Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, April 11, 1916, Image 8

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    REDW0OD VALLEY CAL
Rakas Selma-täti: —
Minä olin niin iloinen että ensl
mäinen kirjeeni oli julaistu että ajat
telin kirjoittaa toisenkin kirjeen
Me olemme olleet täällä farmilla
jo kolme vuotta Tämä farmi on suo
malainen osakeyhtiö Tämä on perus
tettu neljä vuotta sitten Täällä on
kaksitoista perhettä nykyään ja joi
takin osakkaita on teollisuuskeskuk
sissa ja sitte meitä lapsia on kolme
kymmentäneljä Eikö olekin iso per
he? Minä pyydän niitä tyttöjä ja poikia
jotka kuuluvat lasten ihanneliittoon
antamaan neuvoja ja toimintaohjeita
että mekin täällä voisimme jotain toi
mia Nyt alkaa olla Californiassa kesä
kauneimillaan joten meille tulee hy
viä aikaa leikkiä ulkona luonnossa ja
uida Meillä on oikein hyvä uima
paikka Terveisiä Selma-tädille ja toisille
pienille pakinatovereille
SAIMA PUKEMA
Toverittareen Minä olen aina tykä l
nyt lukea niitä lasten kirjeitä ja ai
join nyt kirjoittaa itsekin En osaa
paljon kirjoittaa suomenkieltä kun
kuljen englanninkielistä koulua En
osannut lukeakaan suomenkieltä mut
ta kun Toveritar alkoi tulemaan niin
olen oppinut aina vähän kerrallaan
Meidän koulussa on kaksitoista
luokkaa Minä olen kuudennessa Ja
olen kolmentoista vuoden vanha Mei
tä opetetaan neulomaan ja minä tyk
kään siitä oikein paljon Meillä on
tällä viikolla lomaa Minä meinasin
tehdä paljon ryytimaatyötä tällä vii
kolla mutta maa on ollut liian mär
kää" Minä olen kyllä tehnyt vähän
työtä meidän vaarain ja mansikka
maalla Minä asun farmilla joka on
puolitoista mailia kaupungista
No kyllä tässä nyt onkin jo yhdeksi
kertaa Kirjoitan toiste enemmän
Kirjoittakaa vaan enemmän tytöt ja
pojat
HIiMA TORKKO
västi Selma-täti Ja pienet Toveritta
ren lukijat
Puoluetervehdyksellä
KAKSI NUORUKAISTA
GARDNER MASS
Hyvää päivää Selma-täti Nyt taas
kirjoitan täältä tuolikaupungista
Täällä on ollut hyvin kylmä talvi
Ei ole ollut vielä kesästä tietoakaan
Illat rupeaa jo olemaan valoisempia
mutta lunta on vielä paksulta maassa
Ihanneliitto teki rekiretken South
Royalstoniin maalisk 11 p Siellä
oli hauskaa Reki oli suuri ja täynnä
lapsia Me laulettiin ja pidettiin haus
kaa kaiken matkaa Kun mentiin oli
tavallisen kylmä Ja kun päästiin
South Royalstoniin olivat kaikki vi
luissaan mutta onneksi oli haali läm
min Sitten lapset menivät ostamaan
ruokaa mutta joillakin oli evästä
mukanaan
Minulla ei ollut evästä enkä osta
nutkaan Joillakin lapsilla oli liika
paljon ruokaa ja he ahtoivat niille
joilla ei ollut Kaalilla annettiin lap
sille kahvia leipää voita ja lihaa
Suoritettiin ohjelma jonka jälkeen
lähdettiin kotiin Takaisin tullessa
oli paljon lämpimämpi kuin oli men
nessä Kello oli vähän yli yksi aa
mulla kun tultiin Gardneriin ja täältä
lähdettiin 4 aikana iltapäivällä Seu
raavana päivänä joka oli sunnuntai
ei ollut ihanneliiton kokousta kun
kaikki olivat väsyneitä
Nyt lopetan täksi kertaa Kirjoitan
toistekin jos tämä pääsee Toveritta
ren palstoille Jos on virheitä niin
minä toivon että Selma täti korjaisi
ne
Toveruudella
TYYNE VALKONEN
ASTORIA ORE
Halloo pikku toverit!
