Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Jan. 11, 1916)
Amerikan suomaTaisren työläisnaisten äänenkannattaja of the Finnish Working Womcn in America No 2 TIISTAINA TAMMIK 11 P TUESDAY JANUARY 11 1916 1916 — Kuudes vuosik XTO Organ Heillä ei ollut aikaa tehdä romaanin aihetta syntiä vaikka hän tahtoisikin ei kä pettää ketään sillä ne antaisi vat kaiken ilmi Samoin kuin Martan kauneus oli jotain erikoista samoin oli hänen mioruutensakin Silmäin peitettä Tässä joku päivä takaperin lähdin tallustelemaan naapureihin toivossa saada jonkun tilauksen roventtarclle ja olipa minulla "ITän fluori ib- ":i n tVL-tiJn niiniin (Kiri Afes ötsipel) sillä hänellä ei olisi oikeastaan keräyslistakin mukana erään vuo ollut oikeutta olla nuori Haluan heti paikalla huomaut- työläisten vahvimpia puolia var- Miksi ei? kysyy nuoret luki taa että tämä ei nyt olekkaan mi- sinkaan kulkuripoikaa kohti osoi- jattaret yhtaikaa kään saarna että lukijat ja var- tettuna joten siitä jo harvinai- Hän oli ikäänkuin myynyt nuo sinkin lukijattaret jaksaisivat suutensa tähdenkin kannattaisi rena olemisen oikeutensa tahi lähteä tätä lukemaan aina kirjoittaa romaanin kun si- vaihtanut' sen johonkin kuten Tämä on tavattoman hauska tä tapaa raamatun Esan esikoisoikcutensa ja nykyaikainen rakkausjuttu Sakari tuli ensin tuttavaksi e- ennen vanhaan min hauska kuin työläisten ela- raan ammattitovenn kanssa Tä- Hän ei itsekään tietänyt mihin mastä totuuden mukaisuutta nou- man ammattitoveruuden perus dattaen vaan voi saada " teellä tämä sitten esitti hänet' taa: Ku nsosiahstien keskuudessa vuorostaan eräälle naistuttaval hän oli sen vaihtanut hän tiesi vaan että hän oli sen menettä nyt silloin kun oli pikiintynyt uj L nuivani iin un iiiu ijr iij t - yhä uudestaan ja uudestaan tulee lensa mutta useinhan sitä ollaan vanhaan mieheen ja mennyt hä- l'm-nK)k!Jutt" CIta J°s s puheeksi työläisten elämää kuvaa tuttavien tuttavia ettei siinä si- nen kanssaan naimisiin Se oli se otl Jossa'n halutussa kapi "nuoruuden hairahdus-' joka oli vienyt Martalta nuorena olemi- van kaunokirjallisuuden köyhyys nänsä suinkaan vielä mitään ker niin useimmat väittävät tämän toinista olisi Mutta tällä kertaa köyhyyden johtuvan snta etta oli tuo tuttavan tuttava heti a- sen oikeuden ja rakkauden ilot työläiskirjailijoita on vähän eikä lunpitäen Sakarille tavallista mie ja nautinnot mutta ei kylläkään lenknntoisempi rakkauden suruja Ensiksikin sentähden että hän Mutta hän ei aikonut alistua (Sakari) kuten edellä huomasim- taman kohtalon alaiseksi Hän me oh tavallista enemmän ftitta- ei voinut Han ei tahtonut Hän vien tarpeessa halusi ja tahtoi olla nuori uhal- Ja toiseksi sentähden että ]aankin ! Martta (se oli tuttavan nimi) oli ' Samoin kuin Martan kauncu nuori kaunis ja elämänhaluinen flessa ja mi0niudessa oli jotain nainen jonka koko olento säteili erjkoisia samoin oli hänen elä siiunnta ystävällisyyttä man halussaankin Se ei ollut ai- juta on niin panon nuoria noastaan halua elaa kuoleman liekään kyllin kyvykkäitä Tälläkin väitöksellä on monet sosia1istit olleet tilaisuudessa to distamaan materialistisen maail mankatsomuksensa pintapuoli suuden: Odotetaan joitakin ne ropatteja