Tiistaina marraskuun 9 p( 1915
No 45
hankitaan ensin kansaaisoikcu
le tätä äänioikeutta vaaditaan
cl en käyttämään
Tämä taka-askel jonka nyt kär
simme osoittaa selvempään kuin
mikään muu että nyt on mei
dänkin tehtävä työtä tehtävä
työtä tarmokkaasti naisten ääni
oikeuden saavuttamiseksi
Europan sodan luulisi olevan
niin voimakkaan argumentin nais
ten äänioikeuden puolesta että
ei luulisi kenenkään voivan ää
nestää naisten äänioikeuskysy
mystä vastaan joka hiukankin
osaa lukea ja edes joskuskaan lu
kee mitään lehteä tai on edes
kuullut puhuttavan siitä mitä
siellä Europassa tapahtuu
Europan naiset ovat yksimieli
sesti taistelleet rauhan puolesta
katsomatta siihen mihin valtiol
liseen puolueeseen tai mihin us
kontoon he kuuluvat Jos niillä
naisilla olisi ollut äänioikeus ja
edustusoikeus valtakuntien halli
tuksissa ennen sodan alkamista
niin ei tätä sotaa olisi voinut
syntyäkään
Hiljan Bostonissa pitämässään
puheessa sanoi Debs: "Olen mon
ta vuotta kannattanut äänioikeu
den myöntämistä naisille En
usko sitä että tämä maa voi ai
na pysyä siinä asemassa että toi
nen puoli sen kansalaisista vain
on vapaita ja toinen puoli orjia
Naiset ovat ihmisiä Mies on
vain puoli-ihminen ja nainen on
ihmisen toinen puoli ja useam
massa tapauksessa hän on se pa
rempi ja tärkeämpi puoli Olen
tehnyt sen havainnon että mitä
tietamattomampi mies on sitä
vahvemmin hän uskoo että nai
nen on henkisesti häntä alempi
Jos tämä maa tahtoo olla kan
sanvaltainen maa niin täytyy
sen antaa naisille äänioikeus Mo
nessa suhteessa tämä meidän
maamme on merkillinen ja omi
tuinen maa sillä vähempi kuin
puolet tämäii maan työläisistä
saa toimeentulokseen enemmän
kuin viisi salaa dollaria vuodes
sa Ja naistyöläisistä vähempi
kuin toinen puoli ansaitsee yli
kuuden dollarin viikossa"
NEW YORKIN SUOM NAIS
TEN OSUUSKODIN PUO
LIVUOSIKOKOUS 21 P
1915
Alkuvalmistuksien jälkeen luet
tiin tilikertomus ja tilintarkasta
jien lausunto jonka perusteella
myönnettiin johtokunnalle ja ta
loudenhoitajalle tilivapaus
Tilintarkastajien tekemät eh
dotukset kirjanpitotyön järjestä
misestä ja kassareistcrin ostosta
jätettiin johtokunnan harkitta
vaksi _ Tulevalle vuosipuoliskolle va
littiin virkailijoiksi seuraavat:
johtokuntaan Hilja Kuokkanen
Nanna Ylen Senja Najuliin San
ni Luoma Nelien Toukola Edla
Vuori Anni Kivilahti Piina
Häkkinen ja Maryaretta Kilpelä
Varajäseniksi Mini Karvola ja
Hilma Simpäinen Lisättyyn joh
tokuntaan Mini Leppänen ja Hil
da Oinonen Tilintarkastajiksi
Tihla Karen Fanny Petroman
sekä varalle Jukka Viitanen ja
Hilma Tammi
Ompeluseuran johtajiksi Aino
Siren Mimmi Nykänen ja Sant
tu Long
Johtokunta selosti toimintaan
sa keittokirja homman suhteen
Asiasta keskusteltiin ja annet
tiin johtokunnalle valta sopia
Suom Sos Kustannus-yhtiön
kanssa sen kustantamisesta
Hyväksyttiin johtokunnan toi
menpide edustuksesta Amerikan
Suom Osuuskuntien ensimäiseen
edustajakokoukseen sekä päätet
tiin liittyä A S Osuuskuntien
liittoon jäseneksi 4
Sen jälkeen otettiin Toveritta
ressa julaistu sääntöehdotuspy
kälä pykälältä tarkastettavaksi
Jäsenet tekivät kokojoukon muu
tosehdotuksia ja jätettiin ne näin
ollen edelleen johtokunnalle jo
ka ne valmistaa ensi vuosikoko
ukseen hyväksymistä varten
Kokouksessa oli saapuvilla ver
rattain vähän osuuskunnan jäse
niä vaan ilahduttavana ajan
merkkinä voi mainita suuremman
innostuksen kodin asioihin ole