Aikani kuluksi kirjoitan Toveritta
reen eihän sitä kukaan aina jaksa
leikkiäkään ja kenenkäpä kanssa mii
nä leikkisin Äitikin on siihen hom
maan niin laiska ja isä on työssä
Olen tässä vähän sairastanut ja
sentähden olen poissa koulusta Sii
nä vasta sotaa oli kun äiti sanoi
että en pääse kouluun Riitelin vas
taan ja itkin niin paljon kuin jak
soin mutta ei auttanut kotiin täy
tyi vaan jäädä Äiti sanoo että mi
nussa oli silloin kuumetta toista sa
taa astetta Nyt olen jo ' melkein
terve ja pian pääsen taas kouluun
Isä toi päivällä Toverista äidin
Toverittaren Luin siitä heti lasten
osastosta mitä jaksoin Pahat pikku
silmäni kun jaksavat vasta niin vä
hän Äiti luki minulle sitte lopun
mitä en itse joutanut Nyt väsyttää
jo taas tämäkin työ Siksi pai pai!
TENHO REIVO
BINLEY ALTA CAN
Hyvää päivää Selma-täti: — Minä
kin koetan töhertää kirjeen täältä
korvesta Minä olen aina käynyt kou
lussa kun vaan on ollut koulua Minä
olen kolmannessa luokassa
Me olemme olleet täällä pian viisi
vuotta ja koulua ei sillä ajalla ole
ollut kuin kymmenen tai yksitoista
kuuta kaikkiaan
Me esitimme kuvaelman "Kirveen
laskijat" iltamassa ja jotkut henkilöt
olivat loukkaantuneet siltä vaikka
m me me sillä mitään pahaa tarkot
taneet Äidilleni tulee Toveritar ja minä o
len ahkera sitä lukemaan erittäinkin
lasten kirjeitä Nyt lopetan ja kirjo
tan toiste enemmän jo3 tämä pääsee
lehteen Toivotan hauskaa kesää kai
kille pienille ja suurille Toverittaren
lukijoille Olen 12 vuoden vanha
VÄINÖ HUMALAMÄKI
VVINLOCK WASH
Rakas Selma-täti
Minäkin nyt kirjoitan jonkun rivin
Tämä on ensi kerta kun kirjoitan
VVORCESTER MASS
Tervehdys Selma-tädille: —
Nyt klrjotan toisen kerran Toverit
tareen täältä "Wusterista" Siitä on
jo pitkä aika kun viimeksi kirjotet
tiin Nyt ne iltamat ovat jo menneet
Siitä on jo kulunut toista viikkoa
Ne iltamat onnistuivat tavallisen hy
vin Tuloja oli viisikymmentäkahdek
san dollaria Ja siellä oli kuudetta
sataa henkilöä Se oli todistuksena
siitä että ihmiset tykkäävät lasten
toiminnasta ' Siitä iltamasta oli pit
kä uutinen maanantai-aamun englan
ninkielisessä aamulehdessä Siinä oli
kaikkien ohjelmansuorittajien niinet
Iltamiin saapui enemmän ihmisiä
kuin luultiinkaan Täällä on jo talvi
loppumassa ja kesä on tulossa Se
onkin hyvä että tulee kesä niin on
köyhäinkin paljon parempi olla
Viime lauantaina oli Aprillin päivä
ja me lapset narrasimme toinen toi
siamme ja vieläpä aika ihmisiäkin
narrasimme pitkillekin matkoille E
simerkiksi käskettiin mennä kadulle
ja sanottiin että siellä on joku tut
tava henkilö ja että se tahtoo pu
hutella häntä Sitten kun se henkilö
jota me narrasimme tuli takaisin
niin me sanottiin että "on ensimäi
nen päivä huhtikuuta!" Niin me teim
me sellaisille ihmisille jotka eivät
tienneet tai eivät muistaneet että on
Aprillin päivä Mutta muutamat jot
ka muistivat että on Aprillin päivä
he sanoivat: "Sinä aijot minua narra
ta minä en viitsi mennä"
Nyt aijomme lopettaa tällä kertaa
ja kirjotetaan toisella kertaa Hy-
PIENILLE YSTÄVILLENI
Olen huomannut jonkun kerran
lasten maininneen kertomuksestani
