Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, March 21, 1916, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Organ oi the Finnish Worklng Womcn in America
No 12
TIISTAINA MAALIS 21 P — TUESDAY MARCII 21 1916
1916 — Kuudes vuosik
ALEKSANDRA KOLLONTAY
kusta ja väsymättömästä uuras- monta vuotta olen haaveillut ja
tuksestaan unelmoinut
Häntä ovat liikkuessaan sano- Niin suuri kun iloni onkin pik-
Sain juuri postikortin rakkaal
ta toverilta Aleksanda Kollon
taylta Amerikasta jonne hän
muutamia kuukausia sitten Nor
jasta lähti Siinä kertoo hän 72
päivässä pitäneensä 65 kokousta
destaan alkaa aavistaa poikkeuk
sellisen elämäntehtävänsä
Aleksandran heräämistä yllyt
ti lukemattomani tehdastyöläis
laumojen näkeminen eräässä suu
ressa Venäjän kaupungissa Tu-
— ja kuitenkin henku tervehdys lassa muistaakseni jonne miehen
reipasta mielia-alaa Tämä johti sä mukana joutui Täällä alkoi
mieleeni selostaa Toverittaren lu- myös hänen enimäinen kansanva-
kijoille hänen elämäntyötään so- listuksen harrastuksensa
siahsmin palveluksessa
Aleksandra Kollontay on mei
dän heimolaisemme ei vain aate
toverina vaan veren puolesta
Hänen äitinsä on suomalaissyn
tyinen nainen kotoisin Jyväsky
lästä Tämä joutui naimisiin e
rään venäläisen kenraalin kanssa
ja tästä avioliitosta syntyi tytär
josta sittemmin oli tuleva eräs
sosialistisen nais-intematonatsio-len
henkisesti ja ruumiillisesti
kauneimpia edustajia
Kasvaneena pietarilaisessa hie
nostopiirissä oppi A tuntemaan
''rahvasta" vain kesäasunnollaan
joka sijaitsi Ainolassa Täällä
hän kiintyi talonpoikiin nuori
mielensä otti herkästi vastaan
vaikutteita jotka sittemmin lä
pi elämän ovat säilyneet
Aivan nuorena kouluopinto
jensa päätyttyä Aleksandra jou
tui naimisiin puolalaisen sotilas
insinöörin kanssa Tästä avio
liitosta on hänellä poika jolle
hän sitten jouduttuaan yksin
maailmalle aina on aatteensa o-
hella sydämensä lämpimimmän
kaipauksen omistanut
Avioliittonsa tuli lyhyt-aikaiseksi-
sillä erillainen maailman
katsomus vei Aleksandran ihme
kyllä isänsä suostumuksella o
piskeletnaan Zurichin yliopistos
sa jossa hän m m taloustieteili
jä Herkner ohjasi hänen kansan
taloudellisia opintojaan
Täällä Aleksandra lähes pari
kymmentä vuotta sitten julkaisi
ensimäisen kansantaloudellisen
kirjotelmansa : "Suomen torppari
oloista" Siitä saamansa palk
kion 300 mk
ku armaani syntymisestä nnn
kuitenkin ikäänkuin mustana
varjona hiipii mieleeni kysymys:
äiti parka onkohan sulia edes
oikeutta iloita rakastettusi syn
tymästä? Ehkä lapsesi tulevai-
pitkäaikaisempaan tulee olemaan armotonta
Aleksnnrlrn Kollon- taistelua olemassaolostaan ai-
tietää kaiken edelli- naista kärsimystä huolia ja pet
pttn liHn mi ilva- tymystä- Niin etkö sinä äitinä
malehdet interjuuvanneet joten
niinhyvin kuvansa kuin suuri pu
hujataitonsa ovat tunnettuja
Mutta sanomalehtien haastattelut
ovat usein pintapuolisia ja het
ken mielialan luomia Vaan ken
on joutunut
yhteistyöhön
tayn kanssa
sen lisäksi
f ' V ""
' v I
näköinen sosialisti asiaamme sy- tee vaarin ctta olet onnellinen r
ventvnvt ja eläytynyt Hän on Pysähdy mieti hetkinen omaa e
ehvt' sielun ja 'tiedon sosialisti lamaasi Eiko se ole ollut tayn-
Itse mitä avuliain vaatimatto- n:l Kärsimyksiä mita suurimmas-
min todellakin jalo ihminen a
ALEKSANDRA KOLLONTAY
Sittemmin palattuaan Ziiriehis
tä hän oleskeli Pietarissa vie
raillen myös Helsingissä ja Tu
russa Sen aikuisen tutkimus
työnsä tuloksena ilmestyi ensi
mäinen ja tähän asti ainoa pai
nettu tutkimus' Suomen työ-
väenliikkeen alkuvaiheista Teos
on laaja vaan ollen venäjänkieli
nen ei sitä paljon Suomessa
tunneta
Kului sitte vuosia Aleksand
ra tuli v 1905 tapahtumain jäl
keen pakko yhtyä muihin kan
sallisuutensa "muuttolintuihin"
Tutustuin häneen Stuttgartin
kongressissa jossa nuorekas
lämmin perso liiallisuutensa ve
ti niin monen kansainvälisen liik
keen edustajan ja sanomalehtien
hän lähetti tohtori kirjeenvaihtajan huomion puo-
mikä meille naisille on mielen
kiintoista on hiilien teoreettisesti
perusteltu ja terve suhtautumi
sensa sos (lein naisliikkeeseen
Hän on sen lämmin edistäjä
täyden tasa-arvoisuuden valtiol
