Amerikan suomalaisten työläisnaisten äiinenkaniiatlaa
Organ oi the Finnish Worklng Vomen in America
No 15
TIISTAINA HUHTIK 11 P
TUESDAY APRIL 11
1916 — Kuudes vuosik
Havaintoja
eri valtioista
Kir Maiju
Oli myöhäinen ilta ilma oli
kylmä ja lunta tuprutti vasten
kasvoja kun saavuimme perille
tänne metsään Minnesotan val
tioon Luulin ennen tänne tuloa
ni että tämä on oikea kesämaa
mutta kokemus on psottanut tä
män aivan yhtä kylmäksi kuin on
Michiganin valtiokin
Suomalaisia tällä perukalla a
suu nykyään viisikymmentä hen
keä joista enin osa on lapsia ja
yksi irlantilainen perhe — siinä
koko kylän asukkaat
Yhteispyrintöjä ei ole minkään
laisia Kuulemani mukaan on
täällä käynyt kaksi kertaa eräs
toiskielinen mustatakki aikomuk
sella perustaa tänne seurakunta
mutta kun huomasi että täällä
on niin vähän toiskielisiä eivät
kä nekään 'vähät suostuneet ke
rittäväksi niin ei ole sen koom
min "sielujen pelastajaa" kuulu
nut Suomalaiset täällä ovat hyvin
vanhoillisia ja tietämättömiä joi
takin yksilöitä lukuunottamatta
He eivät ole koskaan kuuluneet
järjestyneen työväen riveihin ei
vätkä ole koskaan olleet kuule
massa työväenpuhujia Yksi sa
noi joskus kuulleensa puhuttavan
Korpi Jttkasta että se on hyvä
puhuja mutta ei hän itse ole sitä
kään nähnyt eikä kuullut
Ensimäistä viikkoa täällä viet
täessäni jouduin näiden vanhoil
listen kanssa väittelyyn He
väittivät että sosialistit ovat
kaikki laiskoja ja köyhiä Kysyin
että tiedättekö sanoa minulle
mistä Xew Yorkin monimiljonee
rit ovat saaneet miljoonansa? Tä
hän kysymykseen annettiin niin
tyhmä vastaus että en viitsi sitä
tähän kirjoittaa Olen varma et
tä jos olisin tehnyt saman kysy
myksen kymmenvuotiaalle sosia
listilapselle niin olisin saanut
paljon järkevämmän vastauksen
Väitin heille että nämä mil
joonat ovat koottu työläisten
Hellä ja verellä ja että niihin
sisältyy paljon leskien ja orpojen
kyyneleitä Sitten yksi vasta
väittäjistäni sanoi että "te kiro
tut sosialistit olette pilanneet ko
ko Minnesotan valtion ennen o
hvat suomalaiset haluttua tava
raa mutta nyt eivät suomalaiset
tahdo saada työtä enää mistään"
En tiedä onko se totta sillä
olen asunut tässä valtiossa vasta
kymmenen kuukautta Vastatkaa
te virginialaiset sillä tämä väit
täjä asuu siellä )
Väittelyssä ilmeni minulle tä
män perukan asukkaiden tietä
mättömyys Voin sanoa kuten
olen useasti ennenkin sanonut
että tämä perukka on pimein
missä olen asunut Vain yhdessä
asiassa vievät he voiton kaikista
ja se on juoruilemisessa ja par
jaamistaidossa Lähimäisten
naapuriensa ja varsinkin sosia
listien parjaaminen ja mustaami
nen ovat näiden ihmisten tärkeim
piä päivän kysymyksiä Täällä
on joitakin sellaisia joiden en o
le koskaan kuullut puhuvan muu
ta kuin pahaa kaikista naapu
reistaan Minua tuo aivan vä
syttää ja olen 'tehnyt sen päätök
sen että en enää kuuntele sanaa
kaan sellaista Panen käytäntöön
sen Sutton Bayn akan neuvon
että kun naapurin akka tulee jon
kun jännittävän jutun kanssa
