No-2
Tiistaina tammikuun 11 p 1916
Sivu 3
koulun läpitse tänä talvena ja sit
ten minulla on kaksi veljeä yksi
kymmenen vuoden ja toinen kuu
den vuoden joita täytyy koettaa
avustaa läksyissä iltasilla ja aa
muisin että hekin pääsisivät e
teenpäin koulussa
Meillä oli koululla joulukuusi
joulukuun 23 päivä ensikerta täs
sä kahdeksassa vuodessa jotka
olen käynyt koulua Lapsilta oli
ohjelmaa pienii näytöskappalei
ta runoja ja kertomuksia ja sit
ten vasfa hauska alkoi kun joulu
pukki harmaapartanen tuli leh
män kelloa kalistellen ja olipa se
oikein hauskan näköinen ukko
joka jakoi itsekullekin lahjansa
ja opettajan laittamat makeispus
sit jotka saatuamme kukin -lähdimme
kotiimme nauttimaan vii
kon lomaa koulun huolista
Jouluviikolla oli vettä oikein
paljon Ei mitään liikettä ollut
15 mailin matkalla kolmeen ja
puoleen päivään Kokonaiseen
Viikkoon emme saaneet minkään
näköistä postia
Ei vanhemmatkaan muista 'vuo
siin olleen niin korkeata vettä
Hauskaa kevätlukukautta kou
lussa kaikille tovereille ja tove
rittarille Sigrid
Raatajalle
Sä nouseos raataja elos yöstä !
Pois taakkas jo poistaa voit
Voit suorana seisoen palkkasi
vaatia työstä
Mjll' rikkaille elämän loit
-iis nouseos kahlcitas poista!
Ne raukea ei itsestään:
Ja kun katkoiuks' saat niin
muista
Viel' muita on kahleissaan
Sä nmistaos toisia noita
Jotka crjuuden yöss' uupuen käy
Vapauden säveltä sielF sä soita
oi soita
Missä valoa viell' ei näy
Sitä soita siks' kunnes herää!
Koko kansasi nukkuva tää!
Sitä soita siks' kunnes se kerää
Kaikk' orjat pois luolistaan
On lujassa kahlehet kansan
Vain tiedoll' niit' murtaa voit
On tieto ja taito se ase joll' mur-
tuvi ansa
Mi köyhille kahlehet loi
Siis jännitä tietojen jousta
Anna iskusi sattua niin
Ett' joku voi alhaalta imusta
Ylös taistelun pyörteisiin !
Elin
miotaan tähän asiaan Ei luulisi käy
vän mahdottomaksi vähitellen kasvat
taa ihmisiä siihen kun vaan lapsuu
desta saakka totutetaan tähän Eng
lannissa kuuluvat jo vanhatkin seu
raavan Fletseherin neuvoja
Ottakaamme mekin hänen koke
muksensa huomioomme ruvetaan o
pettainaan pieniä lapsia puremaan ruo
kansa täydellisesti ja puremaan hi
taasti Varsinkin niitä täysi-aikuisiakin
joita vaivaa ruuansulatushäiriöt
täytyy ehdottomasti myös kehoittaa
vanhoinakin päivinä ryhtymään täl
laiseen harjotteluuu varmaankin pää
sisi moni tällaisella yksinkertaisella
tavalla vaivoista johon eivät lääkärin
muut neuvot ivätkä lääkkeet ole tah
toneet tepsiä Koettakoot tätä aluksi
edes puolen vuotta ne jolta sydän
alavaivat ahdistavat niin saavat näh
dä eikö ole terveydeksi
iilHKHHIHU
KODIN OSASTO
TA f?ATU RMIZH VXLTTS MiSEKSI
KOTONA
1 Kaatumiset — Mahdollisesti y
leisin syy kotona sattuneisiin tapatur
miin on se että heitetään esineitä
sinne tänne joihin voi helposti lan
geta Tällaisissa tapaisissa saadut
loukkaukset (ivat aina ole vakavaa
laatua mutta joskus no ovat vakavaa
kin laatua Voi tapahtua niinkin va
kavaltiontoinen tapaturma että tait
tuu sääriluu ronkkaluu rikkoutuu tai
lreiiee joku jäsen sijoiltansa josta
voi olla ikuinen rampana seuraukse
na Sangoilla luudilla ja m Ullia sei
