Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, January 11, 1916, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Amerikan suomaTaisren työläisnaisten äänenkannattaja
of the Finnish Working Womcn in America
No 2
TIISTAINA TAMMIK 11 P TUESDAY JANUARY 11 1916
1916 — Kuudes vuosik
XTO Organ
Heillä ei ollut aikaa
tehdä romaanin aihetta
syntiä vaikka hän tahtoisikin ei
kä pettää ketään sillä ne antaisi
vat kaiken ilmi
Samoin kuin Martan kauneus
oli jotain erikoista samoin oli
hänen mioruutensakin
Silmäin peitettä
Tässä joku päivä takaperin
lähdin tallustelemaan naapureihin
toivossa saada jonkun tilauksen
roventtarclle ja olipa minulla
"ITän fluori ib- ":i n tVL-tiJn niiniin
(Kiri Afes ötsipel) sillä hänellä ei olisi oikeastaan keräyslistakin mukana erään vuo
ollut oikeutta olla nuori
Haluan heti paikalla huomaut- työläisten vahvimpia puolia var- Miksi ei? kysyy nuoret luki
taa että tämä ei nyt olekkaan mi- sinkaan kulkuripoikaa kohti osoi- jattaret yhtaikaa
kään saarna että lukijat ja var- tettuna joten siitä jo harvinai- Hän oli ikäänkuin myynyt nuo
sinkin lukijattaret jaksaisivat suutensa tähdenkin kannattaisi rena olemisen oikeutensa tahi
lähteä tätä lukemaan aina kirjoittaa romaanin kun si- vaihtanut' sen johonkin kuten
Tämä on tavattoman hauska tä tapaa raamatun Esan esikoisoikcutensa
ja nykyaikainen rakkausjuttu Sakari tuli ensin tuttavaksi e- ennen vanhaan
min hauska kuin työläisten ela- raan ammattitovenn kanssa Tä- Hän ei itsekään tietänyt mihin
mastä totuuden mukaisuutta nou- man ammattitoveruuden perus
dattaen vaan voi saada " teellä tämä sitten esitti hänet' taa:
Ku nsosiahstien keskuudessa vuorostaan eräälle naistuttaval
hän oli sen vaihtanut hän tiesi
vaan että hän oli sen menettä
nyt silloin kun oli pikiintynyt
uj L nuivani iin un iiiu ijr iij t -
yhä uudestaan ja uudestaan tulee lensa mutta useinhan sitä ollaan vanhaan mieheen ja mennyt hä- l'm-nK)k!Jutt" CIta J°s s
puheeksi työläisten elämää kuvaa tuttavien tuttavia ettei siinä si- nen kanssaan naimisiin Se oli se otl Jossa'n halutussa kapi
"nuoruuden hairahdus-' joka oli
vienyt Martalta nuorena olemi-
van kaunokirjallisuuden köyhyys nänsä suinkaan vielä mitään ker
niin useimmat väittävät tämän toinista olisi Mutta tällä kertaa
köyhyyden johtuvan snta etta oli tuo tuttavan tuttava heti a- sen oikeuden ja rakkauden ilot
työläiskirjailijoita on vähän eikä lunpitäen Sakarille tavallista mie ja nautinnot mutta ei kylläkään
lenknntoisempi rakkauden suruja
Ensiksikin sentähden että hän Mutta hän ei aikonut alistua
(Sakari) kuten edellä huomasim- taman kohtalon alaiseksi Hän
me oh tavallista enemmän ftitta- ei voinut Han ei tahtonut Hän
vien tarpeessa halusi ja tahtoi olla nuori uhal-
Ja toiseksi sentähden että ]aankin !
