Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, January 25, 1916, Page Page 7, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Tiistaina tammikuun 25 p 1916
Siv 7
tIIIIlIillII!I18Ilsl!lH5IEIHIIIIiI!SIIH
Minkä nuorena oppii
sen vanhana taitaa w
iiiuniiiiiiiiuHiHEmiiiiiiiiiiniiiiifniniiiiiiiiinafniimiHinmniHiim 111
No 4
BERKELEY CAL
i
Minun mielestäni ej puhujan
— oli hän minkä puolueen puhu--ja
tahansa — tarvitse pukeutua
erityisesti vaan saa hän puhua
siinä asussa mikä hänellä sattuisi
olemaan päällä sillä kuulijat ei
vät arvostele häntä ulkomuoton-
sa vaan puheensa johdosta Ja
jos hänen kannattaa — omasta
pussistaan — syödä hyvää ruo
kaa saa hän sen kernaasti tehdä
Samoin nukkua puhtaalla vuo
teella Ja vesiastia voi olla li
kellä häntä puheen-aikana ettei
tarvitse keskeyttää puhetta siksi
aikaa kuin kävisi "kraanalla" juo
massa sillä se synnyttäisi pal
jon häiriötä Onhan se luonnol
lista että suu kuivaa kun paljon
puhuu Puhuja voi esiintyä siten
mken hänelle parhaiten sopii
Mi— Mi
herraansa ja kuulemaan häntä" HELMIN SEIKKAILU MET
SÄN FRANCISCO CAL
Minäkin haluan lyhyesti vasta
ta kirjoitukseen jonka juuri luin
Toverittaren Xuorten osastosta:
miten oikean sosialistisen puhu
jan tulee esiintyä työhommissaan
En aijo tässä pitkälti pakista
vaan lausun mielipiteeni lyhyeen
Jos matka paikkakuntain välillä
on pkkä niin luonnollisesti on
puhujan matkustettava rautatie
tä Liian hitaasti se matka muu
ten kuluisi ja automobiilikyyti tu
lisi liian kalliiksi Mikä muu
auttaa kuin jatkaa matkaa ase
malta eteenpäin päämääräänsä
sellaisilla kulkuneuvoilla mitkä
parhaken passaa Kuinka mones
sa tapauksessa muistamme olla
puhujaa vastaanottamassa ase
malla? Kylläpä monesti saisivat
'töllistellä' vastaanottajia turhaan
Se olisi vain ajan haaskausta
Monessa tapauksessa heillä ei ole
tilaisuutta mennä "matalaan työ
läismajaan" Ja pitäähän heidän
kor teeri jostain itselleen hakea
Imi luule että komeimmat hotel
lit useinkaan ovat heidän olin
paikkojaan En usko että St
Francis hotelli olisi heidän kort
teerinsa usein täällä Eriscossa
Ja mitä taas ruokaan tulee niin
luojan tähden kaiketi me niin
kuin puhujammekin olemme oi
keutetut syömään edes kunnon
ruokaa jos suinkin 'lilaisuus' ja
varamme sen sallivat Onpa jo
aika että me raskaan työn raata
misen edestä tahtoisimme edes
kunnollista ruokaa syödäksemme
Johan me lapsesta aikain olemmf
opetetut rukoilemaan "isämeidän"
rukouksessa että "anna meille
meidän jokapäiväinen leipämme '
Se tahtoo sanoa että me olemme
oikeutetut saamaan ruumiin
ravintomme joka on tär
keä terveysopilliselta kannaltakin
katsoen
Mitä pukemiseen tulee niin
mennessämme puhujaa kuule
maan menemme me silloin tär
keään juhlatilaisuuteen Muistel
lessamme "raamaffin historiaa"
niin siellä luemme että "köyhät
'vaimot pukivat juhlapukunsa
päälleen ja menivä-: tervehtimään
Siis eikö meilläkin ole oikeus e
des jonakin hetkenä heittää or
jan kaapu pois ykämme ja siis
tiä nsemme ja saman oikeuden
myönnämme puhujillemmekin
Xuo pikku seikat joita kirjoit
taja mainitsee kuten "prässätyt
vaatteet" ja "kiiltävät kengät"
Rakas ys-:ävä tuo kaikki on oi
keutettua jo siisteyden kannalta
kin katsoen Kuinka usein on
kuulijakunta puettuna "overhaa
leihin"? Ja me naiset olisimme
pakotetut käyttämään kunkin työ
alaan kuuluvaa pukua kuten esi