van kasvamassa jäsenistön kes
kuudessa Merkkinä siihen suun
taan voi mainita sen että tässä
kokouksessa menivät "virkapai
kat" kuin kuumille kiville edel
lisiin verraten
i — i
TILIKERTOMUS
New Yorkin Suom Naisten 0
suuskodin toiminnasta 1 p
huhttk 30 p syysk
Tulot:
Taloustili $197335
Ompeluseuran tili 24446
Paikanvälitys tili 86570
kaatavien tili 32015
Sekalaisten tili v 87163
Eri henk jät säilvt 42375
Osakkeiden tili ' 2000
$41904
Menot :
Taloustili $165128
Palkkaustili 82190
Talon ylläpitotili 2697
Kalustotili 7631
Osakkeiden tili 1000
Korkotili 600
Velkatili 10000
Kirjakaupantili 1640
Vuokratili 120000
$390886
Ylijäämä 81018
$471904
Tiliasema 30 p syysk 1915
Vastaavaa :
Säästötili $ 40000
Pankkitili 32126
Osaktetili 10500
Kalustotili 171988
Kirjastotili 20000
Kirjakaupantili 17500
Saatavientili (varm) 68165
Saatavientili (epäv) 13513
Paikanvälitystili 34400
$408192
Vastattavaa :
Osakepääomatili $135000
Eri henk jät säil 42375
Velkatili (eri henk) 40000
Velkatili (eri Hik) 69047
$286422
Omaisuus yli vclk 121770
$408192
Murtunut
Tyttöä hentoa ja hellää
on kohdannut turmio maan
niin suruisasti hän silmää
tuohon onnensa musertajaan
Sydän hällä on murtumaisillaan
yöt ja päivät vaan raataa saa
Ei turvaa lohtua missään
eikä huolien huojentajaa
On kalpea tytön poski
sinisilmäkin samea on
Näet niihin tuskat koski
mi hälle ei oo tuntematon
Mies kulkee maailman rantaa
Hän väkijuomani orja on
himojensa kahleita' kantain
tytön syössyt on turmiohon
Hän ei koskaan tyttöä muista
ei lemmestä tiedä hän
On niellyt maailma kylmä
hänen tunteensa pyhimmän
On taivas niin kuulas ja kirkas
ei pilviä taivaalla näy
vaan tytön rinnassa riehuen
rajut tunteiden myrskyt käy
E— i L — n
MISTÄ JUORUT SYNTYVÄT
Tässä tuotannon välineiden yksi
ty isoni istusoilteudelle perustuvassa
yhteiskunnassa on ihmisiin iskenyt
äärimmäinen kilpailunhalu Jokainen
tahtoisi joka tapauksessa olla tois
tansa parempi vaikka ei osata mi
tään suurta eikä tavoittelemisen ar
voista tavoitella
Jokaisella on naapurinsa kanssa
jotain riitaa tai ainakin hänellä on
naapuristaan takanapäin puhumista
Ja kun näitä juoruja syvemmältl tar
kastaa niin huomaa että niiden juu
ret ovat tässä riistojärjestelniässä
Sitä mukaa kun yksityisomistusoi-
keus on kasvanut on se varsinkin
koyhemman kansan Iteskessä kasvat
tanut kateutta toisiaan kohtaan
Kerron tässä erään esimerkin jo
ka on hyvin omiansa osoittamaan
mistä juorut johtuvat
Eräässä amerikalaisessa tehdasky
lässä asui pari suomalaista perhettä
vieraskielisten keskuudessa erillään
toisista suomalaisista He sattuivat
naapuruksiksi Toinen oli ammatil
taan kelloseppä ja toinen oli räätäli
Ensimainittu oli jo nelisen vuotta
asunut talossaan ennenkuin räätäli
sattui hänelle naapuriksi
No nyt kävi niin että maanmit
tauksessa oli kellosepän maata jää
nyt räätälin maan viereen Kaupun
gin yli katsoen näytti aivan siltä
kuin tuo maakaistale olisi kuulunut
räätälille
Kelloseppä huomasi olevansa pal
jon rikkaampi kuin tuo yksinkertai
nen räätäli ja heti kun kuuli että
räätäli aikoo muuttaa maallensa asu
maan alkoi hän kerskua että laittaa
kanakopin ja hevostallin ja muuta
sellaista niin lähelle räätälin maata
ja luonnollisestikin myös taloa sillä
räätälin maa ei ollut laaja että siinä
kauvaksi olisi päässyt Ja kelloseppä
kerskui että se joka siihen naapu
riksi uskaltaa tulla saa haistaa ja