laisilla talousesineillä tulee olla vaki-
Inirton rtaltfVcr mia'i 110 aivät n]a ih
mlsten kulkutiellä ja saata aikaan
lankeamisia joista voi jolitua vakavat
seuraukset Muut huonekalut voivat
olla myöskin aivan' ylitä vaarallisia
jos ne eivät ole niii sijoitetut että
eivät ole tiellä Hyvin liukkaat lat
tiat ja niille asetetut irtaimet matot
ovat myöskin yksi vaaranaihe Him
meät valot lisäävät vielä vaaroja
Kaikki rappuset ja käytävät pitäisi
nina olla hyvin valaistut
Laudan kappaleet joissa on naulo
ja lifitettynä syrjään huolimatto
masti niin että naulat ovat pystössä
saMtivvtit usein aikaan vaarallisia
haavoja Mattonaulat ja särkyneet lasin-
ja porsliinin kappaleet pitää aina
tarkoin siivota lattialta Auki leika
tun tinakanmm särmäiset syrjät te
kevät haavan jokit vaikeasti paranee
Suojustimet tenementtitalojen ik
kunoissa pidetään nykjaikana tarpeel
lisina Sellaiset suojustimet pitäisi
elia kalkkien korkeiden asuinraken
nusten i)ikiiE:s'-i Suilaiset suojus
timet varjelevat monen lapsen hen
j 'n Lapsille pitiiii myöskin varus
taa siioin rappusten yläpäähän ja sa
moin alnpiiähän cttcität ne pääse kii
p?äiiiiiiin ja piiloani aan
Monta eläinäkuieta vikaa erittäin
kin silmien menet lllmisiii tapahtuu
lapsille jos niiilc-1! sallitaan leikkiä
vissien esineiden kanssa kuten esim
s-iksieii -eitsien kahvehMden neulo
jen IiatMiiieulojen Pinsneuiojen nap
pikc Mkkujen kyrien ja kaikenlaisten
l-'nkkisapl:en y m je]]aisteu terävien
oslneVlen kanssa Samoin myöskin
jes pcsupiuiterit ja pippurit y m sel
laiset ainekset jaViäuu lasten ulot
tuville 2 Tuli — - Yksi tavallisista tapa
turmista kotona on palaminen joko
tulessa k -uimassa iiiinLea tai kuumas
ta vedestii Lasten ei pidä antaa
l- ikkiä tulitikkujen kanssa kantaa sy
tyteltyjä Jf rappuja tikit nostaa pa
toja ja pannuja uuninpäältä jotka si
sältävät kiehuvan kuumia aineita Ei
pidä koskaan puhdistaa vaatteita ja
hansikkaita kaasuöljyllä tulen lähei
syydessä 1118 voi sattua että kaasu
räjähtää Ei pidä r-iustaa märkiä
vaatteita liian läheH- -!ta sillä niin
pian kun ne kuivi - vat ne syttyä
tuleen Ei pidä 1'!- ' ' sottaa syty
tettyä lamppua 1" -Mc- sillä sel
lainen teko on tuin - eKiita kotia
Siinä tapauknew: r-!i syttyy
huoneessa on heti l ii' ' i ovet ja ak
kunat suljettava ettei ole vetoa läpi
huoneen Palohälyytys on annettava
heti Muutama ämpärillinen vettä a
lussa myöskin voi auttaa paljon enem
män kuin tuhannet galoonat vettä
myöhemmin
3 Tapaturmainen myrkytys el ole
myöskään tämän maan kodeissa har
vinaista Sellaisen tapaturman välttä
miseksi ei pitäisi koskaan jättää
myrkkypulloa merkitsemättä sitä niin
että sen huomaa Ja myrkkypullon
suu on aina varmasti suljettava niin
ettei sen aukaiseminen voi tapahtua
ilman erikoista toimenpidettä Pitä
kää myrkyt ja kaikki voimalliset roh
dot aina lukon takana silloin kun el
niitä tarvita Älkää koskaan antako
kellekään lääkettä ennenkuin olette
lukeneet pullon kyljessä olevat ohjeet
tai laatikon kannessa
YKSINKERTAINEN KEINO SÄÄS
TÄÄ VAROJAAN JA SAMALLA
MYÖS TERVEYTTÄÄN
Kirj K R
Voidaksemme parantaa yhteiskun
taa tulee meidän ensinnä huolehtia
