FITCHBURG MASS
Rakas Selma-täti: —
Tämä on ensi kerta kun kirjotan
Toverittareni Minä käyn suomalaista
sunnuntaikoulua Minä osaan lukea
ja kirjottaa suomenkieltä
Meidän sunnuntaikoulussa on monta
sataa suomalaista lasta Ja meillä Kauan e?™ tuskaIn taakka
on jo ollut Ihanneliitto viisi vuotta
Täällä Fitchburgissa on paljon suo
malaisia perheitä ja sen takia käy
paljon lapsia meidän koulussa
Minä olen 12 vuoden ikäinen Olen
kuudennessa luokassa kansakoulussa
Minun opettajani nimi on Miss Daf
fey Hän on meille lapsille oikein
hyvä
Minä käyn joka lauantai-aamu ot
tamassa pianoläksyjä
Täällä on ollut paljon lunta tänä
talvena mutta ei ole silti ollut ko
vin kylmät ilmat
Ja minä haluaisin kuulla että muil
lakin paikkakunnilla lapset ovat niin
ahkeroi ta käymään koulua kun me
lapset Fitchburgissa
Jos minä näen että Selma-täti suos
tuu minun kirjeeseeni ja panee sen
Toverittareen niin minä kirjotan jos
kus toistenkin Minä lopetan tämän
LASTEN ELO
Rosoista polkua lapsoset kulkee
Jiarvoin joutuvat hyveilyyn
Ennen ilta silmänsä sulkee
joutuvat kuolon syleilyyn
lapsiraukkain rinnassa
Elämän alusta kuoloon saakka
elävät kuin vankilassa
Karvas on leipä ja samea vesi
jolla ne pysyy hengissä
Varhain riistetään elämän mesi
tehtaitten rautakahleissa
Varhain varhain he kultaa luovat
yhteiskunnan hyllylle
Tuoretta lihaa hentoja luita
vievät kuoleman myllylle
Siksipä murtuu pienten mieli
käki ei kerkeä kukkumaan
Ääneti lepää laulava kieli
sukasin viedään nukkumaan
Löytyykö ketään mi lapsia auttaa
neuvoisi kulkua parempaa?
Vankilan oven ken uskaltaa raottaa
hän kuulisi kiitosta parhaimpaa!
Lapset itse kun ripaan tarttuu
vääntävät saranat nurin näin —
Pienetkin voimat kun yhteen varttuu
aukee ovi — ominpäin
Silloin on lasten onnen aika
onnen verkkoa kutovat he
Kaunis ja sievä on hyvän taika
min työnsä tehtyä saavat ne!
Silloinpa lapsille kevät koittaa
ruusuja kukkii elon tie
Vienoa laulua kantelot soittaa
pienetkin tanssiin kanssaan vie
AKSEL MATTSON
kirjeen tällä kerralla ja ensi kerralla
kirjoitan enempi Sydämellisesti
TYYNE KANTOLA
VAPAUTUNUT VANKI
(Tilanahtauden takia Vapusta paisjäännyt kirjoitus)
Kirj MARIANA KOIVU
y "W" ÄN OLI vanki elinkautinen Jo yhdekän vuotta hän oli istu
l—l nut ristikon takana tuo hento kalpea nainen laihtunein kas-
I 1 vonpiirtein Mitä hän oli tehnyt tuo viaton jonka silmät kat
selivat ristikon läpi suurina kysyvinä? Ei hän oikastaan mi
tään ollut tehnyt olihan vain pyydystetty sinne kuin kärpänen verk
koon Joka päivä istui hän aamusta iltaan ristikon ääressä ja kehräsi
karkeita pellavia hennoin verisin sormin Vaan silti hänen työlleen
ei annettu mitään arvoa se el korvannut edes sitä mustaa kannik
kaa ja haisevaa lientä jota hänelle armosta annettiin Hänen tapan
sa oli työnsä lomassa katsella ristikon lävitse ulos maailmaan jossa
ihmiset kulkivat vapaina ja onnellisina vaan mikään toivo ei elä
hyttänyt häntä rautaiset ristikot olivat liian vahvat ja tukevat