"Sotilaslasten kohtalosta" Olen sa
nomattoman onnellinen tietäessäni
että te olette lainanneet huomionne
tuolle kirjotukselle joka oli täynnä
itkua kyyneleltä ja huokauksia vaik
ka luonnollisesti kaikki katkerlmmat
tunteet ovat vielä kätkössä omassa
povessani Mutta tuollainen oli lap
suuteni ja kertoellessa siitä ei voi
kirjoittaa muuta kun ikävää
Te puhdassydämiset lapsukaiset te
jotka voitte syventyä kärsivän kohta
loon lukekaa seuraavat rivit ja ol
koon ne samalla teille lohdutuksena
ja samalla rohkaisuna vastaisen elä
männe varalta jos se nimittäin tuot
taa teille orpoutta nälkää ylenkat
setta loppumatonta sairautta ja elä
män ohjeita jotka sotivat vastoin
omaatuntoanne
Niin ainut josta olen pahoillani
on se että tuo kurja lapsuus vei
minulta ainiaaksi terveyden joka on
altis kaikille vaikuttimllle vaikka
sittenkin nykyään vointini on parem
pi kuin milloinkaan ennen Mutta
nuo kärsimykset ovat minulle tiedon
lähde Ei mikään koulu ei mikään kir
ja voi opettaa ihmiselle niin suuria
asioita kuin elämänkokemus
Ja sittenkin me työläiset olemme
vielä siksi yksinkertaisia että jos
kuulemme jonkun osaavan herättää
tositunteita meissä eikä ole koulua
käynyt kysymme heti: "onko tuo
mahdollista että se olisi hänen omien
aivojensa tuotetta?" vaikka tuo tuote
olisikin vielä vähemmän arvoista
Minun mielestäni kirjoista oppinut
ihminen jos hän varsinkin on elänyt
ylellisyydessä kuten nuo onnen suo
sikit tavallisesti ovat täytyy matkia
toisten itkua ja huokausta nälän ja
kylmän tunteita tuskia saamatta
niihin leimaa joka hiukankaan muis
tuttaisi todellista tuskaa Tai on hä
nen sitten kärsittävä tahallaan näl
kää voidakseen sen kuvata
Jos työläinen taipumuksiaan tun
tien uskaltaa ryhtyä niitä kehittä
mään nauretaan hänelle vasten naa
maa aivan kuin olisimme luodut vaan
maata kääntämään tai pyykkiä ja
permantoja pesemään käyttämättä
ajatuksiamme ja tunteitamme Kun
teemme näitä kumpaakin työtä rin
nakkain niin kumpikin työ on a
vuksi toiselle
Totta on että kun me kirjoitam
me niin löytyyhän niissä puutteelli
suuksia vaan jos saisimme ajoissa
ohjausta niin olisimme varmat teh
tävässämme ja työmme tuottaisi tyy
dyttäviä tuloksia
Niin harva työläisistä on onnistu
nut saamaan tilaisuuden tuomaan
henkisen työnsä tuloksia ilmi Ja tä
mä on meidän luokkamme harha
askel On olemassa henkilöitä jotka
haluavat saada kertoa jotain jota
mielikuvitus ja tahdonvoima kokoon
panevat välittämättä siitäkään saa
ko työstään hituistakaan aineellista
korvausta ja sittenkin he hapuilevat
vuosi vuodelta epätoivoisina löytääk
seen tien tuohon onnelaan kunnes
sattuu lämmin sydän joka voi aja
tella muitakin eikä vaan itseään ja
osottaa tien valaisten sen rohkaise
villa ja intoa uhkuvilla soihduilla
Tahdon sanoa sen että jos olen
saanut kärsiä aineellista puutetta
niin kovemmat olivat tuskat aina
silloin kun halusin kirjoittaa jotain
eikä sitä sallittu
Se nälkä se rakkaudeton lapsuu
den aika ja myöhemmin loppumaton
toiveiden raukeaminen olivat mi
nulle koulu jossa opin tuntemaan
perinpohjin orpotytön vaarallisen ase
man ja mitä itsekkäämpiä himoja
niissä henkilöissä jotka köyhän elä
