Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Feb. 1, 1916)
BESSEMER MICH Nyt kirjotan toisen kerran To verittaren Siitä on jo pitkä ai ka kun viimeksi kirjotin tähän lasten osastoon Miksi ette po jat kirjoita lehteen niinkuin ty töt tekevät? Ottakaapa huomioonne tytöt ja pojat se kirjoitus jonka kir jotti Jussi Mattila Toverittaren lasten osastoon Siinä on teille jotain tarpeellista oppimista Onnea uudelle vuodelle kaikil le lasten osaston lukijoille Irene H Järvenpää Murren kohtalo (Suomen lasten joulujulkai susta "Joulutaru") Kovin katuja Murrepa laukkaa mutt' kohtalo suosi ei raukkaa Nyt sairaana istuu se aivan ja kärsivi ankaran vaivan Näät saaliin päätti se ottaa siks' pyydysti kiinni rottaa Mutt juuri kun pääsi se loukkoon niin Kurrekin tuppasi joukkoon Sanoi Kurre: tempaan jo rotan Murre murisi : yksin sen otan Vaan Kurrepa karkasi Murreen tuns' Murre korvaan sen purreen Ei päässeet he saalihin jakoon kun rotta nyt livisti pakoon Ja repalekorvinpa polo on Murre — Kurja sen olo Tyyne J Uljas onkimies Äiti älä pelkää älä huuda: "hui!" Täällä pitkin selkää isot kalat ui ! Uivat ulapalla lahnat hopeiset syvän aallon alla kulta-ahvenet Ahven kiinni tarraa — minä sieppaan sen! Nälkäinen niin narraa toisen nälkäisen Ken ei suotta pelkää suurta ulappaa eikä syvää selkää hän se kalan saa ! Lauri Sauramo — Tiedätkö kuinka monta To veritarta tulee paikkakunnallesi? Tuleeko niin monta kuin on suo malaista naista? Muista velvolli suutesi sosialistina VIINIRYPÄLEEN MUSTA TERTTU (Jatkoa kuudennelta sivulta) kin venäläinen ja kansasi viholli nen mutta tiedän että sinä kun nioitat häntä enemmän kuin o maa isäntääsi" Marfa puhui kauvan ja kuvasi monet kohtaukset menneiltä ajoil ta todistaakseen kenraalin jul muutta ja vihdoin lisäsi: ''Miksi ct jätä paikkaasi ennen kuin joudut sinäkin tälle kohdal le?" Mies mietti hetken ja vastasi sitten: "Ka! Miksikäs sinä et ole poistunut?" "Hm ! minulla on toista" ja pe lästyen että mies lukee hänen a jatuksensa ja näkee menneen e lämänsä mustat varjot ja veriset rikokset lisäsi leikillisesti: "Minä olen vanha ja vaivanen Tahdon kuolla marttyyrin kuole malla" Vielä jonkun aikaa he puheli vat ja Miller lupasi päästää Mar ian alas laaksoon sillä ehdolla et tä hän palaa takaisin vankeuteen sa "Mutta piru minut perii jos kuolet sinne" "Toimita kaikki niinkuin olen käskenyt niin kyllä 'Magda pi tää huolen siitä että elävänä tai kuolleena löytää kenraali minut täältä kellarista" Ja hiipien kuin öinen varas takapihojen ja taka aitojen keskeltä hän eteni ulko huoneiden ja tallin ohi synkkään metsään siellä kadoten alas laak soon pienenä muodottamana möhkäleenä ja alkoi lähestyä laak son notkelmaa Ison tammen juurella polun vierellä jossa seisoi istuimen muotoinen kivi oli hänen koh- dattava se nuori upseeri Sivuut taen kummut hän näkikin hänet seisovan ratsunsa kanssa Mar iasta hän näytti sotilaalta vaikka olikin puettu siviiliratsupukuun Marfa alkoi juosta ' kovemmin YVladimir huomasi ja tunsi hänet sitoi hevosen tammen oksaan ja kiireesti asteli naista kohti Hän aavisti pahaa mutta niin pahaa ei sentään osannut luulla Lyhy esti selitti Marfa kuinka kenraa li oli huomannut hänen tietävän jotain "Käydessäni Korpelassa poikkesin tapaamassa teitä saa dakseni ilmoittaa M :lle Magdalle miten ovat asiat teidän kanssan ne herraseni koska kaunis emän täni on ollut kovin levoton tei dän tähtenne te kerroitte minul le että teitä oli aina estänyt ken raalin sotilaat lähestymästä viini tarhaa ja koko hovia ja määräsit te tämän paikan ja tämän ajan tavataksenne nuoren morsiamen ne Mutta mutta tuo vanha kenraali on ovela ja hän huomasi minun tietävän jotain ja löi ja pieksi minua niin että hän aikoi jatkaa mutta säpsähti kun YVladimir kumartui alemmaksi ja tarkastellen illan hämärässä kuiskasi itsekseen: "Huh ! verta raadeltu " "Nyt