Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, July 04, 1916, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    n
vm
11
1
Amerikan saomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Orijan of tbe Finnish Working Womeo in America
No 27
TIISTAINA HEIÄKUUN 4 P — TUES JULY 4 1916
1916 — Kuudes vuosik
KUN SOTA TULEE KOTIIN
Niin todellakin se on jo tullut
Emme enään tarvitse puhua yksin
omaan Europan sodan tuottamista
kauhuista Sotahankkeet tässä maas
sa ovat jo tuottaneet niin suuren
määrän surua kurjuutta ja kauheut
ta että voimme Jo saada hyvän esi
maun siitä mitä se todellinen sota
oikeastaan on silloin kun se tulee
lähelle
Hallituksen expertit ovat laskeneet
että Yhdysvaltain armeijan kokoon
kutsuminen tulee maksamaan näille
sotilaille menetetyissä palkoissa
$1500000 viikossa Keskimääräinen
häviö minkä nämä miehet ja heidän
perheensä tulevat kärsimään on vii
sitoista dollaria viikkoa kohden ku
kin perhe
Kun pysähdymme hetkeksi ajatte
lemaan niin huomaamme miten suu
ren kurjuuden ja puutteen se mon
nelle perheelle tuo kun leivän hank
kija riistetään pois ja mahdollisesti
viedään teurastettavaksi tai kuole
maan kurjuuteen Mexicon paahtavas
sa ilmastossa johon he eivät ole
tottuneet?
Sanomalehtiin alkaa jo päästä sil
loin tällöin niitä kurjuuskuvia mitä
tämä sotavouhottelu on jo tuottanut
Oregon Journal kertoo eräässä viime
viikon numerossa eräästä herrasnais
ten yhdistyksestä nimeltä "Amerikan
vallankumoustyttäret" joka on ryhty
nyt armeliaisuustyöhön sotilaiden ja
heidän perheittensä kurjuuden lie
ventämiseksi toisin sanoen ryhtynyt
heittelemään lumipalloja helvettiin
Uutisessa m m sanotaan:
"Tänä aamuna saapui postikortti
mieheltä joka lilalla lähtee Clacka
massiin (sotilaiden leiriytymispaikka
Oregonissa) pyytämään vallankumo
uksen tyttäriä pitämään huolta hänen
vaimostaan ja puolentoistavuoden
vanhoista kaksoispojistaan sekä kah
deksan päivän vanhasta rintalapsesta
hänen poissa ollessaan
"Useat naiset etsivät työtä eräs
vaimo haluaa vuokrata ulos pianonsa
"Tyttäret kävivät erään vaimon
luona täkäläisessä sairaalassa joka
on juuri synnyttänyt lapset ja he
koettavat hankkia hänelle jonkun työ
paikan niin pian kun hän kykenee
työhön Nämä ovat vain muutamia
niistä tapauksista mitä yhdistyksen
tietoon tulee joka päivä Suuri ja
tärkeä tarve nykyään on rahan tarve
"Vähän enemmän kuin sata dolla
ria kuukaudessa on lahjoitettu avus
tusta ja tämä summa on vain pie
noinen murto-osa siitä mitä todella
tarvitaan sotilaiden vaimojen ja las
ten välttämättömimpiin tarpeisiin
missä ei sotilaan entinen työnantaja
maksa osittaista palkkaa rintamaan
lähteneille miehille ja niitä on pal
jon joilla ei ole minkäänlaisia tulo
ja" Ylläoleva uutinen koskee vaan
Portlannin kaupunkia Asema muissa
kaupungeissa on tietysti sama sillä
sotilaita kutsutaan aseisiin joka o
sasta maata
Ja sitten vielä on tapauksia joista
sanomalehdet eivät kerro tapauksia
jotka saavat veren hetkeksi seisahta
maan niitä kuullessa Täällä Portlan
nissa viime viikolla tapahtui sellai
nen tapaus joka sattui tämän kirjoit
tajan tiedoksi tulemaan Eräs mies
joka oli joskus ennemmin värväyty
nyt armeijaan kai sen huvin ja kun
nian vuoksi mitä siinä on uskoen
kai että sotilaana olo tässä maassa
on vaan kunnia paraateja jms Nyt
kun tuli kutsu lähteä viivytteli hän
kai koskapa sotilasviranomaisten
täytyi tulla häntä kotoaan hakemaan
Vaimonsa piti kymmenen päivän ku
luttua synnyttää ja hän ei olisi tah
tonut miestään laskea Kun miestä
tultiin hakemaan rukoili vaimo ettei
häntä vietäisi pois ja riippui kiinni
miehessään niin lujasti että sotilas
viranomaisten täytyi hakata häntä
sormille niin lujaa että vaimon kä
det kirposivat ja mies raastettiin
pois väkivaltaisesti Ei saanut mies
edes muutamaa päivää perheensä
luona viipyä lapsensa syntymän näh
däkseen Ja kerrotaan toinen tapaus miten
sotilaita hankitaan armeijaan vaikka
millä keinoin Kerrotaan että eräs