mää johtavat
Se oppi jonka sieltä perin ei u
nohdu koskaan Älkää välittäkö siitä
jos jotkut saavat varhain kokea elä
män ankaria kouristuksia Ne kärsi
mykset kehittävät voimiamme vas
taan ottamaan seuraavan iskun tyy
nemmällä mielellä ja tuolla syvällä
povessa nousee ensin hiljainen ky
symys: "Pitääkö ehdottomasti näin
olla?" Vähitellen tuo hiljainen ääni
nousee valtavakssi sotahuudoksi ja
herättää eloon niitä jotka ovat sor
tumaisillaan samaan kohtaloon
Olen onnellinen siitä että ne kär
simykset piirsivät syviä uria sydä
meeni Nyt voin paremmin ymmärtää
toisten tuskia Nyt pikemmin riennän
sinne missä voin olla noiden tuskien
lievittäjä yhteistyössä Kun muut or
vot itkevät kohtaloaan saamatta ään
tään kuuluville niin mielelläni minä
teen sen heidänkin puolestaan aina
silloin kun se minulle sallitaan
Niitä on tuhansia jotka ovat ko
keneet enempi kuin minä jotka yhiä
kipeästi haluavat saada äänensä kuu
luviin kertoakseen sen sorron ja vää
ryyden minkä yläluokka on heidän
päälleen laskenut vaan heille se on
useallekin yhtä vaikeata Näyttää
silta kuin tähän saakka olisi työväen
luokka' halunnut saada lukea vaan
iloisia kirjoituksia onnellisissa ko
deissa syntyneiltä kynäilijöiltä eikä
ihme sillä nuo kynäilijät niin onnis
tuneesti luovat iloiset ajatuksensa
paperille Ovathan he aivan tätä var
ten saaneet koulua käydä Me sitten
luemme ja näyttelemme heidän kir
joittamaan näytelmiä jotka ovat ai
van vastakkaiset meidän maailman
katsomuksemme kanssa
Kuinka moni omaa laulutaidon
soittotaidon ja niin mielellään antau
tuisi aivan tälle alalle vaan ei us
kalla edes sanoakaan -ajatuksiaan
julki sen vähemmin koettaa niitä
toteuttaa Sanoisivathan häntä heti
tyhjänpäiväiseksi haaveilijaksi
Mikii me työläiset emme rakastaisi
taidetta — ah! Meiltä se paremmin
onnistuisi se ulosanto jos vaan sai
simme ajoissa kehittää taipumuksi
amme Tunsin pienen kymmenvuotiaan po
jan joka maalasi kuvia Hän usein
istui rannalla ja piirsi edessään ole
via saaria silloin kuin toiset saman
ikäiset poikaset ylhäältä kalliolta vis
kelivät kiviä hänen päälleen Hän
kärsi tuosta Hänen piti salata heiltä
ihanat toivonsa jos mieli säilyä sel
käsaunalta Mutta hänen isänsä oli
ollut nuorena jonkinlainen kuvien
maalaaja vaan varojen puutteessa
jäänyt huomaamatta Hän huomasi
pojassa samat taipumukset ja hän
ohjasi poikaa
Poika maalasi yhä ja itki Miksi ei
kukaan tullut katsomaan hänen ku
viaan sellainen joka olisi osannut
sanoa että olihan ne kauniita
Minä en ymmärtänyt paljoa sen
taiteen päälle mutta ihmettelin ko
vin nähdessäni nuo kuvat Hän pii
rusti siskonsa kuusi vuotiaan puna
tukkaisen tytön muotokuvan ja luu
lin sen olevan hänen isänsä työtä
pikemmin kuin hänen omaa työtään
niin yhdennäköinen oli tuo kuva
Ei kulunut kuin kaksi vuotta kun
hän tuli huomatuksi maisteri Järne
feltiltä ja sai tältä apua Sain kuul
la sittemmin että hänen elämänsä
oli valoisana hänen edessään Isä sa
noi että poika suri alussa niin ase
maansa että olisi piankin joutunut
vuoteeseen ellei apua tullut Minä
sain häneltä muistoksi pienen mai-
( Jatkoa 7:llä sivulla)