Mutta sitte sattui kerran eräänä syksyisenä päivänä kun hän
taas tapansa mukaan istui ristikon vieressä ja loi kaihoisan katseen
yli laajan syksyisen maiseman että hän näki miehen sorean kuia
metsän kuusi lähestyvän häntä Naisen silmäterät laajenivat kuin
oudosta odotuksesta ja sormensa liittyivät ristiin kuin rukoukseen
Kun mies saapui lähelle loi hän silmänsä ylös vankilan ristikkoon
ja pysähtyi hetkeksi ihailemaan sen taakse kätkeytyviä surun su
loisia kasvoja Ja naisen kasvoille levisi hymyily viaton kuin lap
sen joka kaipaa äidin hyväilyjä Sitte heidän katseensa yhtyivät
ja syttyivät yhtyivät pitkään ja tenhoavaan katseeseen aivan
kuin syleilyyn Vaan sitte mies nyökäytti päätään hyvästiksi ja
jatkoi matkaansa Mutta nainen jäi istumaan siihen hohtavin poskin
outo kiilto leikkien silmiensä syvyydessä Pienet laihat kätensä Hi
velivät aivan kuin vaistomaisesti ristikon tukevia rautoja Sitten
hän nousi ylös ojennetuin käsin kuiski kuumeisin huulin: "oi va
paus sinä suuri ja ihana minä tahdon saavuttaa sinut! Pois pois
tästä haisevasta ahtaasta kopista! Minä tahdon olla vapaa vapaa
kuin hän! Minä tiedän että elämä siellä tulee olemaan taistelua
lelpäpalasta vaan se taistelu ei minua enään pelolta vapaus antaa
voimia nuoruutta ja terveyttä"
Hän hiipi kuin varjo pitkin nurkkia ja etsi käslinä ruostuneen
raudan kappaleen jolla alkoi hiljaa viilata poikki vankilansa paksuja
ristikon rautoja Mutta voi tuskin oli hän päässyt alkuun kun hä
nen työnsä huomattiin ja huutoja kuului jotka kaikuivat tuon ah
distetun 'korvissa kuin petoeläinten karjunta: "Mitä aikooko hän
karata? Aikooko hän rikkoa lakia ja järjestystä? Eikö hän tiedä
vankilan sääntöjä? Mitä vai vapauteen? Hänellä on liikaakin va
pautta mokomalla lutkalla! Seinään sietäisi kytkeä ja pimeimpään
nurkkaan ja eikö hän tiedä ettei hänellä ole mitään tehtävää maail
massa Hän ei kelpaa siellä edes porton alhaiseen ammattiin"
Nämä huudot ne leikkasivat hänen hentoa sieluaan enemmän
MAYNARD MASS
Maynardin suomalaisen sosialisti'
osaston Ihanneliiton uutena kirjeen'
vaihtajana tervehdän ensimäisen ker- „ pyvne Eckström jonka virkakausi
sa opetetaan tutustumaan osaston
toimintaan ja opetetaan agitaattoreik
si ja myöskin esiintymään monipuoli
sella ohjelmalla Kun Ihanneliittoja
perustettaisiin jokaiseen osastoon
niin lapset innostuisivat tilaamaan
Toveritartakin ja lukisivat siitä las
ten osastosta kirjotuksia toisista
Ihanneliitoista ja he myöskin valit
seisivat kirjeenvaihtajan joukostaan
Toverittarelle joka kirjottaisi uutisia
heidänkin toiminnastaan Silloin yli
koko maan me näkisimme mitenkä
me nouseva sukupolvi näin nuorena
taistelemme jo kapitalismia vastaan
Nyt minä piirrän meidän Ihannelii
ton toiminnasta Viime maaliskuun
li päivä oli Ihanneliiton kokous jos
sa päätettiin että Ihanneliiton om
peluseuran perustaminen annetaan
jäädä tuonnemmaksi mutta tytöt sai
vat senverran aikaan että saavat ot
taa osaston ompeluseuran töitä teh
däkseen Samassa kokouksessa valittiin seu
