FITCHBURG MASS Rakas Selma-täti: — Tämä on ensi kerta kun kirjotan Toverittareni Minä käyn suomalaista sunnuntaikoulua Minä osaan lukea ja kirjottaa suomenkieltä Meidän sunnuntaikoulussa on monta sataa suomalaista lasta Ja meillä Kauan e?™ tuskaIn taakka on jo ollut Ihanneliitto viisi vuotta Täällä Fitchburgissa on paljon suo malaisia perheitä ja sen takia käy paljon lapsia meidän koulussa Minä olen 12 vuoden ikäinen Olen kuudennessa luokassa kansakoulussa Minun opettajani nimi on Miss Daf fey Hän on meille lapsille oikein hyvä Minä käyn joka lauantai-aamu ot tamassa pianoläksyjä Täällä on ollut paljon lunta tänä talvena mutta ei ole silti ollut ko vin kylmät ilmat Ja minä haluaisin kuulla että muil lakin paikkakunnilla lapset ovat niin ahkeroi ta käymään koulua kun me lapset Fitchburgissa Jos minä näen että Selma-täti suos tuu minun kirjeeseeni ja panee sen Toverittareen niin minä kirjotan jos kus toistenkin Minä lopetan tämän LASTEN ELO Rosoista polkua lapsoset kulkee Jiarvoin joutuvat hyveilyyn Ennen ilta silmänsä sulkee joutuvat kuolon syleilyyn lapsiraukkain rinnassa Elämän alusta kuoloon saakka elävät kuin vankilassa Karvas on leipä ja samea vesi jolla ne pysyy hengissä Varhain riistetään elämän mesi tehtaitten rautakahleissa Varhain varhain he kultaa luovat yhteiskunnan hyllylle Tuoretta lihaa hentoja luita vievät kuoleman myllylle Siksipä murtuu pienten mieli käki ei kerkeä kukkumaan Ääneti lepää laulava kieli sukasin viedään nukkumaan Löytyykö ketään mi lapsia auttaa neuvoisi kulkua parempaa? Vankilan oven ken uskaltaa raottaa hän kuulisi kiitosta parhaimpaa! Lapset itse kun ripaan tarttuu vääntävät saranat nurin näin — Pienetkin voimat kun yhteen varttuu aukee ovi — ominpäin Silloin on lasten onnen aika onnen verkkoa kutovat he Kaunis ja sievä on hyvän taika min työnsä tehtyä saavat ne! Silloinpa lapsille kevät koittaa ruusuja kukkii elon tie Vienoa laulua kantelot soittaa pienetkin tanssiin kanssaan vie AKSEL MATTSON kirjeen tällä kerralla ja ensi kerralla kirjoitan enempi Sydämellisesti TYYNE KANTOLA VAPAUTUNUT VANKI (Tilanahtauden takia Vapusta paisjäännyt kirjoitus) Kirj MARIANA KOIVU y "W" ÄN OLI vanki elinkautinen Jo yhdekän vuotta hän oli istu l—l nut ristikon takana tuo hento kalpea nainen laihtunein kas- I 1 vonpiirtein Mitä hän oli tehnyt tuo viaton jonka silmät kat selivat ristikon läpi suurina kysyvinä? Ei hän oikastaan mi tään ollut tehnyt olihan vain pyydystetty sinne kuin kärpänen verk koon Joka päivä istui hän aamusta iltaan ristikon ääressä ja kehräsi karkeita pellavia hennoin verisin sormin Vaan silti hänen työlleen ei annettu mitään arvoa se el korvannut edes sitä mustaa kannik kaa ja haisevaa lientä jota hänelle armosta annettiin Hänen tapan sa oli työnsä lomassa katsella ristikon lävitse ulos maailmaan jossa ihmiset kulkivat vapaina ja onnellisina vaan mikään toivo ei elä hyttänyt häntä rautaiset ristikot olivat liian vahvat ja tukevat Mutta sitte sattui kerran