luoksesi niin lue silloin ja tarjoa
hänelle Toveritarta Sillä tähän
kylään ei tule vielä kuin kaksi
Toveritarta Pelto- ja Koti leh
teä kolme New Yorkin Uutisia
neljä Päivälehteä (tuli) yksi ja
yksi Lapatossu Siinä kaikki suo
malaiset lehdet En tiedä kuinka
monta englanninkielistä tulee
mutta kuuluu niitäkin tulevan joi
takin porvaripillejä
Kun täällä ei ole mitään yhteis
toimintaa niin Joulu oli aivan yh
tä kuiva kuin muutkin päivät Ei
minkäänlaista joulunviettoa hom
mattu vaikka tuo sievä kansa
koulurakennus seisoi tyhjänä ko
ko joulun ajan ikäänkuin odotta
en ja kaivaten juhlijoita Katkais
takseni tämän yksitoikkoisuuden
matkustin V— n kaupunkiin juh
limaan ja samalla tekemään ha
vaintoja Minnesotan toverien toi
minnasta '
Kun istuin junassa niin sydä
meni ilosta sykähteli ajatellessa
ni että kuinkahan iloinen ja to
verillinen joulunvietto minulle
tuleekaan Vaikka kaupunki on
vieras niin olihan siellä useita
tuttuja ihmisiä Mutta taaskin
petyin toiveissani sillä eivät nä
mä Minnesotan toverit olleet ol
lenkaan sellaisia kuin olin heidät
tovereina kuvitellut Tositoveri
henki on heistä kaukana se tove
ruushenki jonka pitäisi liittää
meidät työläiset lujasti yhteen
ikään arvoon ja kansallisuu
teen katsomatta
Voi sitä suurta ihmispaljoutta
mikä siellä naalilla hyöri ja kun
samana iltana oli upeassa kirkos
sa vielä suonia! niin en tahtonut
uskoa silmiäni että yhdessä kau
pungissa voisi olla niin paljon
suomalaisia ja ikäänkuin kukaan
ei olisi toistaan tuntenut Jokai
nen näyttää ajattelevan että "mi
nä olen meiltä ja muut ovat mei
dän krannista"
Siellä oli vallaMa yksi silmään
pistävä seikka se oli ilkeä tees
kentely Miehet ja naiset nuoret
ja vanhat yrittivät teeskennellä
kävellessään niin että se muodos
tui kummalliseksi paukutukseksi
ja yksinpä ehjelmanesittäjätkin
teeskcntelivät niin että oikein
iletti Sanoin eräälle joka lausui
runon että niiksi pitää teesken
nellä? Hän huudahti että voi hy
vänen aika! tämän kaupungin
yleisö sitä vaatii ja jos et tees
kentele niin sanotaan että se ei
osannut lausua runoa ollenkaan"
Kyllä on kauheata se että so
sialistinen yleisö jonka pitäisi ol
la valistunut vaatii tuollaista
luonnotonta teeskentelyä joka oii
niin kaukana kauneudesta että
se tekee katsojaan inhottavan vai
kuttiksen Minä toivoisin että
V — n työläiset lukisivat Säkenis
tä 1914 manas- ja joulukuun
numerosta 'Esiintymisestä ohjel
man suorittajana" Sen pitäisi lu
kea kaikkien jotka esiintyvät
Vaikkä ei voisikaan kaikkia äänne-
ja hengitysharjoituksia op
pia niin mitä lähemmäksi pääset
te IttonnollisuuTta sitä parempi
ja jäisi pois se ruma teeskentely
joka on luonnotonta
Oli kuitenkin yksi osa ohjel
man suorittajista joka esitti oh
jelmansa ilman teeskentelyä Se
(Jatkoa toisella sivulla)
Ymmärrä häntä Sorretun virsi
Ymmärrä häntä mi kyynelin kärsii
ja huoltunein hampain jätteitä järsii
Kohtalo häntä ruoski ja sorsi
siksi hän on kuin kuihtunut korsi
ÄIlös sä katujen lapsia soimaa
— antaos heille tahtoa voimaa!