raavia virkailijoita Saimi Klemola
pyysi eroa Toverittaren kirjeenvaih
tajan toimesta Joka hänelle myön
nettiin hänen tilalleen valittiin uusi
kolmesta ehdokkaasta Valituksi tu
li allekirjottanut
Jäsenkirjurin virkakausi oli jo täyt
tynyt ja hänen tilalleen valittiin uusi
kolmesta ehdokkaasta Valituksi tii
ran Toverittaren lukijoita Täältä
on kyllä ollut jo useampia kirjotuksia
Toverittaressa
Minä en ole seurannut Toveritarta
paljoa ennenkuin viime kesäkuusta
saakka kun Ihanneliitto perustettiin
Maynardin osastoon vaikka Toveritar
tuli minunkin kotiini Minä en seu
rannut Toveritarta siksi kun minä
on kolme kuukautta kuten sääntöm
me määräävät
Tilintarkastajiksi valittiin Aili
Lindfors ja Yrjö Forsten ensi tili
kaudeksi Nyt minun uutiseni loppuu tähän
Oli niin hauska kun näin täältä
Massachusettsista toistenkin paikka-
1 1 — 1 lr'jnf ulratn Pnoi
en ueianyi osaston toiminnasta paijo „ ii-t„t„_-„ moMäv
m)(!in „o)onomo ™Qt0fKi„ w ä kirjeessä tulen kirjottamaan meidän
mitään Sosialismia opetettiin kyllä
jo pyhäkoulussakin Siksipä pitäisi
olla joka osastossa Ihanneliitto jossa
vaan on kykeneviä lapsia jotka voi
vat sulattaa Ihannelllittopetusta jois-
kevätjuhlastamme joka tulee pidettä
väksi toukokuussa
Ihanneliiton puolesta toveruudella
WILLIAM KLEMOLA
kuin peitset joilla hän seivästettiin takaisin Hän makasi koppinsa
lattialla runneltuna ja verta vuotavana sammunein silmin ja kal
vennein poskin Vaan vielä tahtoi hän rientää ristikolle Ehkä hän
vielä näkisi vilauksen siitä soreasta ja kauniista joka oli sytyttänyt
hänen sieluunsa vapauden kaipuun ulin valtavan ettei hän voinut
enää sen tenhoavaa ääntä tukahuttaa Ehkä hän vieläkin hymyilisi
hänelle ristikon lävitse Turha toivo hän näki ainoastaan vartijain
ilkkuvia kasvoja jotka vartioivat häntä verta tippuvin peitsin Hil
jaa valittaen vaipui hän takaisin lattialle eikä enää noussut
Hän kuuli miten vapauttaja saapui hiljaa äänettömin askelin
ei tuo kaunis ja sorea vaan kylmä ja kolkko kalmanhajuinen!
Hän laski hiljaa kylmän kätensä tuon häväistyn otsalle ja kuiskasi:
"tule morsiameni minä vien sinut ikuiseen -apauteen
Eksynyt auringonsäde valaisi harmaata koppia Siinä hän le
päsi hiljaa liikkumatta ummistunein silmin ja vaiennein huulin
Vartijat kokoontuivat hänen ympärilleen paljastetuin peitsin jotka
tippuivat hänen sydänverestään ja katselivat toisiaan neuvottomina
Vihdoin laskivat he hänet yksinkertaiseen kirstuun ja kantoivat
kalmiston hiljaisuuteen
Vaan kevään tullen puhkesivat lemmen kukat kukkimaan hänen
haudallaan ja tuuli soitteli hiljaista hautaushymniä kalmiston leh-dikössä
LAPSEN HAUDALLA
Sä taituit taimi hento
Edessä hallayön
Tään hallan toi kolkka
mi kylmin tuulin lyö
Se hennot murtaa
Ei säästä vankkaa -Saa
monta ennenaikaa
jo maaksi maatumaan
Mutta joutuu kerran aika
Ett' tää varjo poistetaan
varjo Se ompi voiton taika
mi saa sen haihtumaan
Ja uuden aamun nousu
taas jälleen valon luo
Ja haihtuu hallain haamut
myös varjot luota Bun
ANNA