Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, May 23, 1916, Page PAGE SEVEN, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Tiistaina toukok 23 p 1916
SIVU SEITSEMÄN
iimimimimiimiiuiiiiiiiiiiiiiiimuiimiiiiiiiiiiuiMiiiiiiiu
Minkä nuorena oppii S
sen vanhana taitaa S
No 21
fuiuiiiiiiiiimiuiiiiiimicuiiiiiiKiiiiiiim
ASTORIA ORE
Minun mielipiteeni siitä — miksi
Amerikan suomalainen nuoriso niin
laimeasti ja vähälukuisasti ottaa osaa
puoluetaisteluun ja Toverittaren nuoriso-osaston
ylläpitämiseen
On joskus vertailtu Toverittaressa
Lasten osastoa ja Nuorten osastoa
toisiinsa ja ihmetelty sitä että Nuor
ten osasto on niin paljon perässä
Olen Itsekin miettinyt samaa asiaa
olen ajatellut että onkohan täällä
Yhdysvalloissa niin paljon enempi
suomalaisia lapsia kuin nuoria mut
ta olen huomannut että se on mah
dotonta El nuorten vähälukuisuus
voi olla syynä siihen että vaikka
Toveritar ilmestyy vaan kerran vii
kossa niin sen nuorten osastossa
on ainoastaan yksi kaksi joskus ei
yhtään kirjoitusta nuorilta Itseltään
Enkä minä usko syyksi sitäkään et
tä nuoriso — ainakaan omasta tah
dostaan on "tyhmää hölynpölyn
joukkoa" Ei! Syy on syvemmällä
Se osa nuorisosta joka on elänyt
lapsuusvuotensa ja osan nuoruutta
— Suomessa se on kyllä saanut ko
kea kurjuutta mikä missäkin muo
dossa Mutta sitä on opetettu tyyty
mään osaansa nurkumatta sillä kaik
kinaiset kärsimykset ovat muka ju
malan lähettämät ja jumalaa vastaan
ei sovi nurista
Sosialistinen liike on vielä Suo
messa niin rajotettua että sen valo
on päässyt loistamaan vasta harvois
sa kaupungeissakin puhumattakaan
maaseuduista harvoja poikkeuksia —
ehkä — lukuunottamatta
Niin kuinka voisimme moittia noi
ta nuorukaisia jotka ovat kuulleet
sosialismista vaan sen verran että se
on jumalan kieltämistä ja pilkkaa
mista — jos he eivät voikaan heti
tänne tultuaan paljonkaan ottaa o
saa puoluetaisteluun Ei ole kovin
kummeksittava vaikka heiltä luiskah
taakin 25 ikävuosi ohi ennenkuin he
voivat säännöllisesti kirjoitella työ
väen puoluelehtiin
Sitten tässä maassa syntynyt ja
kasvanut suomalainen nuoriso — se
näyttää olevan vieläkin välinpitämät
tömämpää luokkataistelun suhteen
kuin ensinmainittu nuorisojoukko
Siihen syynä otaksun minä olevan
sen että työväenliike on vielä niin
nuori etä nykyisen nuorison vanhem
mat eivät ole oppineet sitä käsittä
mään el ainakaan kyllin selvästi
varsinkaan äidit jotka siihen aikaan
— luulen minä — uskoivat että
ei ole heidän velvollisuutensa tutkia
yhteiskunnallisia kysymyksiä eikä
opettaa ja kehottaa lapsiaan siihen
Ja valtion koulut tietysti tekevät
kaiken voitavansa pitääksen oppilai
taan tietämättömyydessä yhteiskun
tajärjestelmän kieroudesta ja kierou
den syistä
Mutta nykyään on j ruvettu lai
naamaan huomiota lasten sosialisti
sen kasvatustyön tärkeyteen ja tu
lokset osottavat että ihanneliittojen
ym toiminta ei ole mennyt hukkaan
Sitä todistaa Toverittaren lasten o
sastokin Mutta minusta tuntuu että nuori
solle el lainata vielä kyllin paljon
huomiota soBialistiosastoissa Näyt
tää tosiaankin siltä että vaan lapset
ja vanhemmat Ihmiset ottavat toimin
taan osaa Nuoret kai ajattelevat
että he eivät kykene toimimaan
vanhempain kypsyneempäin toverien
rinnalla ja jättäytyvät kokonaan syr
jään Tämän epäkohdan poistamisek
si olisi perustettava nuorisoliittoja
jos se olisi suinkin mahdollista Se
olisi yhtä täikeätä kuin lasten ihan
nellitotkin Minun tarkoitukseni ei ole sanoa
etteikö nuorten pitäisi — kaikista
vaikeuksista huolimatta innokkaam
min kuin tähän saakka taistella sor
tovaltaa vastaan
Nuoret kasvattakaamme itse itse
ämme Tehkäämme voitavamme täyt
tääksemme sijamme työväen luokka
taistelussa Kaikki nuoret Toveritta
ren lukijat ottakaamme jokainen py
