettua Ja etenkin alkuajoilla
jolloin tarvittiin enemmän raa
kaa voimaa
Historiat mikäli mirä tiedän
puhuvat naisesta hyvin vähän
lukuunottamatta joitakin "vallas
naisia" Mutta aikana jolloin f
lettiin heimokunnittani ja kukin
heimokunta hankki tarpeitaan
sen mukaan kuin kulutti oli nai
sen aseina silloisiin oloihin näh
den edullisempi Mutta heti
kaupan ja ylituotannon alettua
alkoi naisen asema horjua
Naisen luonteensa ja sukupuo
lensa takia 'täytyi vetäytyä syr
jään hänen huolekseen jäi yk
sinomaan vain kodin piiri mies
ten käydessä ryöstösotia yirt
joita heti plojen muuttuessa kil
pailevaksi yksityisomistusoikcit
deksi ja siitä johtuvaksi yksilöl
liseksi voiton himoksi alettiin
yhä useammin käydä
Koska voima määräsi vallan
josta silloinen sodankäynti ja e
lämisen ehdot riippui siis naista
ei tarvittu ulkopuolella kotia '
Siis: Se hallitus mikä oli val
lalla oli yksinomaan sotaurhois-:
ta ja nainen raa'an mahti vallan
edestä väistyi jopa niin pitkälle
että hänet luettiin vain huone-
kalujen joukkoon joita on saa
nut ostaa ja myödä mielinmäärin
Puolisolla on ollut oikeus myö
klä vaimonsa ja isällä tyttärensä
jos niin on halunnut
Nyt niinkutsutulla sivistyskatl
della on naisen asema nimellises
ti parantunut mutta ei se silti
ole estänyt naista joutumasta
milloin työjuhdaksi milloin raa'
an irstailun välineeksi -ja uskon
tojen painostamana on hän saa
nut olla vain apu joka on otettu :
huomioon vain silloin kun apua
on tarvittu naisen tahtoa enempi
kuulematta Niin usein kuin nai
nen onkin koettanut nousta on
hänet lyöty takaisin ja cpäonnis
tunessa yrityksissään on hän ai-
kantit itsekin uskoa että hän vain
kuuluu miehen määräämisvallan
alle Suotta on potkia tutkainta
vastaan - ' '
Ja niin on nainen jäänyt jä
lelle tämän päiväisessä kehityk
sessä yleismaailmallisiin asioitiin
nähden Koska hänellä ei ole
ollut oikeutta mennä edemmäs
kodin rajoja
Minä ihmettelen että nainen
on jaksanut kestää nim kauvan
ja niin paljon kyyneleitä ja tus
kaa säilyttäen silti elämän eh-
(Jatkoa toisella ilvulJa)