merk pöytään passaajat pitäisi
esiintyä ainaisessa mustassa kaa
pussa ja keittäjättäret heidän le
veissä esiliinoissaan j n e- Enpä
koskaan ole nähnyt heitä siten
puettuna kun ovat olleet puhu
jaa kuulemassa Siis en katso sen
olevan tarpeellista että meidän
puhujamme ollaksensa "oikeita
puhujia" pitää esiintyä overhaa
leissa ja "alennuksesta ostetussa
takissa" ja nekin vielä pitäisi ol
la kurttuset ja kengät likaiset
Itse asiassa ei se kyllä haittaa
mitään miten puhujat ovat pue
tut mutta sitä ei voi lukea tur
hamaisuudeksi jos heila on tar
vktavat vaatekappaleet kuten
päällystakki ja kunnollinen hattu
jä pitää se matkalaukkukin olla
kunnollinen että se edes kestää
sisällön joka useinkin on pai
navaa kirjallisuutta Tuon kaiken
siisteys vaatii niin miehiltä kuin
naisiltakin
Vieläpä on mainittu niinkin vä
häpätöinen seikka kuin astia vet
tä ja juomalasi että muka voi
ottaa "tuikun kun puhuminen
loppuu" Jota kerran voi puhu
jako kutsua ei hän koskaan
joudu pulaan puhessaa meidän
aatteestamme sillä siitä kyllä
riittää puhumista ilman "tuik
kuakin" ja vähänpä se vesitippa
voisi auttaa tykö jos ei puhumi
nen muuten kävisi laatuun Eipä
se näyttäisi kovinkaan kauniille
että puhuja kesken puhettaan läh
tisi vesijohdon luokse auttamaan
itse itseään Ja se on niin vä
hällä autettu että asettaa lasilli
nen vettä pöydälle Kaiketi tuon
pienen palveluksen voimme teh
dä lähimmäisellemme Annetaan
han skä lasi vettä vieraallekin
saati sitte omalle aatetoverillem
me Tuon kirjoittajan katsanto
kantaa tähän asiaan nähden minä
pidän ahdasmieli-yytenä ja pik
kumaisuutena Siis arvoisa tuntematon toveri
ni jos pysähdyt ajattelemaan a
sian syitä niin ehkä näet niiden
seurauksetkin toisesa valossa
Minä puolestani annan puhu
jillemme "pukemisoikeuclen" kun
non ruuan ia vökortteerin olipa
SOLASSA
(Jatkoa S:lta sivulta)
elpasi neulan
peenkukkia ja ulpukoita sanoi
vat' sudenkorentoisef Ja pian
oli palkovene niin täysi 'että lel
mi- pelkäsi sen hukkuvan ja kii
ruhti rannalle
Tällä he sitten alkoivat leiki
tellä Ketterästi juoksentelivat
kilpaa oravien kanssa olivatpa
suuressa kuusessa kimropiilosilla
Mutta kyllä heille olisi tullut
nälkä elleivät sammakot' olisi
ennen leikkimistä tarjonneet voi
leipiä ja puolukkapuuroa Myt
tahtoivat oravatkin osoittaa vie
raanvaraisuutta ja ihmeellistä
että heidän tarjoilemansa kävyt
maistuivat sokerilta ia viinimar
joitta mm etta
herkutella
Kuitenkaan he eivät olleet näh
neet itseään Metsän haltiaa
Missä on hyvä metsänhaltia
kyseli Helmi puun juurella kyy
kittävältä jänikseltä
Jänis avasi ristisuunsa ja vas
tasi kohteliaasti : Tulkaa niin
vien teidät hänen hoviinsa
Ja niin sitä mentiin 'Suuren
puun alia kallion juuressa oli
aukko josta astuttiin sisälle Ei
kä heitä ollenkaan pelottanut
sillä uteliaisuus veti siitä aukos
ta sisään
Haltia ja-hänen rouvansa otti
vat lapset vastaan kuin omansa
ja pian nämä tottuivat haltian
satumaiseen majaan joka oli ai
vankuin karhini pesä
Eihän tänne vain -tule karhu
kysyi vähän peläten Helmi
Eikä me karhua pelättäisikään
sanoivat pojat mutta haltia 'va
kuutti ettei karhua tulekaan ja
niin alkoivat lapset puuhata ma
jassa aivan kuin kotonaan
Vaan haltian majan aukolla
istui jänis nöyränä odottaen
milloin lapset tahtoivat lähteä
pois
Ja vähän ajan perästä sanoi
vatkin he jäähyväiset herra ja