maistaa mitä naapurin taihassa kas
vaa Sitten kelloseppä yritti myydä
maansa räätälille luullen että kyllä
sen nyt on pakko ostaa Mutta köy
hä räätäli ei voinut ostaa eikä hänel
le tuo maakaistale ollut välttämätön
kään Nyt kun kelloseppä näki ettei hän
saanutkaan- naapurillensa maata kau
paksi alkoi hän tehdä kaikenlaista
kiusaa Niitä lupamiaan kankoppeja
ja hevostalleja ei hän rakentanut
mutta sen sijaan hän tumppasi tälle
maakaistaleelle kaikki roskansa mitä
ikinä hänellä oli pihamaalta niite
tyt heinät ja yhtä ja toista sellaista
joka mätäneisi näyttäisi ja haisisi
pahalle — rotan ja hiiren raatoja ja
muuta semmoista Ja sitten hän
laittoi aidan ympärille ettei kukaan
pääsisi niitä häiritsemään
Ja tämän lisäksi hän vaimonsa a
vustamapa kävi naapurista naapuriin
kertomassa kuinka tämä räätälin per
he on sopimatonta väkeä naapureiksi
"Ne kun ovat niin kauheita sosialis
tejakin ja kaikki heidän tuttavan sa
kin kuuluvat olevansa samanlaisia
sosialisteja ja pitävät juominkike
muja keskenään" Ja näillä juoruil
laan koetti estää vuokraajat käymäs
tä räätälin taloon ja kaikenmoista il
keyttä hän teki mitä vaan keksiä o
sataan Kaikki keinot koetettiin et
tei vaan tämä sosialistiräätäli olisi
tullut kristillis-siveellisen kellosepän
naapuriksi
Räät'li ei tästä mitään välitellyt
kun näki kuinka sairas kelloseppä on
sekä henkisesti että ruumiillisesti ja
tiesi mistä kellosepän katkeruus hän
tä kohtaan johtui Räätäli ajatteli
asiaa laajemmin ja ymmärsi syyn
mistä naapurinsa juoruiluhalu johtui
jotavastoin naapuri ajatteli vain omia
yksilöllisiä asioitaan ja omaa yksi
löllistä etuaan Ja siitä juuri ne
juorutkin johtuvat Siitä ajatuksesta
että MINÄ olen minä tahdon olla
parempi toisia ja jos minä en saa
olla parempi jos en saa huomattua
ja suosittua asemaa niin ei sitä saa
saada tuo toinenkaan
Olisi jo aika ihmisten ruveta tutki
maan yhteiskuntaoppia ja tutkiskele
maan elämää todelliselta kannalta
toisin sanoen ruveta sivistämään it
seään sisältäkin päin -ettei tietämät
tömyys ja tyhmyys pistäisi ulos räi
keänä Kateudesta ja ilkeydestä alkunsa
saaneet juorut useinkin synnyttävät
monimutkaisia jupakoita ja joskus
vallan kauheitakin sotkuja
Sellainen juoriulu olisi parasta heit
tää pois sillä siitä ei juorun alkuun
panijalle ole koskaan mitään hyö
tyä Ja ihmisten pitäsi jo lakata
juoruja kuuntelemasta ja uskomasta
ettei syyttömät ihmiset joutuisi juo
rujen tähden kärsimään "
Koettakaamme olla rehellisiä ja
suvaitsevaisia toisillemme Sillä
teemme parhaan palveluksen yhteis
kunnalle RISTIINA
Minneapolis Minn
Hädässä
"Auttakaa oiauttakaatte"
— äiti nuori vaikeroi —
"Avun puuttehessa varmaan
kuolon kolkko kutsu soi"
"Ihmisapu täss' on tarpeen
omat voimat riitä ei
synnyttäjän tuskat kivut
kun ne tyyten multa vei"
"Miksi sitä muistelette
että kerran horjahdin?
Vaivuin kurja herjan teille
ihmisyyden kadotin"
Eihän heikko ihmislapsi
aina täällä kestää voi
usein sortuu vahvemmatkin
kiusaus kun korviin soi"
"Äsken vielä puhtahana
niinkuin tekin tcutaroin
äsken vielä toivoin luotin
leikin nauroin ilkamoin"
"Katsokaa : Nyt sylissäni
ihmistaimi hento on !
Siksi antoi porton nimen
yhteiskunta tunnoton"
"Kylän kuullut kielikellot
tuomitsivat lapsen tään
Viattomaks' hänet vaadin
itse syylliseksi' jään !"
Avunhuuto yhä jatkuu
kuulematta vain se jää
siksi monen moni silmä
kyynelissä kimmeltää
MIKAEL RUTANEN