Martta (se oli tuttavan nimi) oli ' Samoin kuin Martan kauncu
nuori kaunis ja elämänhaluinen flessa ja mi0niudessa oli jotain
nainen jonka koko olento säteili erjkoisia samoin oli hänen elä
siiunnta ystävällisyyttä man halussaankin Se ei ollut ai-
juta on niin panon nuoria noastaan halua elaa kuoleman
liekään kyllin kyvykkäitä
Tälläkin väitöksellä on monet
sosia1istit olleet tilaisuudessa to
distamaan materialistisen maail
mankatsomuksensa pintapuoli
suuden: Odotetaan joitakin ne
ropatteja tässäkin kuten muissa
kin asioissa Tässä odotetaan
näitä neroja luomaan työväelle
kaunokirjallisuutta
Mutta vika on työläisten elä
män yksitoikkoisuudessa vika kauniita ja elämänhaluisia naisia pelvosta kuten useimpain työ-
fn -vtiT-tn ni tpi tnm tumrlin pH-
fcfcvi iuuio mvuau vi f ne Mni lie tti ui it Ci i k" H tl 11 Hi-tfiti Mnvm im i --im-
luo romaanin aineita
sia kärsineen toverittaren -hyväk
si
Keräyksessä onnistuin sentään
tyydyttävästi vaan häpeäkseni
täytyy sanoa: ei yhtään tilausta
Toverittarelle
Muuan emäntä kertoi : "Meidän
tytölle on tullut kaksi numeroa
Toveritarta ja oikein omiin ni
miin vaan uskotteko miten sille
kävi!" Kun uskaltaakin tulla ta
loon jossa "toveri" nimi on niin
se mmi
apmeessa
kuten on Toverin sotakartasto
on siihen liisteröity paperilippu
silmäin peitteeksi
Liekö sitten ystävä tai viha
mies tilannut tytölle Toveritta
ren en tiedä mutta luulen että
siinä mielessä että se toisi to
tuuden valoa ja poistaisi sen mör
köjen pelon keskellä kirkasta päi
vää Vaan huonosti kävi ensi nu
meroille Kun tyttö näki moi
sen kauhistuttavan nimen "Te
veritar" niin irvissä hampain re
päisi ne palasiksi ja viskasi ra
pakkoon tiepuoleen
Ette usko kuinka sydämeni ku
tistui niin kävi mieleni apeaksi
Mutta koetin kuitenkin selittää
että "ei siinä mitään pahaa ole
vaan se on hyvä lehti1 kun vaan
voitte päästä sen paksun ennak-
manime iuo romaanin aineua anna mitään erikoista kirjoittami- olevan He haluavat elää vain
Jos meidän elämämme loisi ai- sen aihetta voidaan huomauttaa siksi että pelkäävät kuolemaa
heta niin aiheet kyllä kehittäsi Qnhan nji jon (juma]an mutta Martta halusi elää nautti-
kirjaih oita työväen piireissä sa- k g) mutta jart'tan kauneuä akseen elämästä
Yhdeksi esimerkiksi siitä knin °" hmellK]n Jolam ernvoisia ja aai koIuu]on nuulnn yitse etta US-
ktvääiren romnS Ei se ollut semmoista tavallis- aP™yt toisensa ja tulivat tut- kallatte ukea Kvynelsilmin luin
v vat kokoon niinkuin lasaretin ta suomalaista leveänaamaista wy1Kfl vomme sanoa eua yn-
vtnat kokoon m nkuin lasaretin - k_linpiltt tyi kaksi kapinoitsijaa mutta su-
suuruus kerron tässä mita asket- Ja P A Kauneutta (an- i y 1 J priihiJt
täin kertoi minulle eris hoonoihi teeksl Toverittaren lukijat tämä " huolimatta kv'U e r aisct
tain kertoi mnui e eras noopoiiu- tarkoittn vaan svnod-i- Parhaiten maantellaksemme
toveri kuinka hauen elaman po- aus tarko taa vaan sy no a- eriIaismm vojmme sano
nnn naimiset Iraevnf in vielH hie etta t(IIlen ° yhteiskunnallinen
luilleen oli vähällä sattua romaii'
tiikkaa
kapinoitsija ja toinen yksilölli
nen Molempien kapinallisuuden
pohjimmainen syy kyllä oli sama
elämän onnen elämästä nautti-
nompi suora nenä ja sopusuhtai
nen suu ja kauniit valkoiset ham
Sakari Sallinen (se oli romaa- paat (eJ ostettu vaan luonnon an
nimme sankarin mmi) ei ollut tamat) Mutta silmät veivät voi
mikään yli-ihmmen kuten muu- +-„ tivicia Me niitot vrPc
tamien romaanien sankarit (esim aan inmn1a11iet ne nttnivit m'sen tilaisuuden puute
Arttu Steel) Meidän sankarimme t„ut „i„„ („„t„o „„ Mutta Sakri näki syyn tähän
sitä vastoin oli kuleskeleva työ- roivat ia itkivat yhtaikaa suun
ollessa mitä tyyneimmässä ke
vyessä hymyssään Se jolla on
semmoiset silmät ei voisi tehdä
tilanteeseen olevissa oloissa ja
vallitsevassa yhteiskuntajärjes
tyksessä ja näki ettei työläisillä
(Jatkoa toisella sivulla)
Lastuja
Kirj Mikael Rutanen
Iäinen aivan keskinkertaista lajia
Hän oli jo kauan ajelehtinut
maailmalla onnistumitta saa
maan mitään pysy väisempää työ
paikkaa Asunut halvoissa ja
mahdollisemman ikävissä "ruu
minkihaifsseissa" (talo jossa on
halpahintaisia huoneita vuokrat
tavana yksinäisille työmiehille ja
matkustajille) ja syönyt halvois
sa ruokapaikoissa huonoa lihaa Me kuljemme kahden rinnakkain Istu tyttöni polvellein
ja pilaantuneita kasviksia kun kaunis taivaan sini luokseni tänne jää!
