Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (April 11, 1916)
No 15 Tiistaina huhtik 11 p 1916 Sivu 3 PUUTE Usvien ja savujen täyttämän ilman ympäröimänä on 'kurja hökkeli kaupungin laidalla jon ka hataruudesta valkea jäähuur re ympäröi seinävieret 'huoneen sisäpuolella Siellä elää perhe yksi turvat tovimpia laitakaupungin asuk kaita Isä on hakemassa työtä äiti sairaana rintalapsensa kanssa vailla ruokaa ja lämpöä — hoi tajasta ei puhettakaan On ilta — äiti itkee — pieni lamppu tuikkaa himmeästi ja vii meinen valkean hiillos kohta sam muu sillä puista on enään jät teet jälellä- Toivottomuus hiipii huonee seen ja sulkee kaameaan sylei lyynsä kaikki Voih ! — huokaa äiti Täm möinenkö olikin se onni jota toi voin josta niin kauniisti ja hel lästi unelmoin?! Koti pieni so ma maja jossa minä äitinä ja hän isänä onnellisina häärimme pienokaista vaalien Nyt sen si jaan kaikki on mennyttä! En jaksa toivoa minä väsyn ja kaik ki väsyttää Olen koettanut ni koillakin ei rukous auta Vuokra on maksamatta ken ties tänä iltana saan poiskäskyn Olemme koettaneet kaikki keinot mutta ne ovat loppuneet — tu loksetta Todellakin ! Eikö elämä ihmi selle tarjoa muuta kuin sielun tuskaa nälkää ja sairautta? Lapsi alkaa itkeä Ihmiset sa novat: Titää syödä hyvin että jaksaa imettää ja pysyy tervee nä Kuinka järkevä opetus ja myös pitää varoa ettei saa ve toa veto on vaarallisempaa kuin kylmä Niin niin! — Hyviä neuvoja mutta sanokaapas miten tuo neu vo on täytettävissä rahatta? Mieheni on ollut työttömänä koko talven ja vieläkään ei näy tä olevan toivoa elämässä Kuo lema — niin kuolema kunpa o jentaisit vapauttavan kätesi sul kisit viileään syliisi elosta väsy neen ja kesken aikaa vielä nuo ruudessa kuihtuneen ihmisen Ei mikään ole niin turvalli nen ja varma lepopaikka kuin hauta - Oi jospa sen viileä syli kätki si minutkin ja pienokaiseni Si nusta en henno luopua ' Äiti puristaa lasta lähemmäksi värähtelevää poveaan On jo myöhä valkean hiillos on sammunut Kevättuuli ulvoo ulkona Huo neessa alkaa paleltaa Hiljaa hii pii unetar ja painaa silmäluomet umpeen Uni on ainoa lepohet ki josta nauttia saa elosta väsy nyt ja pettymyksissä haavoittu nut ihminen FEMIA KAIKILLE Minun panee vähän pitemmälti kirjottamaan asioista joista toi set niin usein tekevät huomau tuksia Se koskee kärsimyssisko jamme yhteiskunnan pohjalie jussa rypeviä olentoja Me ajat telemme ja tuomitsemme usein kin hyvin ankarasti heitä jotka ovat joutuneet kohtalon tai sa noisinko "sallimuksen" käsiin vaan hyvin harvoin viitsimme tutkia syitä heidän tilaansa Koet takaamme joskus tunkeutua hei dän sydämeensä ja katsoa mitä siellä liikkuu onko kaikki jo niin palasina että on mahdoton sitä enään korjata? Kerron tässä lyhyesti mitä mi nä olen nyt saanut kokea Kävin koulua yhdessä lapsuu den tuttavani kanssa Hän oli ihmeellisillä lahjoilla varustettu tyttö Hänellä oli taipumusta kirjottelemaan runoja ja kerto muksia Muistan