lisen ja ammatillisen työläisnais
liikkeen parhaimpia esitaistelijoi
ta Minkätähden? Siksi että hän
itse on äiti — on nainen on
kärsinyt ja vapautensa kalliisti
ostanut Kansainvälisessä nais
internatsiorialessa tämä tunne
taan ja vakuutuksia siitä kuulin
m m englantilaisten kutojattarien
suusta jotka lausuivat: "jaa A
leksandra hän on täysin meikä
läinen — häntä emme pidä "ylä
luokan naisena"" Tämä lausut
tiin niitä vastaan jotka vedoten
hänen syntyperäänsä kysyivät
niiksi työläisnaiset häneen luotta
vat ja totta kylläkin toverimme
A on ihmeteltävällä tavalla pääs
syt kaikista lapsuus-kasvatuksensa
luomista ennakkoluuloista ja
sulautunut alaluokan kauneim
piin ihanteisiin sydämen koko
voimalla
1 Iän jos kukaan on tällä het
kellä ihmiskunnan veljeyden
kannalla eläen paljon edellä ai
kaansa Mutta rohkeutensa pal
kaksi ovatkin Europan kolmen
maan rajat hänelle suljetut vii
meksi sai hän lähtökäskyn Ruot
sin hallitukselta
Kirjoitukseni sävy voinee tun
( Jatkoa toisella sivulla)
Ursinille annettavaksi pohjara
hastoksi kerran perustettavalle
Suomen tvöväen ammattijärjes
tölle Eikö tämä kuulu kuin sadulta
Pieni sinisilmäinen säteilevä
lapsi Muolaan nurmikoilla lapsi
jossa suomalaiseen ( skandinavia
laisella sekotettuun ) vereen oli
yhtynyt venäläinen herkkyys ja
'Sydämellisyys kasvaa rikkaassa
ymäpäristössä täysi-ikäiseksi tu
lee äidiksi ja samalla herää itse
tietoisuuteen omasta erikoisuu-
) Äidin varsinainen
ruotsi
kieli oli
leensa Sen jälkeen on hänen
kulkunsa ollut suurten joukkojen
sydänten vallotusta monessa eri
maassa
Mainitkaamme vain että hän
on a-unut pitkät ajat ainakin
kymmenen maan pääkaupungeis
sa toimien sosialistien puhujana
ja kirjailijana käyttää vapaasti
puhujalavalta kuutta europalais
ta kieltä on väsymätön aikakaus
lehtien avustaja ja sen lisäksi
julaissut paitsi pieniä lehtisiä
kaksi suurempaa teosta niin
"Tycjläis-euroopassa" ia "Äiteys
ja yhteiskunta" niin voidaan saa
da aavistus hänen sielunsa heh-
ÄIDIN MIETTEITÄ
sa mitassa Sinulla ei ole ollut
lapsuutta ei nuoruutta Siitä
saakka kun muistamaan kyke
net olet saanut käydä armoton
ta taistelua leivästä jonka olit
pakotettu itse hankkimaan jo
seitsemän vuoden vanhasta Et
kö muista kuinka usein kuumat'
kyyneleet kastelivat poskiasi
kuu olit pakotettu tekemään liian
raskasta ylivoimaista työtä?
Kuinka usein silloin tuskasta vä
risevästä sydämestäsi kohosi lm o
kaus: 'voi jospa en olisi -koskaan
synytnytkään" niin jos tyttösi
tulisi tekemään samoin
Oh ei ei miksi hiivitte
mieleeni te mustat varjot?
Miksi ette anna minun rauhassa
unelmoida onnestani jonka pik
ku valvottiin' syntymä minulle
tuotti? Häipykää pois te
synkät muistot minä tah
don tahdon että minulla ihmise
nä on oikeus iloita toivotun lap
seni syntymästä Oh mitä elä
misen arvoista tässii maailmassa
ihmisellä silloin olisi jos äiti ei
saisi täysin siemauksin nauttia
siitä onnesta joka johtuu siitä
hellästä suojelevasta rakkaudesta
mitä iiiti tuntee sitä heikkoa ih
misalkua kohtaan jonka on o
man henkensä uhalla maailmaan
synnyttänyt
Minä tahdon eitä sinä tyttöni
kasvat rohkeaksi innokkaaksi
luokkataisteluiksi että sinä suu
reksi tultuasi käyt te itarmolla
siihen taisteluun joka kerran tu
lee muuttamaan yhteiskuntajär
jestelmän sellaiseksi että joka
ainoalla lapsella on' samanlainen
mahdollisuus edistymiseen ja e
lämän onneen
Silloin kun sinä vapaana en-
nakkoluuloista käyt rohkeasti
Jopa vihdoin valkeni se päivä luokkataisteluun oman luokkasi
jota kymmenen pitkää vuotta o- lasten kanssa silloin sinulla on
Ien (ulottanut ja toivonut Jo myöskin päämäärä jonka ptto
viimeinkin tuli täytetyksi elämä- lesta kannattaa elää ja taistella
ni hartain ja ihanin toivo tulla Ja silloin sinun elämäsi synkim
äidiksi tyttölapselle Nyt lepään pinäkiil hetkinä innostaa se tie
vuoteessa oma odotettu toivottu to että sinä taistelet oikeuden
pikku tyttö rinnallani Koko ole- puolesta
mukscni täyttää sanomatoin on- Siis kasva vapaaksi ja rohkeak
nen tunne kun saan painaa sy- si isäsi ja äitisi sinua vaaliessa
(läntäni vasten sen pienen hen- JENNY TRAST
non olennon josta monta niin Palisade Minnesota