kansan toimeentulosta en tuloläh
teitten kartuttamisesta ja menojen
supistamisesta
Tämän suuntainen ajatus pohjana
on puhtaasti ihmisystävällisessä tar
koituksessa eräs venetsialainen kaup
pias nimeltään Fletscher tehnyt ja
julaissut huomiota ansaitsevia kokei
ta ihmisen ravinnon tarpeen suu
ruudesta Hän on tullut siihen tulok
seen että ihmiset ylimalkaan syövät
noin 50 pros liikaa syystä että pu
reksivat ruuan kovin vaillinaisesti
Hänen kokeensa näet osoittavat et
tä jos ruuan hienontamiseen suussa
käytetään neljä eli viisi kertaa enem
män aikaa ja huolta kuin mitä on
tapana kasvaa ruuan ravitseva arvo
arvaamattoman suuressa määrässä
Tämän ohessa tiedetään että ruuan
sulattamiseen kuluu ruumiilta joten
kin paljon työvoimaa josta kulutuk
sesta ei lähde ruumiille mitään suo
ranaista hyötyä Huoleton pureksi
minen kuluttaa siis ei ainoastaan tar
peettoman paljon ruoka-aineita vaan
ihmisen elinvoimaakin jota hän kyllä
tarvitsee hyödyllisempäänkin
Fletscher on vielä lisäksi tehnyt
sen terveyshoidollisesti tärkeän ha
vainnon että sellaisen henkilön ruu
ansulatuskanavasta joka tosihuolelli
sesti puree kaikki ruokansa vähitel
len katoavat suoli hakterit sekä niiden
mukana suolistosta käymls- ja mädä
tysilmaukset jotka ovat syynä lukui
siin tauteihin ja terveyden häiriöihin
Ruuan huolellinen pureksiminen on
siis paras keino vatsa- ja suolikatar
rien sekä vaarallisen umpisuolentu
lehduksen välttämiseksi Ja parantami
seksikin Onhan kyllä ennenkin terveyden
hoidon harrastajien puolelta huomau
tettu huolellisen pureksimisen tär
keydestä Fletscherin tutkimukset ja
kirjoitukset ovat saaneet tiedemiehiä
entistä enemmän kääntämään tiuo-
TARJOTKAA KOULU LAPSI LL E
VOIMAKASTA RUOKAA
Kun tapaamme koululapsia paluu
matkalla koulusta näyttävät useat
heistä hyvin väsyneiltä ja kuihtuneil
ta Olemme nähneet että moni oppi
las kouluaikanaan on käynyt heikok
si ja sairaloiseksi ovatpa saaneet
kuolettavan taudinkin Tavallisesti
on pidetty syynä kylmiä lukusaleja
vetoa ikkunoista lasten tapaa hypätä
lakitta äin pihalla y m s Ja lasten
vanhemmat otaksuvat että läkByt ja
kova työ koulussa rasittavat ja hei
kentävät lapsia vaan kyllä syy kivu
loisuuteen koululapsissa on toinen
Ehkä huomaamme missä vika piilee
jos ajattelemme minkälainen koulu
lapsien tavallinen päiväjärjestys on
Lapset menevät kouluun hyvinkin
usein syömättä Evästä annetaan kyl
lä mukaan Lasten vanhemmat ajtte
levat ettei ole väliä vaikkeivät lap
set syökään kotonaan ennen lähtö
ään kuu heillä kerran on ruokaa
mukanaan Mutta siinä he erehtyvät
Kuu lapsi tyhjällä vatsalla lähtee u
los väsyttää jo pitkä koulumatka
ja vilukin häneen silloin helposti
pystyy Puoliväsyneenä ja vilustunee
na pääsee lapsi kouluun ja huonosti
jaksaa hän siellä seurata opetuBta
jo ensi tunnilla Välitunnilla hän kyl
lä syö mutta hän ei ennätä sillä a
jalla tulla ravituksi eikä hän tar
peeksi siitä virkisty Vaillinaisesti
hän sen takia seuraa opetusta josta
el jää paljoa muistiin Kun hän sit
ten väsyneenä lähtee koulusta ja
pääsee kotiin ovat jo muut syöneet
ja lapselle jätetty kylinä ruoka el
maita yksin syiidä
Eiköhän tällainen järjestys pahem
