Amerikan suomalaisten työläisnaisten äiinenkaniiatlaa Organ oi the Finnish Worklng Vomen in America No 15 TIISTAINA HUHTIK 11 P TUESDAY APRIL 11 1916 — Kuudes vuosik Havaintoja eri valtioista Kir Maiju Oli myöhäinen ilta ilma oli kylmä ja lunta tuprutti vasten kasvoja kun saavuimme perille tänne metsään Minnesotan val tioon Luulin ennen tänne tuloa ni että tämä on oikea kesämaa mutta kokemus on psottanut tä män aivan yhtä kylmäksi kuin on Michiganin valtiokin Suomalaisia tällä perukalla a suu nykyään viisikymmentä hen keä joista enin osa on lapsia ja yksi irlantilainen perhe — siinä koko kylän asukkaat Yhteispyrintöjä ei ole minkään laisia Kuulemani mukaan on täällä käynyt kaksi kertaa eräs toiskielinen mustatakki aikomuk sella perustaa tänne seurakunta mutta kun huomasi että täällä on niin vähän toiskielisiä eivät kä nekään 'vähät suostuneet ke rittäväksi niin ei ole sen koom min "sielujen pelastajaa" kuulu nut Suomalaiset täällä ovat hyvin vanhoillisia ja tietämättömiä joi takin yksilöitä lukuunottamatta He eivät ole koskaan kuuluneet järjestyneen työväen riveihin ei vätkä ole koskaan olleet kuule massa työväenpuhujia Yksi sa noi joskus kuulleensa puhuttavan Korpi Jttkasta että se on hyvä puhuja mutta ei hän itse ole sitä kään nähnyt eikä kuullut Ensimäistä viikkoa täällä viet täessäni jouduin näiden vanhoil listen kanssa väittelyyn He väittivät että sosialistit ovat kaikki laiskoja ja köyhiä Kysyin että tiedättekö sanoa minulle mistä Xew Yorkin monimiljonee rit ovat saaneet miljoonansa? Tä hän kysymykseen annettiin niin tyhmä vastaus että en viitsi sitä tähän kirjoittaa Olen varma et tä jos olisin tehnyt saman kysy myksen kymmenvuotiaalle sosia listilapselle niin olisin saanut paljon järkevämmän vastauksen Väitin heille että nämä mil joonat ovat koottu työläisten Hellä ja verellä ja että niihin sisältyy paljon leskien ja orpojen kyyneleitä Sitten yksi vasta väittäjistäni sanoi että "te kiro tut sosialistit olette pilanneet ko ko Minnesotan valtion ennen o hvat suomalaiset haluttua tava raa mutta nyt eivät suomalaiset tahdo saada työtä enää mistään" En tiedä onko se totta sillä olen asunut tässä valtiossa vasta kymmenen kuukautta Vastatkaa te virginialaiset sillä tämä väit täjä asuu siellä ) Väittelyssä ilmeni minulle tä män perukan asukkaiden tietä mättömyys Voin sanoa kuten olen useasti ennenkin sanonut että tämä perukka on pimein missä olen asunut Vain yhdessä asiassa vievät he voiton kaikista ja se on juoruilemisessa ja par jaamistaidossa Lähimäisten naapuriensa ja varsinkin sosia listien parjaaminen ja mustaami nen ovat näiden ihmisten tärkeim piä päivän kysymyksiä Täällä on joitakin sellaisia joiden en o le koskaan kuullut puhuvan muu ta kuin pahaa kaikista naapu reistaan Minua tuo aivan vä syttää ja olen 'tehnyt sen päätök sen että en enää kuuntele sanaa kaan sellaista Panen käytäntöön sen Sutton Bayn akan neuvon että kun naapurin akka tulee jon kun jännittävän jutun kanssa luoksesi niin lue silloin ja tarjoa hänelle Toveritarta Sillä tähän kylään ei tule vielä kuin kaksi Toveritarta Pelto- ja Koti leh teä kolme New Yorkin Uutisia neljä Päivälehteä (tuli) yksi ja yksi Lapatossu Siinä kaikki suo malaiset lehdet En tiedä kuinka monta englanninkielistä tulee mutta kuuluu niitäkin tulevan joi takin porvaripillejä Kun täällä ei ole mitään yhteis toimintaa niin Joulu oli aivan yh tä kuiva kuin muutkin päivät Ei minkäänlaista joulunviettoa hom mattu vaikka tuo sievä kansa koulurakennus seisoi tyhjänä ko ko joulun ajan ikäänkuin odotta en ja kaivaten juhlijoita Katkais takseni tämän yksitoikkoisuuden matkustin V— n kaupunkiin juh limaan ja samalla tekemään ha vaintoja Minnesotan toverien toi minnasta ' Kun istuin junassa niin sydä meni ilosta sykähteli ajatellessa ni että kuinkahan iloinen ja to verillinen joulunvietto minulle tuleekaan Vaikka kaupunki on vieras niin olihan siellä useita tuttuja ihmisiä Mutta taaskin petyin toiveissani sillä eivät nä mä Minnesotan toverit olleet ol lenkaan sellaisia kuin olin heidät tovereina kuvitellut Tositoveri henki on heistä kaukana se tove ruushenki jonka pitäisi liittää meidät työläiset lujasti yhteen ikään arvoon ja kansallisuu teen katsomatta Voi sitä suurta ihmispaljoutta mikä siellä naalilla hyöri ja kun samana iltana oli upeassa kirkos sa vielä suonia! niin en tahtonut uskoa silmiäni että yhdessä kau pungissa voisi olla niin paljon suomalaisia ja ikäänkuin kukaan ei olisi toistaan tuntenut Jokai nen näyttää ajattelevan että "mi nä olen meiltä