Tiistaina toukok 16 p:nä 1916
SIVU SEITSEMÄN
IlilillllinillllllilääläiliiällllllSIIIllIililiilliiiällllllllllllllllläii
I Juurten Gfeastn
Minkä nuorena oppii
sen vanhana taitaa
lI=IIIISiisSl£aE33E===g=ag2g=S=KSl
lfi = ä5H5SägsSii3E5EE=E = S=6S3iSli = EäiS = =£
Iil=?iini!ltiifl!eEfiiiiEEisiEEF!ais£En "lE
N:o 20
eis16aiililsssiStIäiiasiSilffIiiItitiIltIEigiSISII5i!iJ
HOPKINS MINN
Tervehdys teille!
Monikaan tämän lehden lukijoista
ei varmaankaan tiedä missä tämän
niminen kaupunki sijaitsee ja kun
luulen ettei täältä ole milloinkaan
Toverittaren palstoille piirretty niin
päätin nyt ensikerran ilmoittaa joi
takin elonmerkkejä täältä
Tämä Hopkins on pieni ja kaunis
kaupunki lähellä laajalti tunnettua
Minneapolisia Täällä ei asu suoma
laisia paljonkaan paitsi näin kesän
aikana jolloin olosuhteiden pakotta
mina täytyy työläisen siirtyä sinne
niissä kapitalismin riistävä käsi kul
loinkin tilaa antaa Niinpä on nytkin
tänne pysähtynyt useita nuoria ja
innokkaita aatteemme taistelijoita
joiden toiminnasta tahdon nyt vä
hän kirjoittaa
""Moni ehkä ajattelee että innostus
lamaaiituu kun joutuu erotetuksi jär
jestyneistä taisteluriveistä Mutta
' niin ei käy aina Niinpä mekin täällä
emme hetkeksikään kadota taistelu
intoamme vaan joka ainoa jouto-
hetki keskustelemme noista päivän
polttavista kysymyksistä ja tahdom
me voimiemme mukaan kehittää it
seämme ja jälelle jääneitä nuoria
tovereitamme kunnollisiksi köyhälis
tön aatteen puoltajiksi
Todellakin pysähdy hetkeksi ajat
telemaan sinä nuorukainen ja nei
tonen joka olet tyytyväinen kohta
loosi vaikka kapitalismi kuinka sää
limättömästi sinua ruoskii ja kalliin
veresi hikihelmet itsellensä imee
Sinä joka elämällesi rakentelet lu
histuvia tuulentupia ja pilvilinnoja
ja sinä joka vietät jokaisen jouto
hetkesi noissa kapitalismin käär
meellisen kavalalla viekkaudella lai
tetuissa huvitteluklubeissa Etkö sinä
nuori toverini jo huomaa kuinka
ne useimmissa tapauksissa saattavat
sinut vuodattamaan katkeria petty
myksen kyyneleitä? Etkö toivoisi jo
sellaista onnea ja elämää joka ei
särkyisl? Mutta — ' se ei eteesi tais
telematta aukene Seisahdu nyt het
keksi ja ajattele kuinka nuo pet
tymykset katoaisivat sinulta itseltä
si ja noilta tuhansilta jotka ovat sen
orjiksi joutuneet? Kuule veli ja sis
ko joka et ole vielä liittynyt aina
kasvavan köyhälistön järjestyneisiin
riveihin tee se jo tänään sillä tämä
aika sitä sinulta vaatii Ja sinun
joka olet seii palveluksen jo tehnyt
tulee voimiesi mukaan taistella ja
toimia jos todella mielit parannuk
sia ihmiskunnalle saada Olen kuul
lut niin monen sanovan että olen yh
distyksen tai osaston jäsen vaan en
tahdo olla sen enempää Mutta mi
tä merkitystä on sellaisella henkilöl
lä? Ilman taistelua emme pääse as
keltakaan eteenpäin Siis väsymys-ja
velttous pois ja tilalle kasvava innos
tus! Onhan meillä paljon tieteellistä
kirjallisuutta josta voimme tulla tun