masti väsytä ja heikonna lapsia kuin
läksyt ja opetus koulussa? Eiköhän
tässä ole suurin syy koululasten ki
vuloisuuteen? Eikö parannusta ole ai
kaansaatava? Lasten vanhempain tulee ottaa huo
mioon että on hyvin tärkeätä että
lapset syövät ennen kouluun lähte
mistään Lasten tultua kouluun ovat
eväspussit jätettävät johonkin siis
tiin kaappiin eli muuhun paikkaan ja
ainoastaan yhdellä pitkällä välitunnil
la tulisi oppilaiden syödä
Mutta vielä monta vertaa parempi
olisi jos voisi hankkia oppilaille kou
lussa tai sen läheisyydessä hyvän
aterian keittoruokaa lisäksi Kävisi
hyvästi laatuun että oppilaat itse
taitavan keittäjän opastamana vuoro
tellei valmiBtasivat ruuan Saisivat
hau lapset siinä samalla opetusta
ja monet vanhemmat lähettäisivät
lapsensa paljoa mieluummin kouluun
kun he oppisivat siellä ruokaakin val
mistamaan' Ennenkuin näin pitkälle paastaan
on vielä monta vaikeutta voitettava
na Mistä varat otetaan? Joilla on
varoja evästää lapsiaan niillä lienee
myös varoja antaa ruoka-aineita eli
rahaa keittoruuan saamiseksi Paljon
on kuitenkin sellaisiakin koululapsia
joiden vanhemmilla el ole varoja an
taa rahoja ja ruokatarpeita keitto
aterian hankkimiseksi Kauntme kou
luviranomaisten tulisi ottaa huomi
oon että silloin kuin he vaativat
että kaikkien kouluijässä olevien las
ten tulee käydä koulua tulee heidän
myöskin valvoa sitä että lapset ei
vät terveyden puolesta kärsi silla
huonon palveluksen tekevät he silloin
niille köyhille lapsille joita he pa
kottavat kouluun missä lapset joutu
vat kärsimään terveytensä puolesta
Mutta toista on silloin jos pidetään
huolta heidän terveydestään valvo
malla heidän ruokahoitoaankin sil
loin lapsille on koulunkäynnistä seka
henkistä että ruumiillista hyötyä
Yhteinen ruokailu koulussa vielä
lisiksi vaikuttaisi kasvattavaisestikin
lapsiin juurruttamalla heihin yhden
vertaisuuden tunrietta
— Kuinka vanha se on?
— Kolme kuukautta
— Mistä te tiedätte että sitä pis
tää korviin?
— Kun se huutaa niin paljo ja
käsillään tavottelee korviaan Se on
jo huutanut monta viikkoa monta
tuntia joka päivä
— Se ei ole vielä mikään merkki
siitä että korvat ovat kipeät että
lapsi tavottelee käsillään korviinsa
Sillä niin tekevät pikkulapset aina
kun huutavat olkoon kipu vatsassa
korvissa tai missä tahansa Kovasti
huutaessaan kouristaa lapsi tiedotto
nfasti jalkansa ja kätensä ja silloin
tulovat kädet itsestään koskettamaan
korvia ja kaikkea mikä sille käsiin
sattuu hypistelee ja repii lapsi Ovat
ko korvat vuotaneet?
— Eihän niistä ole tullut muuta
kuin vähän vaikkua
— - Onko korviin pantu lääkkeitä?
— Onhan niihin pantu mitä ihmiset
ovat neuvoneet rintamaitoa Johannes
öljyä kanvärttiviinaa ja on pantu äi
din vettäkin kun sesnkln sanovat
auttavan Vähäksi aikaa se aina a
settuu kun lääkettä pannaan mutta
alkaa kohta uudelleen parkua
— No tarkastetaanpa korvia Kor
valehdissä nähdään ensi npaksu lika
kerros jokaisessa sen monista loke
roista ja itse korvan aukon suulla-
— Miksi pidätte lapsen korvia tuon
slivoisina?
— Eihän niitä ole uskallettu pestä
kun on pelätty että voisi mennä vettä
korviin!