jalo herra teidän oh pois tuttava niin pian kuin mahdollis ta vaan ei samaa tietä menkää tuolta noin "noiden kallioiden vä listä puron vieritse sieltä voitte kylän kautta ratsaslaa kaupun kiin Illalla matkustaa kenraali sotaretkeänsä alkaakseen ja sitten on teidän helpompi tavata M :lle Magdaa Te voitte minä muistan asuntonne Taivas varjele näettekö tuolla kaukana lähestyy sotilasjoukko Kiiruh takaa Jumalan tähden Muista kaa että he etsivät teitä tältä paikalta Kaunis Magdaseni tulee tuolta näettekö kuinka ohut liina hulmuilee tuulessa" Katsahtaen sivulleen' hän näki nuoren- miehen kalpenevan YVla dimir levitti kätensä ja huusi Voinko sivuuttaa' tätä otollista hetkeä! Tule! liidä luokseni kaunis neito tule jäähdytä mun polttava rintani suo minun naut tia onnestamme lyhyen hetken ja silloin minä lähden Joudu minulla on niin paljon kerrotta vaa sinulle Oh! Nuoruus! Kau neus ! "Herra varjele" keskeytti Mar fa" tahdotteko noin tahallanne menettää onnenne ja elämänne Hän tulee teitä pelastamaan kuo lemalta ja te antaudutte kuiten kin sen kitaan" Hän jätti kau niin sulhon unelmoimaan morsi amesta ja juoksi vaivaloisesti tammen luo irrottaen hevosen jonka talutti sitte hänelle "Nous kaa heti satulaan joka lietki on kallis" YVladimir totteli kuin kouluun menoa huolehtinut poikanen vaan herran vielä hän katsoi taakseen painoi sormet huulilleen ja lähetti suudelman lähenevälle morsia melleen "Oi! pitääkö meidän erota nyt kun olemme niin lähellä toisiam me?" Hän huokasi syvään ja ohjasi hevostaan Marfan osoitta malle polulle ja ratsu lensi vim mattua vauhtia oikeaan sillä vä lin kun vasemmalta lähestyi jouk ko sotilaita ja piiloutuivat laak son pohjukkaan vuoren juurelle Magda laskeutui aikaisemmin vuorelta hän oli jättänyt hevo set vaunuilleen ja läiskineen tiel le ja koitti olla niin levollinen kuin suinkin voi Ei ollut huo maavinaan mitä ympärillä tapah tui Kevein askelin hän asteli laakson halki ja tuli tammen luo Näennäisesti huolettomana hän istuutui koetti laulaa ja alkoi poimia kukkia Salaa hän heitti silmäyksiä sinne suuntaan jonne arveli YVladiniirin ja Marfan ka donneen ('Jatk) Lakkolaisfyfön päiväkirja (Jatkoa 3:lta sivulta) Ja sitten hän otti minulta lupauk sen että - menisimme hakemaan avioliittoluvan riyt heti että se olisi sitten valmiina kun se voi ton päivä tulee Me puhelimme ja puhelimme Tuntui ettei niille asioille ole lop pua mistä meidän piti toisillem me kertoa Jimi myöskin oli ol lut tilaisuudessa lähemmin tutus tua lakkolaisiin ja hän ylisteli heidän urheaa kestävyyttään ko ko paljon Jokainen lakkolainen tuntee hänet "Maryn Jiminä" Ja Jimi sanoi ettei hän vähää kään häpeä sitä nimitystä vaan päinvastoin pitää hän sen kun nianosotuksena "Mary" sanoi Jimi minulle kun olimme hetken aikaa puhu neet tulevaisuudestamme "en usko että olen mikään mallikel poinen mies olenko todella nai sen arvoinen mutta minusta tun tuu sille että naisten pitäisi saa da meidät miehet myöskin he reille ja ajattelemaan Tiedän et tä tämä pikku nainen"' hän osot ti minua "sai minut hereille ja ajattelemaan Minä olen päässyt siihen vakaumukseen että me miehet olemme kokonaan vääris sä luuloissa naisista Jos me ym märtäisimme naiset oikein niin olisimme mekin kokonaan toi senlaisia kuin mitä me yleensä olemme On kerrassaan hullua se puhe että naiset ja miehet ovat muka niin erilaisia että hei dän elämänsä täytyy olla kuin eri maailmoissa Emmehän me voi elää ilman toisiamme ei voi olla mitään eri maailmoja mie hille ja naisille ei mitään nais maailmaa ja miesmaailmaa vaan yhteinen ihmisten maailma" Mitähän isä mahtaisi sanoa jos hän kuulisi Jimin sillä tavalla puhuvan Jestas kuinka olen vä synyt! Ei tahdo kynä kynsissä pysyä (Jatk) Sosialistisia IVA-POSTIKORTTEJA Tilatkaa heti meiltä niin saatte ihan pos - tivapaasti 25 sentillä tusinan osote: TOVERI Box 99 AstoriaOre