ja muut ovat mei dän krannista" Siellä oli vallaMa yksi silmään pistävä seikka se oli ilkeä tees kentely Miehet ja naiset nuoret ja vanhat yrittivät teeskennellä kävellessään niin että se muodos tui kummalliseksi paukutukseksi ja yksinpä ehjelmanesittäjätkin teeskcntelivät niin että oikein iletti Sanoin eräälle joka lausui runon että niiksi pitää teesken nellä? Hän huudahti että voi hy vänen aika! tämän kaupungin yleisö sitä vaatii ja jos et tees kentele niin sanotaan että se ei osannut lausua runoa ollenkaan" Kyllä on kauheata se että so sialistinen yleisö jonka pitäisi ol la valistunut vaatii tuollaista luonnotonta teeskentelyä joka oii niin kaukana kauneudesta että se tekee katsojaan inhottavan vai kuttiksen Minä toivoisin että V — n työläiset lukisivat Säkenis tä 1914 manas- ja joulukuun numerosta 'Esiintymisestä ohjel man suorittajana" Sen pitäisi lu kea kaikkien jotka esiintyvät Vaikkä ei voisikaan kaikkia äänne- ja hengitysharjoituksia op pia niin mitä lähemmäksi pääset te IttonnollisuuTta sitä parempi ja jäisi pois se ruma teeskentely joka on luonnotonta Oli kuitenkin yksi osa ohjel man suorittajista joka esitti oh jelmansa ilman teeskentelyä Se (Jatkoa toisella sivulla) Ymmärrä häntä Sorretun virsi Ymmärrä häntä mi kyynelin kärsii ja huoltunein hampain jätteitä järsii Kohtalo häntä ruoski ja sorsi siksi hän on kuin kuihtunut korsi ÄIlös sä katujen lapsia soimaa — antaos heille tahtoa voimaa! Älä sä sorra kalpeeta siskoa tuota mi kulkee elämän erheistä suota Toinenhan tahri sen sielun ja veren ja kiihdytti himojen kuohuvan meren Nääs miten sydän sen rinnassa itkee kyynelin turmion ruusuja kitkee Ystävä ymmärrä mennyttä miesti jota nyt tahtoo vankila piestä! Aina ei kestä tahto ei kunto kelläs meistä on puhdas tunto? Ken voisi kerskua ken oisi pyhä? Lankeemme nousemme lankeemme yhä M RUTANEN On särkynyt rintani ihanne on sammunut henkeni hehku jota ennen mä tuntea sain Niin pyhä se oli niin kaunis ja jalo kuin auringon palo Mikä' kaikkosi ihanteeni mun rintani puhtahin tunne mun henkeni hee'lmä? — Mä tiedän: Sortohon hukuit työ kun uuvutti mun Mä kadotin sun Sieluni nälkää nähdä sai ravinnotta henkeni hehkuva uupui kun alennuin orjahaksi mä Näin sammui sieluni syttävä palo Mä turhaan huutelen sua et kuuntele mua MIKAEL RUTANEN Lakkolaistytön päiväkirja (Jatk) Tammikuun 21 p — Jestas! Empä ole ollut niin hyvällä mie lellä moneen aikaan Mr Hay man lähetti sanan tänään iltapäi vällä että hän haluaisi puhiuella lakkolaisten komiteaa Hartaas ti toivon että he pääsisivät jon kinmoiseen sopimukseen Olen varma siitä että silloin jos hän kerran antaa perään niin eivät toiset nalua paljoa pitemmälle lakkoa pitkittää Ihmiset sano vat että ei ole enään jälellä kuin kahdeksantoista työnantajaa kaikkiaan jotka eivät ole taipu neet tekemään sopimusta En ollenkaan ihmettele sitä etteivät he voineet seistä yhdes sä sillä o athan he kaikki tois tensa kanssa tukkanuottasilla ku kin koettaen saada voiton toises taan Me tytöt olemme kokonaan 'toisenlaisessa asemassa Meillä ei ole mitään syytä taistella toi siamme vastaan Lakon ensipäi västä alkaen olemme me parempi- ja huonompipalkkaiset kaikki seisoneet yhdessä Jotkut ihmiset syyttävät mei tä tyttöjä siitä että olemme al kaneet tämän lakon ja sanovat että se vahingoittaa kaikkia em mekä mekään siitä mitään hyö dy Tässä minä -olen heidän kans saan eri mieltä Tämä lakko pn auttanut meitä nyt jo — kaksi kymmentäyksituhatta henkilöä on tämän lakon kautta kirjottau tnnut union jäseneksi joista on jo seitsemäntoistatuhatta työssä union sopimuksella jälellä olevat yhä pysyen taistelussa joka muo dostaa heistä sellaisia tyyppejä jotka kestävät kovimmankin tu len Kun me tytöt ensiksi näimme valon niin täytyi meidän hieroa silmiämme me tuskin voimme nähdä ollenkaan — kaiki tuntui meistä niin oudolle Me höris timme korviamme mutta olimme silti kuurot kaikelle sille mitä meille saarnattiin Mutta vähi tellen kun päivät kuluivat a loimme me oppia ja nyt — oi kein se naurattaa kun sitä ajat telee Jotkut ammattiliittojen naiset pitävät minua liiaksi radi kaalisena Näissä naisissa on jotain omi tulta kummallista — he käy vät köyhien ja kurjuutta kärsi vien keskuudessa ja tietävät mitä kaikkea kurjuutta ja vääryyttä nämä saavat kärsiä ja pitävät sen kovin valitettavana asiana mutta silloin kun pitäisi lausua siitä kantansa julkisesti kun pi täisi puhua totta niin he vält televät tekemästä sitä Tietysti eivät tällaiset naiset ole liiton e nemniistönä miitta he ovat juuri