ii
Amerikan saomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja
Grgan of tne Finnish Jorking Women In America
No S
TIISTAINA HELMIKUUN 1 P — TUESDAY FEB 1 1916
1916 — Kuudes vuosik
Kun se tapahtuu
New York Call'in sotakirjeen
vaihtaja ja piirnstaja Robert paikkaan missä on hieman toi
Minor esittää mainitun lehden
sunnuntainumerossa kuvan alka
vasta pajunettitaistelusta niissä
miehet ovat yksitellen nousemas
sa suojushaudoistaan ja ensimäi
set kaatuvat kuolleina haudassa
olevien syliin Hän kirjoittaa:
En tahdo uskotella Call'in toi
mitukselle että olen tämän tapa
uksen omin silmin nähnyt Niitä
kirjeenvaihtajia on kylläkin pal
jon jotka niin tekevät 'että väit
tävät nähneensä sen mistä vaan
ovat kuulleet sotilaiden kertovan
Kirjeenvaihtajat eivät tavalli
sesti näe näitä tapahtumia Viran
omaiset pitävät huolen siitä että
Kirjeen vaintajat tulevat suojus-
si kerrallaan joten heidän täytyy sessä monen kultapolettisen pääl
uilla nopeaan Ne jotka pääsevät likön alaisena oven edessä Ute
ensiksi elävinä ulos muutaman liaana menin naaliin ja näin että
metrin päähän juoksevat kuin se oli ahdinkoon asti tävnnä kar-
jänikset kumarassa sinne ainoaan keasti puettuja ranskalaisia Joku
ulkomaalainen purnu Voin ym-
baalikaa
armahtakaa
Mikä on hätänä arvelee ja ky
syy ehkä usea lukijoistani? Sen
saatte kuulla kohta kun kerron
erään tapauksen Suomesta Silla
iimua- „t::„„- „„„„ „_
hautoihin vain silloin kun siellä F'"acJ w}t}w
ei ole mitään tilaisuuksia tällaisia
tapauksia nahda Tämä kuva pa- 83
junettihyökkäyksestä on piirus- Bl
tettu kertoman mukaan jonka an- j
toi eräs luutnantti ranskalaisessa B
armeijassa'-
I eilla on aivan vaari käsitys S
pajunettihyokkäyksestä" hän sa- §
noi "Ei siinä ilmene mitään sei- S]
laista urhoollisuutta kuin niistä S!
oa nenKensa_ pitämisestä — saK- martaa lienen italiaansa sen ver
salaisten suojushautoihin Sitten ran että tiesin hänen tekevän
heidän täytyy saada saksalaiset jonkunlaista vakavaa lupausta
ahdistetuksi sieltä ulos taikka Latinalaisten kielien yhtäläisyys
joutua tapetuksi He tietävät' et- teki sen mahdolliseksi että rans-
tä jos palaisivat takaisin niin kalaiset kuulijat voivat ymmärtää ehkäpä usea meistä olisi halukas
me tappaisimme heidät" häntä jonkun verran ja he osotti- kuulemaan Suomen synnyin-
Eräs vanha ystäväni Pariisin vat hänelle hyväksymistään ää- maamme asioita "
taidekoulun ajoilta joka nyt pn nekkäillä suosionosotuksilla Sit- -M j kcnomVlk
sotilaana eiisimaisessä rivissä ten nousi puhumaan saksalainen _
kertoi minulle että miehille an- puhuen ranskankielellä ja minä sent tuota hauskuutta oikein ajat
netaan iso ryyppy rommia jokai- ymmärsin tällä kertaa koko asian tecvan ""-"Icen Ja meistä äideistä
sen hvokkävksen m p ä Fn k-m-tarkevdeii e oli luoaus etta enuainmn tunuiu eua
tenkaan saanut ketään päällik- Saksan ammattijärjestöt sama
köä toteamaan sitä ' ten kuin kaikkien muiden Euro
Toukokuun alussa v 1914 ktil- pan maiden ammattijärjestöt ei
kiessani ohi Salle AVagran Pa- yät tule sallimaan sotaa Sitten
riisissä huomasin suuren komp- puhui englantilainen ja järjes-
(Jatkoa toisella sivulla)
lillinillIiiiiiIiiil!iKii!IliiIif!IiliilIliyilgiiiliHIlIIHHIIKEIIiBSUII
51
Orjattaret
te lehdessänne kerrotte Ei mi
tään vimmaista riemua — sen si
jaan on vain sairas tunnelma Te
ette ymmärrä sitä siksi että luu
lette ympäröivät olosuhtet olevan
kokonaan toiset kuin mitä ne o
vat Me tallustelemme pitkän
aikaa kylmässä ja rapakossa ja
sitten me heitämme pommeja tai
yälttelemnie niitä Päälliköiltä
tulee käsky että lähteä ulos
hyökkäykseen
"Lähtöä vaikeuttaa piikkilanka-aitaukset
suojushautojen luo
na Ne ovat tehty vihollisen ulko
na pysyttämiseksi mutta ne
myöskin pitävät meidät sisällä ja
me pääsemme ulos ainoastaan ka
peiden kujien läpi jotka jätetään
aitaan sitä tarkoitusta varten Jo
kaisen sellaisen aukeaman koh
dalla on kapea oja johtava ulos
suojushaudoistamme
"Kun käsky annetaan me sei
somme näiden paikkojen luona
ja käskemme miehet tulemaan
Ensimäisten kutsuminen on vas
tenmielinen tehtävä ensimäisef
kaksi tai kolme ovat aina tuomi
tut kuolemaan Uloskäytävää lä
himmäinen mies kutsutaan en
siksi : "Tule pois mies sinun täy
tyy se tehdä"
"Hän kalpenee ja tulee Me
otamme häntä Jakaa kiinni ja
työnnämme ylös kunnes hän on S!