kuinka hän sä teili onnea ja elämää kun hän 11 vuotiaana kirjotti kertomuksen "Naisille" saaden opettajalta ja kaikilta parhaimmat arvolauseet Tunsin kateutta mutta olimme han ystävät Hän lähti nuorena tähän maa han meni naimisiin seitsemän nellätoista ikävuodellaan He menivät naimisiin tyhjin käsin mutta hyvissä toiveissa tulevai suudestaan sillä olivathan he nuoria ja terveitä molemmat Mutta kohtalo painoi raskaana Mies sairastui ja tuonen sääli mätön käsi korjasi hänet omak seen Sitten syntyi hänen lap sensa vaan sekin kuoli heti Vel kojat ahdistelivat joita olikin kokoontunut tavallista enemmän miehen sairaana ollessa Mitä oli hänellä nyt enään jä lellä? Ei muuta kuin velkaa ja hänen kaikkien silmiinpistävä kauneutensa Ja ennenkuin hän ehti täyttää kahdeksantoista vuot ta oli hän kadonnut maailmalta mutta mihin? Epätoivoisena syöksyi hän porttolan ammotta vaan kitaan Kuulin hänen olos taan siellä ja heti päätin päästä hänen puheilleen- Meitä meni häntä tapaamaan kolme tyttöä kaikki hänen lapsuuden toverei taan Nähtyään meidät otsansa synk keni Näin hänen taistelevan it sensä kanssa vaan sitten hän lausui kylmällä äänellä: "Minun pitäisi käskeä teidät ulos vaan en voi" Vähitellen hän sai entisen hil peytensä takaisin puhui kaikista taas yhtä luontevasti kuin ennen että aivan unhotimme paikan missä hän oli Lapsuusmuistot poistivat hänenkin mielestään nykyisyyden Toiset tytöt lähtivät kotiin vaan minä päätin hänen sisäisiä tunteitaan vähän tarkastaa ja siksi jäin Vihdoin sain hänen kertomaan seuraavaa : "Tänne tultuani tuntui se ai van sietämättömältä Yksin ol lessani itkin aina Mutta mitä enemmän minussa kasvoi rahan himo sen siedettävämmäksi tuli elämäni Aamulla noustessani puolikohmelosta tulee rahat aina mieleen Nuta laskiessa yksi kerrallaan tuntuu kuin olisivat ne veripisaroita — halpa hinta ruumiista ja osa sielua mukana mutta ryyppy murheeseen ja il lalla sama peli Rakkauden va lat nytkin suhisevat korvissani mutta minkätähden?— rahojeni Tiedän että olen halveksittu" Yhtäkkiä hän havahtui kuin Ii nestä ja sanoi: älä perusta mitä olen puhunut kallisti ryypyn ja sanoi : "Täällä menee !" Niin siinä menee lahjat niin ja lot joista olisi ollut hyötyä maail malle Edessäni seisoo kuihtu nut kauneuden haamu kuin hau dan partaalla — sydän palasina mutta muistot tallella Nuo suu ret kauniit silmät ovat kadotta neet loistonsa ja viehätyksensä Pian on hän olento johon ei ku kaan huomiotaan kiinnitä vaikka hän ennen niitti kunniaa En enään voi häntä kadehtia sääli on ainoa mitä voin hänelle antaa sillä mitäpä minä voin yk sin tehdä hänen hyväksensä ja heitä on niin paljon Mutta koettakaamme siskot yhdessä kaikin voimin tehdä parhaamme ettei enään yhtään siskoistamme sortuisija kun mei dän jalo aatteemme kerran pää see täyteen kukkaan niin silloin toivokaamme ettei itkua kuulu mistään ELÄMÄNLANKA KIELONKUKKA Tämä on kertomisen arvoista sillä kerron tässä erään pienen