eräänä syksyisenä päivänä kun hän taas tapansa mukaan istui ristikon vieressä ja loi kaihoisan katseen yli laajan syksyisen maiseman että hän näki miehen sorean kuia metsän kuusi lähestyvän häntä Naisen silmäterät laajenivat kuin oudosta odotuksesta ja sormensa liittyivät ristiin kuin rukoukseen Kun mies saapui lähelle loi hän silmänsä ylös vankilan ristikkoon ja pysähtyi hetkeksi ihailemaan sen taakse kätkeytyviä surun su loisia kasvoja Ja naisen kasvoille levisi hymyily viaton kuin lap sen joka kaipaa äidin hyväilyjä Sitte heidän katseensa yhtyivät ja syttyivät yhtyivät pitkään ja tenhoavaan katseeseen aivan kuin syleilyyn Vaan sitte mies nyökäytti päätään hyvästiksi ja jatkoi matkaansa Mutta nainen jäi istumaan siihen hohtavin poskin outo kiilto leikkien silmiensä syvyydessä Pienet laihat kätensä Hi velivät aivan kuin vaistomaisesti ristikon tukevia rautoja Sitten hän nousi ylös ojennetuin käsin kuiski kuumeisin huulin: "oi va paus sinä suuri ja ihana minä tahdon saavuttaa sinut! Pois pois tästä haisevasta ahtaasta kopista! Minä tahdon olla vapaa vapaa kuin hän! Minä tiedän että elämä siellä tulee olemaan taistelua lelpäpalasta vaan se taistelu ei minua enään pelolta vapaus antaa voimia nuoruutta ja terveyttä" Hän hiipi kuin varjo pitkin nurkkia ja etsi käslinä ruostuneen raudan kappaleen jolla alkoi hiljaa viilata poikki vankilansa paksuja ristikon rautoja Mutta voi tuskin oli hän päässyt alkuun kun hä nen työnsä huomattiin ja huutoja kuului jotka kaikuivat tuon ah distetun 'korvissa kuin petoeläinten karjunta: "Mitä aikooko hän karata? Aikooko hän rikkoa lakia ja järjestystä? Eikö hän tiedä vankilan sääntöjä? Mitä vai vapauteen? Hänellä on liikaakin va pautta mokomalla lutkalla! Seinään sietäisi kytkeä ja pimeimpään nurkkaan ja eikö hän tiedä ettei hänellä ole mitään tehtävää maail massa Hän ei kelpaa siellä edes porton alhaiseen ammattiin" Nämä huudot ne leikkasivat hänen hentoa sieluaan enemmän MAYNARD MASS Maynardin suomalaisen sosialisti' osaston Ihanneliiton uutena kirjeen' vaihtajana tervehdän ensimäisen ker- „ pyvne Eckström jonka virkakausi sa opetetaan tutustumaan osaston toimintaan ja opetetaan agitaattoreik si ja myöskin esiintymään monipuoli sella ohjelmalla Kun Ihanneliittoja perustettaisiin jokaiseen osastoon niin lapset innostuisivat tilaamaan Toveritartakin ja lukisivat siitä las ten osastosta kirjotuksia toisista Ihanneliitoista ja he myöskin valit seisivat kirjeenvaihtajan joukostaan Toverittarelle joka kirjottaisi uutisia heidänkin toiminnastaan Silloin yli koko maan me näkisimme mitenkä me nouseva sukupolvi näin nuorena taistelemme jo kapitalismia vastaan Nyt minä piirrän meidän Ihannelii ton toiminnasta Viime maaliskuun li päivä oli Ihanneliiton kokous jos sa päätettiin että Ihanneliiton om peluseuran perustaminen annetaan jäädä tuonnemmaksi mutta tytöt sai vat senverran aikaan että saavat ot taa osaston ompeluseuran töitä teh däkseen Samassa kokouksessa valittiin seu