ulkona Sitten hän putoaa alas äj
kuolleena JS
"Kolme miestä on siten padon- jjj
nut kuolleena syliini Me työn- 5
näme enempi miehiä ylös kunnes 3
jotkut heistä pääsevät ulos elä- S
vinä He pääsevät ulos vain yk- ligniini
Oi te orjattaret osattomat
te jotka ajanyössä viihdytte
Te jotka ihmisonnen kaukorannat
vaiti hetken unelmissa näette
Oi orjattaret teit' ei elo suosi
elo valheen riiston petoksen
Soi teille kylmän lohdutuksen kirkko
ja osan arvottoman alhaisen
Orjattaret surun kalvas heimo
puolisot ja äidit lempivät
Teidät orjattariks' valhe kytki
ja ruhjoi sydämenne sykkivät
Jo nouskaa vaatimahan ihmisarvo
on teillä siihen täysi oikeus!
Jo saakaa rintoihinne uusi usko
ja sydämihin pyhä innostus!
Oi nouskaa! Tyytyäkö vielä voisit
osaan orjattaren alhaisen?
Jo siskojasi sortui tuhatmäärin
ja kasvaa luku ihmisuhrien
Sä oothan ollut elon leikkipallo
on tuhottu sun henkss helpehet
On sammuttanut pyhän järkes valon
"hengenmiesten" valhekuiskehet
Jo nouse herää oikeutes vaadi
ja älä anna sortaa itseäs !
Oi orjattaret teit' on monta monta
jotk' haparoitte elos' synkeäs'
Sä osasiskois' kanssa yhteen liity
yhteinenhän onni teidän on!
Siks' samaan kekoon korsi kantakaa
ja nouskaa yöstä tiedon valohon !
Yhteisvoimin poistuu väärän valta
ja koittaa ihmiskunnan toukokuu!
Ja yhteiskunnan mädät saumat ratkee
jos kumousta kuiskii joka suu!
Jo nouskaa orjattaret osattomat
ja saakaa rintoihinne usko tuo:
Et siskoin veljin yhteisponnistukset
viel' elämähän uuden uran luo!
Mikael Rutanen
Illliislieäiälilä
HiKHiiifiiiiiinem
httutai-
imme niin kovasti nuo ylläolevat
sanat: saahkaa armahtakaa! ji
erittäinkin se henkilö' hänelle
tahtoisin huutaa niin sydämeen
painuvasti että hän varmasti
kuulisi
Neljättä vuotta sitten oli mi
nulla lähtö tänne Amerikkaan
Aurinkokin alkoi Juoda jo lem
peää ja lämmintä silmäänsä alas
virkistämään luontoa Olin näet
'amerikanleski"
Ennenkuin heitin kotiktinna
hat heittelin hyvästiä tuttaville
ni Niinpä poikkesin erääseen ta
loon hyvästiä jättämään myöskin
anierikanleskelle
Mikä kohtaus mikä näky avau
tuu Äiti makaa heikkona sairas-
vuoteella kovassa kuumeessa Ei
jaksa paljon puhua Vedet kiertyy
sairaan äidin silmiin Tiedämme
kö mikä tuska mahtoi sen teillä
niin — mahtoi olla ruumiin ja
sielun tuskat Sillit olihan isä ol
lut monta vuotta Amerikassa
antamatta itsestään juuri paljon
tietoa Rahaa ei hän lähettänyt
milloinkaan Parhain lähetys isäl
tä kirjeen sisässä punasta silkki
nauhaa 'Kenties tuo säälimätön
isä-rukka tahtoi tuolla osuttaa
jotakin — lukija! itse arvostel
koot Toisessa päässä sängyssä ma
kasi vanhin poika Janne sillä
hän oli eilen saanut suonenve
don jalkoihinsa ja nyt tuolla kau
nismuotoisella (anne-pojalla oli
suu nahatonna ja huulet ruvilla
Janne kuultuaan että lähden
kohta Ailienkaan loi kirkkaat si
niset silmänsä minuun ja ikään
kuin riemastuneena kysyi : "Me
neekö täti isän tykö voi sano
kaa täti isälle että hän lähettäisi
minulle kenkärahan"'
Kysyin eikö Jannella ole ken
kiä? johon hän vastasi-: Ei ole
minulla kenkiä itselläni Setä
Heikin kenkiä olen pitänyt vaan
nekin ovat niin isot ja rikkinäi
set joten ennemmin juoksen pal
jain jaloin sillä ne hieroo jalois
tani nahkan Lienen sillä tullut
ramppiinkin kun olen juossut
paljain jaloin ulkona kylmillä
pakkas-ilmoilla ja 011 niin kovasti
palellut jalkojani"
Sanoin hänelle: "ei täti taida