lapsen kohtalosta Niitä on kyl lä paljon saman kohtalon alai seksi joutuneita mutta tämä jos ta aijon nyt kertoa on minulle hyvin tuttu sillä olin häntä hoi tanut ja aijon vähän hänestä ker toa erään asian vuoksi jonka eh kä sitten lopussa 'huomaatte Niin tämä lapsi oli niin kau nis ja herttainen kuin pieni kie lon kukka ja siksi annoinkin hä nelle nimen Kielo Mirjam Hä nellä oli kaunis musta tukka sil mät tummat pieni suu hymyssä jo syntyissä tietämättä miksi hän hymyili Sillä olihan hän orpo kaksinkertaisesti orpo oli se pieni enkelimäinen olento Isänsä jätti hänet jo muutama kuu ennen syntymistään lähtijä jätti oman pienokaisensa toisten ihmisten hoitoon Tai toisin sa noen hän jätti lapsensa maail maan yksin ajalehtimaan niin kuin pienen lastun veden pinnalle jossa aallot sen kulettaa minne sattuu milloinkin sen heittämään Samoin on tämän lapsen kanssa josta kerron Hän kulkee myös kin kuten tuulen mukana itse siitä tietämättä minne milloinkin on matka Hänen ensimäinen pysäkkinsä s oli minun kotini Oi minä muis- tan kuinka vapisin ja pelkäsin ettei sille mitään pahaa tapahdu kun matka oli niin pitkä ja hän niin pieni vasta oli neljäntoista päivän ikäinen Mutta onnelli nen oli matka vaikka kesti kul kea neljätoista ituntia Päästiin perille ja kaikilla oli kovin haus kaa minulla eniten siksi että minulla oli kaunis pieni kasvatti tyttö ja hän kasvoi kuin kukka Vaan taas tuli kova onni Minun täytyi lähteä pois kotoa ja mi- ' nut siis eroitettiin pienestä ty töstäni jota rakastin ' melkein kuin omaani Sen kai kohtalo (Jatkoa kuudennella sivulla) Uutta varastoa saapuu joka päivä PUKUJA @ $1250 $1450 $1500 $1650 $1800 $2000 $2150 ja ylöspäin Dressejä nuttuja hameita puseroita (vvaists) kohtuullisilla hinnoilla Silkkipuseroita $175 ylöspäin NÄKEMINEN ON USKOMISTA THE WOMEN'S SHOP 583 Commercial St Iiii liiiliilliiiilliiiiiiSililiilill ISilil IglllHllllillllUHIIMIlUIHllII IIII Huom! Erikoista! MON ESSEN 'IN PA ' Monessenin Pa T Y:n Ihanneliiton ompeluseuran xMyyjäiset pidetään huhtik 22 p:nä Ohjelmassa tulee olemaan: "~~ puhe runoja lauluja kupletti y m sekä käsitöiden myyntiä Lopuksi Tanssia { isäänpääsy vapaa Alkaa kello 8 illalla (Ihanneliitto) HU lililiSiHEHilllinillililllll llllll IIIHIIIIIIIUIIIUHKIIIIIIIIIII! IIII oooooooopooQ Attoriin a oiaiton ompelu- V Huoml Kuran kokoukset pidetään oiaa- 0 New York'in Suom Näitten ton talolla joka torstai ilta kello o OSUU8KOTI 8 Oeote 262 Taylor ave 0 ja paikanvMHtyatolmieto: e 941 Ttinv t?7 Stockettin Mont s s osaston om 1 m j a peluseuran kokouksia pidetään Joka Telet 813 Monung aide tolnen toMtai-ilta kello 7 Saapukaa 0000060000008 kaikin Hannan s s osaston ompeluseuran Hoquiamin s s osaston ompelu kokoukset pidetään jokaisen viikon seuran kokoukset pidetään osaston torstaina kello 8 j p p (Huomt talolla Ahjolassa joka torstai kello Kahvia saatavana joka kokouksen 2 jpp Osote on 315 — lOth St loputtua) Hoquiam Wask