alaikäinen poika halusi värväytyä
mutta pojan isä oli vastaan ja kieltä
ytyi allekirjoittamasta papereita Ja
kerrotaan että saadakseen pojan ar
meijaan yllyttivät sotilasviranomai
set poikaa että hän houkuttelisi
jonkun isänsä sukulaisen väärentä
mään isänsä nimen papereihia että
voi siten päästä armeijaan
Kuuluu kaikkialta että vanhemmat
miehet ovat haluttomia värväyty
mään ja nekin Jotka ovat värväyty
neet halusta luopuisivat koko hom
masta Joukko tämäa valtion sotilai
ta jotka vietiin Clackamasiin nosti
vat melun ja heidät täytyi laskea
pois kun heidän palvelusaikansa oli
lähes lopussa ja heitä oli siksi iso
joukko että ei uskallettu väkisillä
ruveta pidättämään
Kapitalistit suurkapitalistit joilla
on miehiä palveluksessaan jotka
tnyöskin kuuluvat sotaväkeen ovat
luvanneet maksaa joko koko palkan
tai puolen palkkaa niiden miesten
perheille sinä aikana kun miehet
ovat aseissa Tällä menettelyllään
kapitalistit selvään osoittavat kenen
eduksi sotia käydään sillä ovatko
he koskaan muulloin osoittaneet ja
lomielisyyttään työläisiä kohtaan —
esim silloin kun työmiehet ovat la
kossa vaatien parempia elämän
mahdollisuuksia itselleen ja perheil
leen Mutta el sittenkään vaikkakin tä
mä Mexikon sota on hommattu ka
pitalistien hyväksi niin el heidän
"jalomielisyytensä" ulotu niin kauas
että kaikista sotilaiden perheistä
huolta pidettäisiin Suurimman osan
heistä täytyy jäiidä armelijaisuuden
varaan
Ja ajatelkaapas nyt ajatelkaa var
sinkin te miehet ja naiset joilla on
äänivalta vaaleissa sanontavalta
valtakunnan asioiden ratkaisussa a
jatelkaa minkätähden kalkki tämä
kurjuus on niskoillemme säilytetty
Ovatko mexikolaiset meidän viholli
siamme? Kun vähänkään ajattelemme niin
huomaamme että meillä työläisillä
ei ole mitään syytä lähteä tappele
maan mexikolaisten kanssa Ja kun
ajattelemme pitemmälle niin huo
maamme että juuri me työläiset sii
tä enimmän joudumme häviämään
ja kärsimään
Miksi sitten pitää hommata sotaa
Mexikon kanssa? Amerikalaisten ra
hamiesten omaisuudet Mexikossa
nousevat biljooniin dollareihin kai
vosomaisuuksissa öljykalvoksissa ja
maatiloissa Amerikalaiset kapitalis
tit omistavat melkoisen osan Mexi
kon rautateistä Mexiko on erittäin
rikas maa luonnollisista tulolähteis
tään ja Mexikon asukkaat ovat tottu
neet elämään vähällä tekemään työ
tä halvalla Amerikalaiset kapitalis
tit siis tahtovat enemmän hallinto
valtaa maassa
Ja toiseksi: eräs pikku uutinen
kertoo että Yhdysvaltain hallitus on
antanut $4000000 sotatavaratilauk
sen Crucible Steel yhtiölle Uutinen
tulee Wall kadulta Siis kapitalistit
samalla nylkevät myöskin hallitusta
eli toisin sanoen tämän maan veroa
maksavaa kansaa sillä veronmaksa
jain se lysti täytyy kaikki lopullises
ti maksaa
Ja kaiken tämän ovat äänestäjät
itselleen äänestäneet silloin kuin o
vat äänestäneet joko republikaani
demokraatti tai progressiivista puo
luetta Se oli republikaanisen halli
tuksen aikana kun Filippiinien saaret
sodan kautta ryöstettiin Nyt demo
kraatinen hallitus palvelee kapitalis
teja varustautumalla ryöstämään
heille Mexikon ja tiedämme kaikin
minkälainen "sotaurho" progressiivi
sen puolueen isä Roosevelt on
Siis ainoa puolue joka ei halua
käydä sotia kapitalistien voitoksi ja
työläisten häviöksi ja kurjuudeksi
on Bosialistipuolue Pankaapa se mie
leenne äänioikeutetut miehet ja naiset
HYÖKYJEN MURTAMIA
iKirj Anni
(Jatkoa kesäk 6 p numeroon)
ATTE (jatkaa puheliman vä
syneesti) : Miksi sysäsivät tähän
kuiluun? 'Ne kirotut — Lakko
olisi voitettu ilman heitä — mut
ta he katuvat kyllä vielä tekoaan
— he katuvat — Eipä sillä että
en kuolisi kuin mies jos olisin
yksin kärsimässä — ei olisi hä
peä — mutta entä Aili ja Poju
Viides kohtaus
TOltlAiS (tulee oikealta pu
huen itsekseen) : — Haava ei ol
lut vaarallinen Kyllä hän pian
virkoaa 'Mihin se isä mahtoi
mennä — kirkkoon kai? (Huo
maa Atten) : Atte sinä olet tul
lut! ATK: — Niin niissä mahtaa
olla Aili?