tässäkin kuten muissa kin asioissa Tässä odotetaan näitä neroja luomaan työväelle kaunokirjallisuutta Mutta vika on työläisten elä män yksitoikkoisuudessa vika kauniita ja elämänhaluisia naisia pelvosta kuten useimpain työ- fn -vtiT-tn ni tpi tnm tumrlin pH- fcfcvi iuuio mvuau vi f ne Mni lie tti ui it Ci i k" H tl 11 Hi-tfiti Mnvm im i --im- luo romaanin aineita sia kärsineen toverittaren -hyväk si Keräyksessä onnistuin sentään tyydyttävästi vaan häpeäkseni täytyy sanoa: ei yhtään tilausta Toverittarelle Muuan emäntä kertoi : "Meidän tytölle on tullut kaksi numeroa Toveritarta ja oikein omiin ni miin vaan uskotteko miten sille kävi!" Kun uskaltaakin tulla ta loon jossa "toveri" nimi on niin se mmi apmeessa kuten on Toverin sotakartasto on siihen liisteröity paperilippu silmäin peitteeksi Liekö sitten ystävä tai viha mies tilannut tytölle Toveritta ren en tiedä mutta luulen että siinä mielessä että se toisi to tuuden valoa ja poistaisi sen mör köjen pelon keskellä kirkasta päi vää Vaan huonosti kävi ensi nu meroille Kun tyttö näki moi sen kauhistuttavan nimen "Te veritar" niin irvissä hampain re päisi ne palasiksi ja viskasi ra pakkoon tiepuoleen Ette usko kuinka sydämeni ku tistui niin kävi mieleni apeaksi Mutta koetin kuitenkin selittää että "ei siinä mitään pahaa ole vaan se on hyvä lehti1 kun vaan voitte päästä sen paksun ennak- manime iuo romaanin aineua anna mitään erikoista kirjoittami- olevan He haluavat elää vain Jos meidän elämämme loisi ai- sen aihetta voidaan huomauttaa siksi että pelkäävät kuolemaa heta niin aiheet kyllä kehittäsi Qnhan nji jon (juma]an mutta Martta halusi elää nautti- kirjaih oita työväen piireissä sa- k g) mutta jart'tan kauneuä akseen elämästä Yhdeksi esimerkiksi siitä knin °" hmellK]n Jolam ernvoisia ja aai koIuu]on nuulnn yitse etta US- ktvääiren romnS Ei se ollut semmoista tavallis- aP™yt toisensa ja tulivat tut- kallatte ukea Kvynelsilmin luin v vat kokoon niinkuin lasaretin ta suomalaista leveänaamaista wy1Kfl vomme sanoa eua yn- vtnat kokoon m nkuin lasaretin - k_linpiltt tyi kaksi kapinoitsijaa mutta su- suuruus kerron tässä mita asket- Ja P A Kauneutta (an- i y 1 J priihiJt täin kertoi minulle eris hoonoihi teeksl Toverittaren lukijat tämä " huolimatta kv'U e r aisct tain kertoi mnui e eras noopoiiu- tarkoittn vaan svnod-i- Parhaiten maantellaksemme toveri kuinka hauen elaman po- aus tarko taa vaan sy no a- eriIaismm vojmme sano nnn naimiset Iraevnf in vielH hie etta t(IIlen ° yhteiskunnallinen luilleen oli vähällä sattua romaii' tiikkaa kapinoitsija ja toinen yksilölli nen Molempien kapinallisuuden pohjimmainen syy kyllä oli sama elämän onnen elämästä nautti- nompi suora nenä ja sopusuhtai nen suu ja kauniit valkoiset ham Sakari Sallinen (se oli romaa- paat (eJ ostettu vaan luonnon an nimme sankarin mmi) ei ollut tamat) Mutta silmät veivät voi mikään yli-ihmmen kuten muu- +-„ tivicia Me niitot vrPc tamien romaanien sankarit (esim aan inmn1a11iet ne nttnivit m'sen tilaisuuden puute Arttu Steel) Meidän sankarimme t„ut „i„„ („„t„o „„ Mutta Sakri näki syyn tähän sitä vastoin oli kuleskeleva työ- roivat ia itkivat yhtaikaa suun ollessa mitä tyyneimmässä ke vyessä hymyssään Se