temaan sosialismin vaatimukset ja
jonka avulla voimme jokainen teräs
tää tylsät tikarimme ja saada voi
maa ja intoa taistelemaan täydelli
seen voittoon Tieto on valtaa ja se
on totinen totuus
AHIA MÄKI
Palvelijan töherryksiä
Huomasin viime Toverittaren nu
merossa erään pojan kirjoituksen
siitä kuinka nuorten osasto on aina
melkein kuiva Se on kyllä totta ja
samalla ikävä asia että se niin on
Tämä nuorten osasto kuuluu myös
toimme ja palvelijattarellahan sitä ai
seksi tarvitseisimme parannusta oloi
himme ja palevlijattarellahan sitä ai
na riittäisi ainetta mistä kirjoittaa
Mutta meiltä on aika otettu tavalli
sen tarkkaan
Ensiksikin meillä on hirveän pitkä
työpäivä että illalla on aina niin vä
synyt että kun vähän aikaa katse
lee vielä lehtiä niin jo mielelläääu
menee nukkumaan Ja kun on nuori
niin ne ajatukset lentävät ympäri
maailman ja vielä sitten on se toivo
että ei sitä tiedä vaikka vielä mi
nullekin onni hymyilisi kunhan nyt
kärsin ja säästän ja menen sitten
ehkä vanhaan maahan ja loppuu tuo
palveleminen
Ja sitten vielä pitäisi hakea sitä
huvia tanssia ja muuta semmoista
vaan kun on oikein työstään väsynyt
ja sitten menee tanssiin niin se käy
niin kömpelösti kuin karhu itseään
käänteleisi Ja siten on tuo palkkakin
niin pieni ettei se tahdo kaikkiin
tarpeisiin riittää Ja sitten pitäsi il
loilla koettaa neuloa vaatteita itsel
leen ja parsia ja paikata toisia sillä
eihän kannata aina uusia ostaa
Aina sitä pitää olla työn touhussa
Jos lähtee pois paikasta niin saa jo
seuravaana päivänä lähteä hakemaan
uutta paikkaa
Minulle kerrankin sanoi eräs oi
kein "viisas" puoluemies että "mi
täpä ne nuo naisten työt sitten ovat
kyllä teillä sentään on helppoa kun
saatte vaan herrasväen petejä silitel
lä ja kävellä samettimattojen pääl
lä" Siihen en muuta osaa sanoa kuin
että koittaisitte itse kuinka se on
helppoa niin tietäisitte senkin hy
vyyden Minun piti vanhassa maassa
olla miesten kanssa samassa työssä
mutta ei se ollut koskaa niin hermos
tuttavaa kuin on palveleminen tääl
lä Minä olen väliin niin kyllästynyt
ja tyytymätön että tahtoisin muser
taa rikki koko yhteiskunnan kun
ajattelen sitä että niiksi me työläis
naiset olemme niin viheliäisessä a
semassa Sellaista se on ollut maail
man alusta ja sellaisena se yhä
kestää
Kyllä se on aivan varma tosi että
naisilla on aivan yhtä paljon järkeä
kuin miehilläkin jos vaan me saam
me sitä käyttää Mutta kun se pu
serretaan niin piukkaan ja painetaan
niin alas että sillä on vaikea mitään
yrittää Ja vielä lisäksi on naisella
niin paljon kärsimyksiä joita hänen
on pakko kärsiä katkerasti Ja mies
aina voi pestä kätensä puhtaaksi kai
kesta vaikka naisen kunnia ja mai
ne menee aivan samoista syistä
Mies saapi mennä minne haluaa ei
sellaista paikkaa olekaan joka hä
neltä olisi suljettu ja mies saa teh
dä mitä haluaa ja aina olla yhtä kun
niallinen Mutta entäs nainen?