iiiama alkoi tuntua vakisella- ja lemmen katseen kaihoavan
kin kokolailla yksitoikkoiselta sinä luot mun silmihini
Ilman ystäviä ja tuttavia ilman Se katse sydämeni helläks' saa
tivuita ajankulua kuin lukeminen sitä en voi unhottaa
ja kirjoittaminen Sakarin tuotan
nollinen asema ei sallinut hänen Et moiti tyttöni orpouttani
kuluttaa aikaansa kapakoissa ja et köyhän lempeä hyli
peliluolissa eikä muissa semmoi- Siksipä sulle avoinna on
sissa "ilopaikoissa" joissa suurin tää orpolaulajan syli
osa työmiehiä joutoaikansa ku- Ja kyynelhelmesi rakkahin
perheelle kertomuksen : "Akin
kyyneleet" oli vahinko e'ttä se
jäi teiltä lukematta tyttärenne
luullun pelon takia"
Kuinka monta isää ja äitiä on
tänäkin päivänä joilla on suuret
perheet kasvatettavana vaan mis
tään ei niin vakavasti varoiteta
maailman poluille lähtiessä kuin
"karta ja varo vaan sosialismia
se on jotain oikein kauheata"
Todellakin eikö se olekkin kui
iieata että uskaltavat vaatia lei
pää nälkäisille ja sorretuille oi
keutta Siina on kauhistava vaatimus
jolta tarvitsee silmänsä peitellä
ettemme näe kärsiväin kärsimyk
siä eikä kuule orpojen valituksia
Täti Helena
Suvisen luonnon tyyneys
mieltäsi lämmittää
Kuuntele kuuntele tyttöni oi
sieluni kannel soi !
luttaa
Elämän yksitoikkoisuuden ol
lessa täten kohoamassa huippuun
sa sai Sakari odottamattaan tut
tavia eräässä lännen kaikkein i-
kävimmistä pikkukaupungeista se sävel on lemmen ja rakkauden
Vieläpä naisiuttavia ja sangen jonka se ilmi toi
ystävällisiä Kuuntele orpolaulajaa
Ystävällisyys ei yleensä ole unhoita taivas maa!
mä kuivaan suudelmiin!
Istu tyttöni polvellein
sieluni kannel soi
Me kellumme elämän laineilla
ja etsimme rauhan rantaa
Me etsimme tyyntä lahdelmaa
joka leppoisan levon antaa
Mutt' kangastuksena häämöttää
nuo onnemme valkeat
Me kellumme Kareja vältellen
tää purtemme kuohuja kyntää
Tuhat aaltoo tuolla nousevan
nään
ne purttamme vasten ryntää
Siks' tyttöni lujana kestäös
tai sorrumme kuuhuihin!
Lakkolaistytön
päiväkirja
Kirj Theressa Serber Malkiel
Tammik 10 p — Kiitos luo
jan! Kaksi päivää jo kulunut
niistä viidestä päivästä mitä mi
nun täytyy täällä viettää Mutta
kovia päiviä ne ovat olleet Puo
li kahdeksan aikana illalla 'meidät
määrättiin nukkumaan — sellai
nen on täällä sääntö Ei saa ol
la valoja enään sen ajan jälkeen
eikä kukaan saa sanaa hiiskua
Kaikki pitää olla pimeätä ja hil
jaista Ajatelkaa että huoneelli
nen naisia joiden ei ole sallittu
sanaa vaihtaa keskenään raskaan
päivätyön päätyttyä vaaditaan o
lemaan puhumatta Luuletteko