— Siinä ei ole mitään peHiääniistä
ei se tee yhtään mitään jos sinne
vettä menisikin Paljon enemmän va
hingoittaa korvia likaisuus ja kai
kenlaiset viisaitren ihmisten neu
vomat lääkkeet Peskää vaan huolel
lisesti joka päivä Itorvalehtlet ja
korva-aukon vedellä ja saippualla äl
kuäuä panko korviin minkäänlaisia
lääkkeitä
— Likaisuus ja sopimattomat aukot
ärsyttävät korvaa ja saattavat korva
aukon seinät runsaammin erittämään
vaikkua ja aikaansaavat siten par
lmimmassa tapauksessa ainoastaan
ktitajamisen korvaan mutta usein pa
hoja ihotauteja ja ajoksiakin
— Varsinaiset korvan pistokset ei
vät ole pienillä lapsilla tavallisia ei
vätkä missään tapauksessa kestä viik
komääriä vaan korkeintaan pari vuo
rokautta sitten rupeavat korvat vuo
tamaan ja pistokset lakkaavat
— Syyt tämän lapsen rauhattomuu
teen ovat siis etsittävät muualta
9
lllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllll
FARMERS' AND HOME-MAKi-RS WEEK
and RURAL LIFE CONFERENCES
Jununry 3 to 8 1916
Live Information Prnclical Help for the Home
the Farm the Community
Conventions of Oregon' GreatMt tndiistrtea
ConftrenccB 011 ©1 cju'a Most Vital Problema
LRCTURR9— nHMOSHTRATION4—
HXHIBITlQNS-HNTitKTAINMHNTS
Two thoii5and people nttenrted last yenr It hra
gveat place to mnke frie-nda— with live
lliiukcra and live llionglua good
worker nud good work
WINTER SHORT COURSE
Jamiary 10 to February 4 1916
A Practlcal AgricuHurnl Conrse in a Nut Shell
Applied Science in Actunl Work of
the Farm and Household
Colinien tn KRUIT RAIRING HARM CROPS
BOHS STOCK RAlStN(S DA1KY VVCitK
POUITRY UAISING GAKDKNING COOK
ING SKWINO ItOUSKIlOU) AR TS HOJtK
NI"tSINO BUSINKSS MlfTHODS ROAD
HUH 1HNOFAUM KNGINl(iRINGRURAl
ORGAN1ZATIONS M AKKtfiMNG
Corrcspondcnce Conrscs Villlont Tuition
Kxpert Iiistruetioi in Music
Reduccd railroad lates
For prnp-am writc to The Colloga Excharge Oregon
Acrlcultural College Corvalils (lw-12-l to 1-1)
PIENTEN LASTEN KORVAN
PISTOKSET Kirj T H
— Jos tohtori olisi hyvä ja antaisi
tälle alpselle korvalääkettä kuu sitä
niin pistää korviin
LOS ANGELESIN S S O Ompelu
seuran kokoukset pidetään joka toi
nen ja neljäs torstai kuussa Labor
Temppelillä neljäs lattia klo 8 illalla
Kaikki tervetulleita!
Cloquetin s s osaston ompelu
seuran kokous pidetään Joka toinen
viikko torstaina jälkeen puolenpäi
vän osaston talolla O fi 8 ompelu
seura 815 Avo F Cloquet Minn
Jos olette
kiipeä
Pyyllikäil VAPA LAAKE KIRJA No: S
Josaa yli 25 erilaista mionten ja nnislen tantit
on ilimuy sekti titydllim lnoUelo suora
laisinta liliUtkoista1ILtthotlltliult taudin niint
oli iBudin oiroet ja m ohitumme teille mikor
lllllk" oliBl Mlultava lilnkkncii hinnan y m
(LiWkk""( ivilt nls patauttilUiikkeitU aan
tosi auouialaiaiu uUtkkeitii)
(Tiimiin kirjan saatte vapaasti i pititisi olla
jokascn tiuoiiialiäen kodiaHB eiliu rtte tiedä
loska tnrviuetle aitli Varokaa humbuukt
laiikkeitil ja bumhuuki tohtoria
Ltenisirin Apteekl on floorin
auom Aptooki Yhdyövaliuissa —
P A LIONULL CO Supertor VVls