raavia virkailijoita Saimi Klemola pyysi eroa Toverittaren kirjeenvaih tajan toimesta Joka hänelle myön nettiin hänen tilalleen valittiin uusi kolmesta ehdokkaasta Valituksi tu li allekirjottanut Jäsenkirjurin virkakausi oli jo täyt tynyt ja hänen tilalleen valittiin uusi kolmesta ehdokkaasta Valituksi tii ran Toverittaren lukijoita Täältä on kyllä ollut jo useampia kirjotuksia Toverittaressa Minä en ole seurannut Toveritarta paljoa ennenkuin viime kesäkuusta saakka kun Ihanneliitto perustettiin Maynardin osastoon vaikka Toveritar tuli minunkin kotiini Minä en seu rannut Toveritarta siksi kun minä on kolme kuukautta kuten sääntöm me määräävät Tilintarkastajiksi valittiin Aili Lindfors ja Yrjö Forsten ensi tili kaudeksi Nyt minun uutiseni loppuu tähän Oli niin hauska kun näin täältä Massachusettsista toistenkin paikka- 1 1 — 1 lr'jnf ulratn Pnoi en ueianyi osaston toiminnasta paijo „ ii-t„t„_-„ moMäv m)(!in „o)onomo ™Qt0fKi„ w ä kirjeessä tulen kirjottamaan meidän mitään Sosialismia opetettiin kyllä jo pyhäkoulussakin Siksipä pitäisi olla joka osastossa Ihanneliitto jossa vaan on kykeneviä lapsia jotka voi vat sulattaa Ihannelllittopetusta jois- kevätjuhlastamme joka tulee pidettä väksi toukokuussa Ihanneliiton puolesta toveruudella WILLIAM KLEMOLA kuin peitset joilla hän seivästettiin takaisin Hän makasi koppinsa lattialla runneltuna ja verta vuotavana sammunein silmin ja kal vennein poskin Vaan vielä tahtoi hän rientää ristikolle Ehkä hän vielä näkisi vilauksen siitä soreasta ja kauniista joka oli sytyttänyt hänen sieluunsa vapauden kaipuun ulin valtavan ettei hän voinut enää sen tenhoavaa ääntä tukahuttaa Ehkä hän vieläkin hymyilisi hänelle ristikon lävitse Turha toivo hän näki ainoastaan vartijain ilkkuvia kasvoja jotka vartioivat häntä verta tippuvin peitsin Hil jaa valittaen vaipui hän takaisin lattialle eikä enää noussut Hän kuuli miten vapauttaja saapui hiljaa äänettömin askelin ei tuo kaunis ja sorea vaan kylmä ja kolkko kalmanhajuinen! Hän laski hiljaa kylmän kätensä tuon häväistyn otsalle ja kuiskasi: "tule morsiameni minä vien sinut ikuiseen -apauteen Eksynyt auringonsäde valaisi harmaata koppia Siinä hän le päsi hiljaa liikkumatta ummistunein silmin ja vaiennein huulin Vartijat kokoontuivat hänen ympärilleen paljastetuin peitsin jotka tippuivat hänen sydänverestään ja katselivat toisiaan neuvottomina Vihdoin laskivat he hänet yksinkertaiseen kirstuun ja kantoivat kalmiston hiljaisuuteen Vaan kevään tullen puhkesivat lemmen kukat kukkimaan hänen haudallaan ja tuuli soitteli hiljaista hautaushymniä kalmiston leh-dikössä LAPSEN HAUDALLA Sä taituit taimi hento Edessä hallayön Tään hallan toi kolkka mi kylmin tuulin lyö Se hennot murtaa Ei säästä vankkaa -Saa monta ennenaikaa jo maaksi maatumaan Mutta joutuu kerran aika Ett' tää varjo poistetaan varjo Se ompi voiton taika mi saa sen haihtumaan Ja uuden aamun nousu taas jälleen valon luo Ja haihtuu hallain haamut myös varjot luota Bun ANNA