häksi velvollisuudeksemme kyhätä ai
nakin yksi kirjoitus kahden kuun si
sällä nuorten osastoon Silloin osas
tomme tulee rikassisältöiseksi eikä
kukaan sen kannattajista tule liiaksi
rasitetuksi jos täten menettelemme
paljon on kai Toverittarella nuoria
lukijoita
Lopuksi pieni klitoslause "Pojalle"
On totta että ensin kun nuorten o
sasto perustettiin niin tytöt innos
tuivat lukuisammin tervehtimään si
tä kirjoituksillaan Mutta myöhem
min on "Poika" yksin avustanut sitä
melkein yhtä paljon kuin kaikki ty
töt yhteensä Se on häpeä meille
tytöille mutta kuitenkin toivoisin ole
van monta sellaista poikaa Mutta
älköön Woodlandin "Poika" tästä ko
vin ylp'stykö! NUORI
MATKA TULEVAISUUTTA KOHTI
(Jatkoa 8:lta sivulta)
Viikkoja verkkaan vierii
Elämänlanka hiljaa kierii
Surutar surmaa kutoo
Rusotus poskilta putoo
Toivon menestystä tälle työlle Totuttiinhan siihen Sampkan
ja että lafpset sen kautta oppisi- tilaan vihdoin Ja niin alkoi
vat käsittämään työväenluokan Sampka tallustella toisten lasten
aseman nurinkurisuuden ja kas- mukana joutuen aina alakynteen
vaisivat inndkkamimaksi ja toi- joka asiassa ja kun ei muuten
mintahaluisemmaksi nuorisoksi osannut puolustautua repi ja
kuin mitä nykyinen nuoriso näyt- raapi minkä jaksoi Sen oh
tää olevan Sampka myös oppinut että ainoa
[POIKA" keino jonka avulla sai äänensä
' kuuluville pääsipä joskus sy
liinkin oh huutaminen Kyllä
hän osasikin pitää ääntä kiljua
oikein sydämensä pohjasta!
seita suojaksemme kukiessamme tu- Mua sl"en kok Sampka jo
levaisuutta kohti Oikeus ja totuus tain ihmeellistä joka muutti pal
ovat ne aseet joilla me puolustam- joa hänen tapaansa suhtautua
= useamme rmevaisuuaen taivas- äitiin ja muihin aikaihmisiin Ai-
TEHTAAN TYTTÖ p- -y:
IUMI nnn i i i i w vun tietä„ sa Ja ajkol jyoda Sampka tunsi
He kulkivat auringon kimalteisia ikäänkuin teräviä pistoksia se-
niittyjä ja päivä nousi niin juhlalli- Iässään ja takapuolessaan Voi
sen kirkkaana heidän edessään Ke- lVnnnif- knskivit ihan
don kukkaset ilahduttivat kulkijoita ™ - Jy01™11 k°lv? inan
ja vieno tuulen henki nuorrutti hei- hirvittävästi Kun aiti oh lopet-
diin poskiaan tanut tuntui vielä kipua kauan
— Nyt kai olemme jo kohta pe- jälkeenkin mutta huutaa ei toh-
rillä? sanoi Paavo Kustaa oli pysäh- d t hki j ttä koko
tynyt Samoin Paavo Ja kuu he siinä c- i
seisoivat ja katsoivat nousevaa au- rmmis nytkl- Sampka katseli
rinkoa näkivät he taivaalla seuraa- vitsaa vavisten ja kyyristyen ai-
vat sanat: tinsä hameen helmoihin tehden
"Ne jotka ovat tänne saapuneet torjllvia liikkeitä — Mikä hir-
ja tiellä voittaneet kaikki vastukset r
ovat tulevaisuuden kansaa Palatkaa V1° neneeKaau — ajanen nan
takaisin ja opettakaa niille jotka sekavasti
pyrkivät tulevaisuutta kohti että hei- (Jatk)
dan on kulettava vaivaloista tietä ja
voitettava vääryys ja taisteltava oi
keuden ja totuuden puolesta Heidän
täytyy olla puhtaita saastasta jotka
aikovat kuulua tulevaisuuden kan
saan Kun kaikki ovat kypsyneet uut
ta valtakuntaa varten silloin vasta
avataan portit tulevaisuuteen"
Paavo ja Kustaa seisoivat kauau Kestänyt ei sun onnesi
ja ihmettelivät He olivat kulkeneet Kun hetken pienen vaan
vuosikausia saavuttaakseen päämää- jje 0]j kaunis puhtoinen
ränsä ja nyt kun he olivat sinne f ' £ k'ullen
tulleet niin eivät he päässeet sisään Alu Jos OIlllt 01b be 1KU1en
Mutta lie kääntyivät takaisin iloisina
siitä lupauksesta joka heille oli an- Syömmes' hehkuu nuoruutes'
nettu Ja he päättivät ruveta palve- Kaikk' uhrasit sä onnelles'
lemaan oikeutta totuutta ja foyvyyt-ni tl1lil„ mitA fllnlitWaan
tä sekä puhumaan tulevaisuuden y} tuskaa mita tunsitKaan
maasta kotiseutunsa asukkaille Kun Kun särkyi kallis kauneimpas
se päivä koittaa jolloin kaikki ovat jjjjfli&i?