rouva haltialle
Jänis opasti heidät sitten hir
ven luo ja tämän selässä he oi
kein hurjaa vauhtia ajaa karaut
tivat mutkaisia metsäpolkuja ko
tiin Eikä kukaan ollut retkestä niin
iloinen kuin Helmi Vaan vielä
tänä päivänäkin pysyy arvoituk
sena miten Helmi jota niin ko
vin väsytti taisi noin ihmeelli
sen' matkan tehdä H J
MAIJAN UNI
saiksi jos 'meille asioista puhut
taisiin Tieto- ci' ote meitä vaan
herrasväkeä vaffea Ltttheruksen
katkismus kmihft meille niinhän
minun entinen emäntäin vakuutti
kun kerran pöryä pyyhkiessäni
vitkasin "Tietosanakirjan'' sisään
Ja kyllä kuif hän- oli asiasta sel
villä koskapa hän oli- oikein vii
saustieteen tohtorin rouva ja hä
nen sisareivsa t tuomiorovastin
kanssa naimisissa
Maijaa alkoi yhä enemmän
hävettää ja harmittaa mokoma
uni
Kaikkea skä-pitää ©ITakih! päi
vitteli hän mielessään Samassa
sattuivat hänen silmänsä kyökis
tä yläkertaan -johtavan käytävän
oveen Se oli auki siitä huolimat
ta että hän illalla oli sen huolel lisesti
lukinnut '
Kahvia- tarjotessaan huomasi
Maija nuoren tuomarin välttävän
hänen- kapsettaan
Suuri lakikirja krrjohispöydä!
lä näytti ikää-nStrm' -pienentyneen
ja vähemmän kunnioitusta herät
tävän Hänestä tuntui' melkein
kuin hänelläkin olisi oikeus vil
kaista sen- sisään' Ja jo ei- nyt
juuri niinkään niin ainakin vä
hän sinne päin
Maisterin palatessa kotia ti
Maijan 'niijaus 6lhit aivail yhtä
svvä kuin emun
Hulda Salmi
MULLAN S S O OMPELU
SEURAN Kokoukset
pidetään joka torstai Suoml
Haalilla kello 8 } p p Kaikki
tervetulleita
Cloqueti s Maston ompelu
seuran kokous pidetään joka toinen
viikko torstaina jälkeen puolenpäi
vän osaston Jalolla C s s ompelu
seura 815 Ave F CJoqnot Mfnii
LOS ANGELESIT S S O Ompelu
seuran kokoukset pidetään joka toi
nen ja neljäs toretar kuussa Lcbor
Temppelillä neljät lattia klo 8 illilln
Kaikki- tervetulleita t-
(Jatkoa kuudennelta sivulta)
ei -"e v
oi olla totta Hänhän on
se sitten hotelli tai yksityisasun- niin hieno ja suurta sukuakin
( )ppinut hän myös on lian osaa
kaikki lakikirjat ulkoa yhtähyvin
kuin niinä lapsena isänteitäni
Hätienkö piisi ollut "ikävä" mi
nua hänkö olisi halunnut "jutel
la"' kanssani ! Eihän hän päivällä
kään pulut mitään minulle Eh
käpä ne suuret lakikirjat kieltä
vätkin palvelijan kanssa pakinoi
masta Me tulisimme liian vii
to kuinka olosuhteet kulloinkin
määräävät "puhtaat kengät" ja
olenpa vielä valmis ojentamaan
lasin vettäkin sillä sen toveruus
ja kohteliaisuuskin vaatii
I!eda S rlampi
Stookettin Mont s s osaston om
peluseuran kokouksia pidetään joka
toinen tortai-ilta kello 7 Saapukaa
kaikin
Hannan s s osaston ompelusoursn
kokoukset pidetään jokaisen viikon
torstaina kello S j p p (Huoml
Kahvia saatavana jota kokouksen
loputtua)
ooooooaooooooa
O Huoml a
0 New York'in Suora Naisten
0 OSUUSKOTI
0 ja paikanvälityatoimistot
♦ 241 Lenox ave 122 at
0 Telef 813 Morning aide
o aooaooooo&otta
A&torian a s osaston ompelu
seuran kokoukset pidetään osas
ton talolla joka torstai ilta kello
8 Osote 262 Taylor ave
Hoquiamin s s osaston ompelu
seuran kokoukset pidetään osaston
talolla Aiijolassa joka torstai kello
2 jpp Osote on 315— lOth St
Hoquiam Wasb
Pöpaqaooooooc
O Sand Coulecn Mont S S
? Osaston Ompeluseura pitää a
0 kokouksensa joka toinen
O torstai ilta kello 7 Terve
tuloa kaikin t"
ooooooooooooooo