Minä en kannata huonoa elämää
kyllä kummallekaan sillä minusta se
tahrii miehen yhtä hyvin kuin nai
senkin Mutta se on miehille niin
yleistä
Meidän pitäsi saada kaikki naiset
hereille Kyllä sen jo jokainen huo
maa että jotain on vinossa mutta
en ymmärrä mikä siinä on kuin ei
niitä saa lukemaan puoluelehtiä ja
tilaamaa niitä
Minä toivon että vieläkin joku
poika kirjoittaisi Toverittareen sillä
ei tätä lehteä ole yksinään naisille
ristitty Kyllä sitä on miesten yhtä
tärkeätä tilata ja lukea ja kirjoittaa
siihen ja myöskin sitä levittää yhtä
hyvin kuin muitakin lehtiä ja saat
taa se suuremman huomion alaiseksi
Minä sanon nyt naisille ettei e
nään niin vaan nyhrytetä vaan kaik
ki toimeen ja jokainen kykynsä jäl
keen kirjoittamaan Toverittareen että
saisimme sen ilmestymään kahdesti
viikossa kyllä siihen yhteiskunta ai
hetta antaa
Toivon siis kaikille lukijoille in
nostusta tähän suuntaan
Toveruudella
J — Y MÄKI
lää etten ole syntynyt runolijaksi
Kuuluisan kirjailijan Jack Londonin
kerrotaan käyneen saman kokemuk
sen läpi Ei hänestäkään tullut ru
noilijaa Runoilijoita syntyy vain
harvoin Mutta minä uskon että
näistä Toverittaren nuorista runoili
joista useistakin kehittyisi kirjotta
jia jos he vain kirjottaisivat jotain
suorasanaista
Se olisi teille itsellennekin parem
pi jos kirjottaisitte asioista yrittä
mättä niitä runoiksi sommitella
Suorasanaisissa kirjotusyrityksissä
kehittyy ajatuskykynne selvemmäk
si ja suorasanaiset kirjotukset on
nistuvat useammin kuin runot Siis
runoilkaa vähemmän mutta kirjot
takaa enemmän sitä toivoo teidän
SELMA-TÄTI
Päiväkirjastani
PÄIVÄKIRJASTANI
Mä laulaisin teille laulun
jos ääneni kuuluisi
Mä mistä sain elämäni kauhun — ?
Mistä kaikki toisin muuttuisi
Kun kerran kuuntelin hiljalleen
miten lauloi illan tuuli
Sen hiljaa vienosti rinnalleen
hellään syliinsä painavan luuli
Niin vienon hiljaista huminaa
vain harvoin kuulla saattoi
Niin monta kaunista unelmaa
se -tunnelma rintahan raastoi
FANNY M LAHTI
VAPPUNA 1916
MIKSI
(Lake Minnetonkan puhujaklupin
nyrkkilehden Vappunumerossa
kirj VICTOR JOKELA)
Europassa Vappujuhlaa ihmisveri
punaa!
Kun murhakoneet pistimilleen repii
raataa lihaa
Verikoira liikevoitto rintoihinsa lyöpi
Lisää lhmiselämätä alttarillaan syöpi
Liikevoitto totisesti riemuisena lau
laa Vappujuhlan kunniaksi punoo raha
paulaa Köyhälistön verisuonet ratkee vuo
taa kuivaa
kun "kulttuurin" myrsky pauhaa
"Kristuksesi taivahassa" — huutaa
mustakaapu:
"Uhraa itses isänmaalle — sielusi
on taattu"
"jumala sun kanssas' ompi sotatante
reella" "kuoltuasi ottaa sinut helinällänsä
hellään"
Mustakaapu hänpä ei itse sotaan
riennä
Hän tuhlaa sielun energiaa pimityk
sen työssä
Taivas-osaa muille tarjoo kuolon
palkkioksi
Tumina tuska kuolo kolkko sota
tantereella Joskus tulee Vappujuhla aatteen ja
lon takaa
Silloin verivirroissa ei suuret kansat
makaa
Silloin rahamahti vaikenee ja kei-
sarhovit kaikki —
Kansa silloin komentaa ja muut saa
olla vaiti —
Miksi vapahana en mä olla saa
Miksi raataa täytyy saakka kuolo
maan? Miksi toiset tulokset työni niittää
Ja minä vaan saan jumalaani kiittää?