tulevaisuuden kulkueessa silloin he ]?{ onnj kai tuo ollut omas'
joukkueen edellä kantavat auringon sjk „=ivi sp : nrstoontui
tavoin loistavaa punaista lippua jo- ryl se Ja Pirstoontui
non on yhdelle puolelle kirjoitettuna: Jal sirpale snt sentään soma
"Meidän on tulevaisuus" ja toiselle: Jok' palkita sun tuskas' voi!
"Veljeys vapaus ja yhdenvertaisuus"
Mi kerran särkyi pirstoontui
Ei ehyeksi tulla voi
Mutt' ois' se lohtu syömnielles'
"Jos koittais' uusi onnenkoi"
Pääseehän eies lapsirukka liik
keelle pois jaloista ajatteli lian
Epävarmoiksi ja horjuviksi
Sampkan askeleet jäivätkin A-
luksi sitä ihmeteltiin mutta sit-
te huomattiin hänessä joitakin Ulpulle Lyylille ja Abrahamille
i 1 „ T-t
jaiuL pysyivät
Munhetar otsaa vakoo
Kyynel silmiä hipoo —
Kutreilta hipiä katoo
Kärsimys huulet sitoo
Orjuus harteill' makaa
Surutar sydäntä lamaa
Huolet riipii rintaa
Sielu kärsii tuskaa
Sielussa hehkuu palaa
Kaipuu kallein karaa
Lempi itkee ikävöi
Rakkaus rinnassa vaikeroi
VICTOR JOKELA
SISKOLLENI
Kirj Anni
MIKÄ VAIVAA AMERIKAN
SUOMALAISTA NUO
RISOA? Amerikan suomalainen nuori
so näyttää olevan 'hyvin 'leväpe
räistä väkeä Minkäänlaiseen
suomalaisten toimintaan ei heil
lä näytä olevan suurtakaan in
nostusta Mikähän kaikkeen tähän on
syynä? Syy minä luulen on sii
nä että suuri osa suomalaisesta
nuorisosta ei osaa lukea eikä kir
jottaa suomenkieltä Lapsina
heille ei ole opetettu suomenkiel
tä ja nyt vanhempina he' ovat
niin amerikalaisia etteivät he e
nään halua opetella suomenkieltä
Noin kymmenen vuotta sitten
nykyiset nuoret olivat lapsia ja
silloin ei pidetty suomenkielen
opetusta lapsille iin tärkeänä
Tuumattiin vain että kun he käy
vät ameriikalaista kansakoulua
niin se riittää ja vieläfpä joskus
kuulee vanhempain sanovan et
tä kun oppivat vaan maankiekä
kyllä he suomenkieltä aina ehti
vät oppia kun sitä kotona aina
puhutaan Mutta tämä on vää
rä käsitys Lapset eivät opi suo
menkieltä jos sitä ei heille opete
ta Sitä meillä on nykyinen nuo
riso todistamassa
Viime vuosina on tultu huo
maamaan se tärkeä seikka että
lapset pitää jo nuorena opettaa
jota varten järjestömme on otta
nut asiaksensa valvoa tätä asiaa
je kehoittanut osastoja perusta
maan ihanneliittoja sunnuntai
sekä kesäkouluja joita onkin jo
käytännössä useissa osastoissa
SAMPKA
('BjinAjs jiouuepnnii B05Hf)
TERVEHDYS
sairaloisuuksia
hoikkina pää ja vatsa kasvoivat
hyvin suuriksi ja toinen rintaluu
kohosi korkeammalle kuin toi
nen Näin pitkällä olivat asiat
ennenkuin Sampka vietiin toh
toriin Tohtori tutki vähä sanoi
heti: engelskantauli ja julisti
jyrkän tuomion ei parane mil
loinkaan Ne olivat raskaita päi
viä Sampkan äidille Sairalöi
nen kuolemaan tuomittu lapsi
hoidettavana ties kuinka kauan
Jäädessään kahden lapsensa
kanssa purskahti hän usein kat
keraan itkuun Sampkan teki
mieli lohduttaa hoki minkä ehti:
äitee äitee ja silitteli äidin rus
keata poskea
Luoksenne cn voi tulla
sinne herttaiseen pesään
jota valmistitte
kaiken viime kesän
iNyt valmiina on teillä
uusi maja
rakkauden sopusoinnun
todellinen paja
Minä onnee kylvän
ympäri joka pylvään
siunausta sitkon -kotihin
aatetoverin
ja siskon
Rakkautta lempee
joka nurkkahan viskon
iMIILIA
A