jolla on semmoiset silmät ei voisi tehdä tilanteeseen olevissa oloissa ja vallitsevassa yhteiskuntajärjes tyksessä ja näki ettei työläisillä (Jatkoa toisella sivulla) Lastuja Kirj Mikael Rutanen Iäinen aivan keskinkertaista lajia Hän oli jo kauan ajelehtinut maailmalla onnistumitta saa maan mitään pysy väisempää työ paikkaa Asunut halvoissa ja mahdollisemman ikävissä "ruu minkihaifsseissa" (talo jossa on halpahintaisia huoneita vuokrat tavana yksinäisille työmiehille ja matkustajille) ja syönyt halvois sa ruokapaikoissa huonoa lihaa Me kuljemme kahden rinnakkain Istu tyttöni polvellein ja pilaantuneita kasviksia kun kaunis taivaan sini luokseni tänne jää! iiiama alkoi tuntua vakisella- ja lemmen katseen kaihoavan kin kokolailla yksitoikkoiselta sinä luot mun silmihini Ilman ystäviä ja tuttavia ilman Se katse sydämeni helläks' saa tivuita ajankulua kuin lukeminen sitä en voi unhottaa ja kirjoittaminen Sakarin tuotan nollinen asema ei sallinut hänen Et moiti tyttöni orpouttani kuluttaa aikaansa kapakoissa ja et köyhän lempeä hyli peliluolissa eikä muissa semmoi- Siksipä sulle avoinna on sissa "ilopaikoissa" joissa suurin tää orpolaulajan syli osa työmiehiä joutoaikansa ku- Ja kyynelhelmesi rakkahin perheelle kertomuksen : "Akin kyyneleet" oli vahinko e'ttä se jäi teiltä lukematta tyttärenne luullun pelon takia" Kuinka monta isää ja äitiä on tänäkin päivänä joilla on suuret perheet kasvatettavana vaan mis tään ei niin vakavasti varoiteta maailman poluille lähtiessä kuin "karta ja varo vaan sosialismia se on jotain oikein kauheata" Todellakin eikö se olekkin kui iieata että uskaltavat vaatia lei pää nälkäisille ja sorretuille oi keutta Siina on kauhistava vaatimus jolta tarvitsee silmänsä peitellä ettemme näe kärsiväin kärsimyk siä eikä kuule orpojen valituksia Täti Helena Suvisen luonnon tyyneys mieltäsi lämmittää Kuuntele kuuntele tyttöni oi sieluni kannel soi ! luttaa Elämän yksitoikkoisuuden ol lessa täten kohoamassa huippuun sa sai Sakari odottamattaan tut tavia eräässä lännen kaikkein i- kävimmistä pikkukaupungeista se sävel on lemmen ja rakkauden Vieläpä naisiuttavia ja sangen jonka se ilmi toi ystävällisiä Kuuntele orpolaulajaa Ystävällisyys ei yleensä ole unhoita taivas maa! mä kuivaan suudelmiin! Istu tyttöni polvellein sieluni kannel soi Me kellumme elämän laineilla ja etsimme rauhan rantaa Me etsimme tyyntä lahdelmaa joka leppoisan levon antaa Mutt' kangastuksena häämöttää nuo onnemme valkeat Me kellumme Kareja vältellen tää purtemme kuohuja kyntää Tuhat aaltoo tuolla nousevan nään ne purttamme vasten ryntää Siks' tyttöni lujana kestäös tai sorrumme kuuhuihin! Lakkolaistytön päiväkirja Kirj Theressa Serber Malkiel Tammik 10 p — Kiitos luo jan! Kaksi päivää jo kulunut niistä viidestä päivästä mitä mi nun täytyy täällä viettää Mutta kovia päiviä ne ovat olleet Puo li kahdeksan aikana illalla 'meidät määrättiin nukkumaan — sellai nen on täällä sääntö Ei saa ol la valoja enään sen ajan jälkeen eikä kukaan saa sanaa hiiskua Kaikki pitää olla pimeätä ja hil jaista Ajatelkaa että huoneelli nen naisia joiden ei ole sallittu sanaa vaihtaa keskenään raskaan päivätyön päätyttyä vaaditaan o lemaan puhumatta Luuletteko