Miksi on elämäni niin synkkä ain'
Kylmää nälkää puutetta suruja vain?
Miksi ei onnen tähti koskaan paista
Ja hetkeksi ees surujani poista?
Miksi en elämästä nauttia saa
Minä kurja raataja milloinkaan?
Miksi vaan aina minun pitää raataa
Tuskin öitänikään rauhassa saan
maata? N
Jumala jos todellakin kaikki loit
MikBi toisille vaan puutetta tuskaa
soit?
Sekä iloa loistoa toisille
Laiskottelijoille kaikenmoisille?
Vastaa Jumala että minä kuulen
Sillä minä jo ajattelen ja luulon
Että olet vaan rikkahitten veli
Siltä ainakin näyttää tämä peli
ARVO LINDEVVALL
PERUNAKUPPI
ALTTARILLA
MUUTAMA SANA NUORILLE KY
NÄILIJÖILLE Minä en siitä teitä moiti joskin
halunne taipuu runoilemiseen Se
on aivan luonnollista nuorille ihmisil
le Ketran olin itsekin innostunut
runoilemaan mutta pian sain tie-
SOSIALISTIEN NUORISOLIITON
SOTA VASTAINEN KOKOUS
New Yorkin s s osaston haalilla
oli New Yorkin paikallisjärjestön
nuorisoliiton toimesta sotavastainen
kokous Toverit Bertha Frazer ja
Joseph Cannon puhuivat selostaen
sotakiihotuksen vaarallisuudesta
Leon Samson kuuluisaksi tullut nuo
risoliiton jäsen joka erotettiin New
York City College-nimisestä yliopis
tosta sotavastaisen toimintansa ta
kia puhui terävästi lopussa vedoten
siihen että kaikkien Ihmisten pitää
nousta sotaa vastaan että New
Yorkin koulut aijotaan muuttaa sota
kouluiksi ja turmella jo nuorison
mielet sotakiihotuksella Samalla e
sitti hyväksyttäväksi vastalauseen
lähetettäväksi kuvernööri Whitman
ille jossa ankarin sanoin vastuste
taan sotatemppujen opetuksen käy
täntöön ottoa New Yorkin kouluissa
Vastalause hyväksyttiin yksimieli
sesti TILATKAA TOVERITAR!
Kirj- Mi— Mi
Olin juuri tullut Suomesta Palve
lin maalla lähellä New Yorkia Vä
keni kävi usein kirkossa vieden aina
minut mukanaan vaikka en ymmär
tänyt yhtään mitään papin puheesta
Eräänä sunnuntaina oli siellä juh
lat ja jokaisen kai oli määrä viecli
ruokaa koska "niisikseni" laittoi
perunalaatikkoa aikoen viedä sen
mutta sitten tytär sairastui niin et
tei "misis" päässytkään juhlille Hän
laittoi minut viemään sitä laatikkoa
kirkolle Otin ja läksin Perunakup
pi oli juuri uunista otettu ja niin hä
vyttömän kuuma etten voinut sitä
paljain käsin kantaa Nostin hamee
ni liepeen ja pidin sillä kiinni kup
pia niin kauvan että pääsin kirkon
ovelle jolloin vasta laskin -hameeni
alas
Menin sisään Kirkko oli aivan pi
meä Perällä paloi joku kynttilä
Menin perälle Sormiani poltti niin
peijakkaasti Laskin kantamukseni
alttarille Samassa kuulin isäntäni
hätäisen äänen: "Oh! Selma Sel
ma!" Puhaltelin vaan hyppysiäni Ja
juoksin kiireen kautta ulos Menin
akkunan taa katsomaan miten peru
nakupille käy tuossa pyhässä pai
kassa Isäntä ja pappi koettivat
vuorotellen taitoaan ottaa sitä siitä
pois mutta aina heti laskivat sen
alas kun se poltti Vihdoin yhdessä
sen jotenkin veivät pois jostakin
sivuovesta
Läksin paikkaani Jonkun njan
kuluttua tuli isäntä kotiin ja sanoi
taas: "Selma Selma" En ym
märtänyt muuta