TOBIAS: — Kn tiedä Ehkä
hän on mennyt ulos — tai — niin
tuota tuota isä on taas näyttä
nyt isännyyttään — äiti makaa
tuolla kamarissa tainnoksissa
saamastaan iskusta — Täti ei
ollut kotona kun tulin — kun ei
vaan olisi mennyt isää pakoon
— pahaa pelkään
ATT K: — Se kirottu mies!
Kn takaisi itseäni liänen suhteen
(JatköTTöisella sivulla)
Kalastajavaimon
iltatunnelma
Kuinka ihana onkaan tuo veden
pinta näin kuutamolltana! Hopwloh
teisena se kimaltelee Jospa Hsl -ihmiselämä
yhtä suloista jospa vot-
sin - olla lailla laineiden vapaana '
tuskaisista kyyneleistä huolista työ
läisperheen äitinä
Näin miettlin kalpea heikkoudesta
huojuva nainen Joka on äiti tuolle
lapselle joka onnellinen hymy huulil
laan nukkuu huoneen nurkassa ole
valla vuoteella Häntä katsellessaan
vaimon silmä kirkastuu hän tunteo
kuin joku vetovoima pakottaisi häntä
painamaan hellän äidin suudelman
lapsen huulille Mutta miksi silmänsä
täyttyvät kyynelillä tuon tehtyään?
Hiljaa puhelee vaimo: sama tapa oli
äidillänikin minua vaatiessaan ennen
lapsena ollessani Silloin kuin tuska
rintaa raateli elämän katkeruudesta
otti hän kuin turvansa siitä painaes
saan minut rintaansa vasten Osaa
ottavaisena en silloin osannut muuta
kuin pyyhlskelln pienillä käsilläni
äitini poskilta kyyneleet pois joita
samaten siihen tipahteli kuten nyt
minulta
Miksi ei toteutunut äitini toivomus
että olisin onnellisempi häntä Jos
kohta en saakaan mieheltäni ruoskan
iskuja kuten äitini niin sittenkään en
ole onnellinen ja miksi en sitä ole?
Siksi että puute ja taistelu sen pois
tamiseksi onnellisuuden on kodistam
me vienyt Siinäkin toteutui vanhain
sananlasku: "Kun puute tulee ovesta
kotiin sisään niin rakkaus pakenee
akkunasta ulos"
Samalla tavalla kävi meidän kodil
le sillä työläisen kodista harvoin
puute pakenee mutta onnellisuus ja
rakkaus sieltä useammassa tapauk
sessa pakenee
Miettiessään näitä kääntyy vaimon
katse taas ikkunaan Hämmästyksek
seen avautuu hänen silmänsä eteen
aivan toinen näky kuin äsken Hiin
koettaa hieroa silmiään kuin unesta
mutta yhä tarkemmin selvenee hänel
le että näkemänsä ei ole unta Kuu
tuo luonnon kaunis kynttilä on ka
donnut ja tilalle tullut kaamea pime
ys Jo alkaa tuulikin soida nurkissa
yhä kiihtyen ja ennen kuin on puoli
tuntia kulunut on hirmuinen myriiky
vallalla
Tuska naisen rinnassa kasvaa tuu
len mukana
Jos se ihmeellinen kauneus veden
pinnalla tarkoittikin vaan sitä että
saada hänet — lapseni isän ainoan
turvamnie meiltä riistetyksi sylei
lyynsä Ei! Se ei saa tapahtua Mut
ta miksi ei häntä kuulu kotiin tulo
vaksi? jos hän ei ehtinytkään ennen
myrskyn nousua
Toivova odotus tekee vaimosta
kuin mielipuolen Hän kuvailee ja
aivan varmana olevansa orpo lapsen
sa kanssa Samassa kuuluu hätäinen
koputus ovella Tahtomattaan purs
kahtaa odottaja katkeraan itkuun
miettien rietäessään ovea avaamaan
Nyt se on sanansaattaja mieheni kiio
lemasta mutta ihmeekseen näkee
vaimo miehensä — jonka kuolemasta
ajatuksissaan oli jo ihan varma -
edessään sateesta ja hyökyaalloista
likomärkänä
Kuinka ihmeessä sinä pelastuit slol
ta?
Melkein nuhtelevana mies vastaa:
"Oletko sinä lapsellinen että varrot
suotta minun tähteni kyllä minä siel
lä eteeni katson Ja aamulla viiden
aikana on taas lähdettävä jos vä-