Älä sä sorra kalpeeta siskoa tuota
mi kulkee elämän erheistä suota
Toinenhan tahri sen sielun ja veren
ja kiihdytti himojen kuohuvan meren
Nääs miten sydän sen rinnassa itkee
kyynelin turmion ruusuja kitkee
Ystävä ymmärrä mennyttä miesti
jota nyt tahtoo vankila piestä!
Aina ei kestä tahto ei kunto
kelläs meistä on puhdas tunto?
Ken voisi kerskua ken oisi pyhä?
Lankeemme nousemme lankeemme
yhä M RUTANEN
On särkynyt rintani ihanne
on sammunut henkeni hehku
jota ennen mä tuntea sain
Niin pyhä se oli
niin kaunis ja jalo
kuin auringon palo
Mikä' kaikkosi ihanteeni
mun rintani puhtahin tunne
mun henkeni hee'lmä?
— Mä tiedän: Sortohon hukuit
työ kun uuvutti mun
Mä kadotin sun
Sieluni nälkää nähdä sai
ravinnotta henkeni hehkuva uupui
kun alennuin orjahaksi mä
Näin sammui sieluni syttävä palo
Mä turhaan huutelen sua
et kuuntele mua
MIKAEL RUTANEN
Lakkolaistytön
päiväkirja
(Jatk)
Tammikuun 21 p — Jestas!
Empä ole ollut niin hyvällä mie
lellä moneen aikaan Mr Hay
man lähetti sanan tänään iltapäi
vällä että hän haluaisi puhiuella
lakkolaisten komiteaa Hartaas
ti toivon että he pääsisivät jon
kinmoiseen sopimukseen Olen
varma siitä että silloin jos hän
kerran antaa perään niin eivät
toiset nalua paljoa pitemmälle
lakkoa pitkittää Ihmiset sano
vat että ei ole enään jälellä kuin
kahdeksantoista työnantajaa
kaikkiaan jotka eivät ole taipu
neet tekemään sopimusta
En ollenkaan ihmettele sitä
etteivät he voineet seistä yhdes
sä sillä o athan he kaikki tois
tensa kanssa tukkanuottasilla ku
kin koettaen saada voiton toises
taan Me tytöt olemme kokonaan
'toisenlaisessa asemassa Meillä
ei ole mitään syytä taistella toi
siamme vastaan Lakon ensipäi
västä alkaen olemme me parempi-
ja huonompipalkkaiset kaikki
seisoneet yhdessä
Jotkut ihmiset syyttävät mei
tä tyttöjä siitä että olemme al
kaneet tämän lakon ja sanovat
että se vahingoittaa kaikkia em
mekä mekään siitä mitään hyö
dy Tässä minä -olen heidän kans
saan eri mieltä Tämä lakko pn
auttanut meitä nyt jo — kaksi
kymmentäyksituhatta henkilöä
on tämän lakon kautta kirjottau
tnnut union jäseneksi joista on
jo seitsemäntoistatuhatta työssä
union sopimuksella jälellä olevat
yhä pysyen taistelussa joka muo
dostaa heistä sellaisia tyyppejä
jotka kestävät kovimmankin tu
len Kun me tytöt ensiksi näimme
valon niin täytyi meidän hieroa
silmiämme me tuskin voimme
nähdä ollenkaan — kaiki tuntui
meistä niin oudolle Me höris
timme korviamme mutta olimme
silti kuurot kaikelle sille mitä
meille saarnattiin Mutta vähi
tellen kun päivät kuluivat a
loimme me oppia ja nyt — oi
kein se naurattaa kun sitä ajat
telee Jotkut ammattiliittojen
naiset pitävät minua liiaksi radi
kaalisena Näissä naisissa on jotain omi
tulta kummallista — he käy
vät köyhien ja kurjuutta kärsi
vien keskuudessa ja tietävät mitä
kaikkea kurjuutta ja vääryyttä
nämä saavat kärsiä ja pitävät
sen kovin valitettavana asiana
mutta silloin kun pitäisi lausua
siitä kantansa julkisesti kun pi
täisi puhua totta niin he vält
televät tekemästä sitä Tietysti
eivät tällaiset naiset ole liiton e
nemniistönä miitta he ovat juuri